Tykätyimmät vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Olen jo useamman vuoden tuloksetta erästä lapsuuteni lempikirjoista ja olisin ikionnellinen jos joku tämän tunnistaisi. En valitettavasti muista sen paremmin… 678 Kaivattu kirja on Malachy Doylen Eikunkeikkulan linna (Kustannus-Mäkelä, 1999). Siinä tarinan viisivuotias poika tapaa ensi kerran vaarinsa, joka kutsuu hänet vierailulle kotiinsa. Käy ilmi, että itseään Hikkori Hepokatiksi kutsuvan vaarin luona ei käytetä mistään asiasta sen tuttua nimeä: talo on Eikunkeikkulan linna, tuli on Hohkahehku, kissa on Taskumatti, vesi on Litsistippaa, kengät ovat Hiekkalinnan Linttaajat, silinteri on Aivokoppa Ananas, portaat Puumäki, sänky Torkkuohjaamo. Neuvokas poika omaksuu uudet nimitykset nopeasti ja herättää yöllä isoisänsä sujuvasti, kun takan ääressä viihtyvän kissan hännänpää on syttynyt tuleen: "Hikkori Hepokatti! Nouse heti Torkkuohjaamosta, pane Hiekkalinnan Linttaajat jalkaan ja Aivokoppa Ananas...
Onko nykyisellä aikakaudella nimeä? 966 Siluurikausi, liitukausi ja pleistoseenikausi ovat kaikki geologisia aikakausia. Siluurikausi ja liitukausi ovat geologisia kausia, ja pleistoseenikausi on geologinen epookki. Geologinen ajanlasku perustuu geologisten muodostumien tutkimiseen sekä ajoittamiseen (stratigrafia), ja sitä käytetään etenkin geologiassa ja paleontologiassa. Geologisten ajanjaksojen pituus saattaa olla useita miljoonia vuosia. Nämä ajanjaksot luokitellaan suuruusjärjestyksessä eoneihin, maailmankausiin, kausiin ja epookkeihin. Myös epookit voidaan jakaa lyhyempiin ajanjaksoihin. Nykyistä maailmankautta kutsutaan kenotsooiseksi maailmankaudeksi. Sen katsotaan alkaneen liitukauden lopulla tapahtuneen joukkosukupuuton jälkeen noin 65 miljoona vuotta sitten....
Miksi monissa Pikkujättiläinen-sarjan tietokirjoissa on juuri norsun kuva yleensä joko kannessa tai selässä? 797 Norsu voisi olla viisauden symboli: lukemalla sisältörikasta Pikku jättiläistä omaksuu arvostettua viisautta. Norsua nimittäin on pidetty viisaana eläimenä ja myös voiman ja pysyvyyden symbolina. Esim. Hans Biedermannin Suuren symbolikirjan mukaan elefantti on myönteisiä mielikuvia herättävä symbolieläin ja ollut voiman ja viisauden vuoksi arvostettu. Pikku jättiläisen tiedot toimivat myös muistin tukena. Norsun kuva voisi viitata myös norsun muisti -sanontaan. Tieteen Kuvalehden sivulla sanotaan näin: Sanonta norsun muistista ei ole syntynyt tyhjästä. Norsulla on erinomainen muisti, ja vanhat yksilöt ovat usein laumanjohtajia juuri siksi, että ne ovat elämänsä aikana painaneet mieleensä...
Mikä laulu: tuu tuu tutteli tuu.. laulussa myös sanat "Kun karjan kellot kalkattaa... 2746 Laulun nimi on Paimenlaulu. Se alkaa: "Mä olen paimenpoikanen ain iloinen kuin peipponen". Toinen säkeistö alkaa: "Kun karjan kellot kilkkavat". Jokaisen säkeistön lopussa lauletaan: "tuu, tuu, tuuteli luu". Laulun on säveltänyt A. Klauwell ja suomenkieliset sanat ovat P. J. Hannikaisen. Laulun sanat ja nuotti löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 10, sivulta 59.
Minulla on vanha helmitaulu jossa on 9 rivissä 10 nappulaa ja yhdessä 4. mutten osaa käyttää sitä. Voitteko antaa ohjeita. 1292 Kuvauksestanne päätellen kyseessä on ns. venäläinen helmitaulu. Ohjeet venäläisellä helmitaululla laskemiseen löydät esimerkiksi täältä: https://docplayer.fi/3566409-Satakunnan-insinoorit-ry-n-jasenlehti-www-… https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-vanhoissa-helmitauluissa-on-osassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Helmitaulu  
Mistä saisin tietoa Sipoon, lähinnä Nikkilän mestauspaikoista ja missä käytössä ne ovat tänä päivänä? Kiinnostaa myös pyövelit, rikokset mitkä ovat johtaneet… 324 Suosittelen tarttumaan Mikko Moilasen teoksiin, jotka käsittelevät juuri hakemaasi aihetta: Kohtalona mestauslava - kuolemanrangaistus Suomessa 1500-1825 (Docendo 2021) ja Suomen pyövelit (Docendo 2019).Kohtalona mestauslava -kirjan lopussa on luettelo nykyisen Suomen alueella sijainneista mestauspaikoista (kaikkia siinä ei luultavasti ole lueteltu). Sipoosta Moilanen listaa kaksi mestauspaikkaa (s. 525). Toinen on Bålan, kirkonkylä, Smedåkersbacken (koordinaatit P 60° 52,310' ja I 28° 54,516'), joka on permätiedon mukaan toiminut 1700-luvulla mestauspaikkana. Se on sijainnut paikalla, jossa toimii nykyisin ruotsinkielinen yläaste. Toinen mestauspaikka on ollut Göststenen (Götankivi) (koordinaatit P 60° 22,509' ja I 25° 21,808'), joka on...
Onko lotista rekisteriä? 1149 Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa on aineisto-oppaita, joita voi selata aakkosittain. Lotta Svärdin arkistoista ja niiden tutkimisesta kerrotaan sivuilla https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/lotta-sv%C3%A4rd esim. seuraavaa:Kansallisarkistossa säilytettävää Lotta Svärd -järjestön arkistoa voi tutkia Helsingin toimipaikassa niin, että tilattu aineisto toimitetaan tilausta seuraavana arkipäivänä. Arkistoluetteloon voi tutustua Astia-verkkopalvelun kautta.  Lotta Svärdin arkistoja voi hyödyntää monenlaisessa tutkimuksessa. Henkilöhistoriallisen tutkimuksen tekijät voivat sen avulla saada tietoa yksittäisistä lotista. Lotista ei ole kuitenkaan olemassa samanlaista kantakortistoa kuin sotilaista, joiden...
Minne Yrjö Henrik Kallinen on haudattu? Kiitos mahdollisesta vastauksesta. 882 Yrjä Kallisesta ilmestyi viime vuonna Matti Salmisen tekemä elämänkerta Yrjö Kallisen elämä ja totuus (Like, 2011). Kirjasta ilmenee , että Kallinen siunattiin Taivallahden kirkossa ja haudattiin Espoon vanhalle hautausmaalle.
Mistä tulee sana "mönkijä"? Onko sanan keksijä tiedossa? 1028 Sana "mönkijä" sinänsä on johdettu verbistä "mönkiä" (liikkua hitaasti ja kömpelösti, kömpiä, ryömiä). Jos puhutaan "mönkijöiksi" kutsutuista alun perin ensisijaisesti maastokäyttöön tarkoitetuista nelipyöräisistä kulkuneuvoista, voi vain arvella, että nimityksen keksijän mielessä sen kulku on assosioitunut mönkimiseen tai kenties ajoneuvo on olemukseltaan tuonut mieleen "mönkiäisen". Nelipyöräisiä mönkijöitä alettiin markkinoida Suomessa 80-luvun puolivälin tienoilla "maastonelikkoina". Nimitys "mönkijä" vakiintui käyttöön varsin nopeasti ja korvasi jokapäiväisessä kielenkäytössä kömpelön maastonelikon varsin nopeasti: "Ensimmäiset kolmipyöräiset mönkijät tulivat Suomeen 1970-luvun lopulla. -- Pari vuotta sitten tulivat...
Joskus elokuvissa näkee, että amerikkalaiset paistavat aamiaislettunsa erillisellä, sähköllä toimivalla alustalla eikä pannulla. Taikinaa kaadetaan alustalle… 180 Yleisimmin käytetty suomenkielinen nimitys sähkökäyttöiselle lettujen tai pannukakkujen paistolaitteelle verkkokauppojen valikoimissa näyttäisi olevan lettukone (crepe maker). Googlen kuvahaku sanalla lettukone Crêpe maker - Wikipedia
Päässäni on soinut taas pitkästä aikaa laulunpätkä, jossa lausutaan mm. näin: "Kalevi haluaa tuon raketin punaisen" Ja jotenkin kuulen siinä Brita Koivusen… 642 Kappaleen nimi on "Kalevi kyselee" ja esittäjä on Vieno Kekkonen. Levytys on vuodelta 1963. Laulu alkaa: "Äiti, äiti, hei äiti mitä teet ja miks sä sitä teet". Laulussa toistuu lause: "Nyt Kalevi haluaa tuon raketin punaisen." Tämän jazziskelmän on sanoittanut suomeksi Kari Tuomisaari. Kappaleen alkuperäinen nimi on "Dat dere", ja sen on säveltänyt Bobby Timmons ja sanoittanut Oscar Brown Jr. En löytänyt suomenkielistä sanoitusta mistään painettuna, mutta sanat voi kuunnella äänitteeltä.   Lähteitä: Vieno Kekkonen: Kalevi kyselee (YouTubessa): https://www.youtube.com/watch?v=OgfVACrZ1qM   Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999: https://fenno.musiikkiarkisto.fi/    
Mistä nimi Aija on kotoisin? Olen kuullut, että eräällä liettualaisella on sama nimi. Onko nimeni venäläistä alkuperää? 1482 Raamatussa Aija on miehennimi (hepr. korppikotka tai haarahaukka) ja paikannimi. Suomessa nimeä on annettu vain tytöille. Sitä pidetään mukailuna Eija -nimestä. Aijaa on käytetty myös useiden A-alkuisten nimien hellittelymuotona. Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Aijan kohdalla Ariadneen, mutta näillä nimillä ei ole sisällöllistä tai historiallista yhteyttä. Lähteet: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999). Uusi suomalainen nimikirja/etunimet: Kustaa Vilkuna (Otava, 1988). Viittausta venäläiseen alkuperään Aija -nimen kohdalla ei löytynyt. Eri maissa käytössä olevien nimien alkuperästä kerrotaan seuraavalla sivustolla: http://www.behindthename.com/
Rakas Kirjastonhoitaja; Kenen kirjoittajan tuotantoa suosittelisit 60-vuotiaalle naiselle joka on lukenut kaikki Sariolat ja Lehtolaiset. Nyt haluaisi lukea… 455 Tässä muutamia kotimaisia kirjailijoita, joiden tuotantoa voisin suositella serkullesi: Virpi Hämeen-Anttila, Sesse Koivisto, Eila Kostamo, Eeva Tikka ja Tuula-Liina Varis. Toivottavasti heistä joku miellyttää!
Pienessä vanhassa hopeaesineessä on selvä merkki 830S ja sen perässä ilmeisesti tekijän kirjaimet "h. (tai b.) I. W.". 830 on pitoisuus ja jos S olisi… 874 Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy muutama teos, joista saattaisi olla apua. Kaikissa näissä on mm. luetteloita hopea- ja kultaseppien mestarimerkeistä, nimikirjaimista, vuosileimoista yms. Mårtensson, Gunnar: "Hopeakirja: Suomen hopea- ja kultaseppätaidon vaiheita keskiajalta 1870-luvulle" v. 1966. Fagerström, Raimo: "Hopean hohdetta: Oululaista hopeaa 1600-luvulta 1900-luvulle" v. 1996 Hohto: suomalainen hopea 1600-1830, Kansallismuseon julkaisuja, v. 2018 Halutessanne voitte varata nämä teokset, varaaminen onnistuu verkkokirjastossa, puhelimitse tai paikan päällä. Verkkosivustoja löytyy mm. tällainen linkki https://www.helander.com/fi/blog/osaatko-tulkita-suomalaisten-hopeaesineiden-leimoja-lue-...
Olen lukenut Jan Karonin Pappilasarjan ja nyt uusimman: Kotiinpaluu. En ole löytänyt mistään tietoa, onko muita Jan Karonin kirjoja suomennettu ja mistä niitä… 2311 Näyttäisi siltä että Jan Karonilta on toistaiseksi suomennettu vain nuo jo lukemasi teokset. Tarkistin asian Suomen Kansallisbibliografia Fennicasta, jossa on tiedot kaikista suomeksi ilmestyneistä teoksista. https://finna.fi
Mikä kirja tämä on? Tapahtumapaikka on Alaska tai mahdollisesti Grönlanti. 318 Voisikohan kyseessä olla joku Jørn Rielin Kertomuksia isieni talosta -sarjan kirja? Sarjassa on kolme osaa: Hupaisa juttu koristaa kasvot (suom. 1973), Meidän herramme ketunloukku (1974) ja Ensitapauksen juhla (1975). Yksi kirjan henkilöistä on äidistään ja isästään tietämätön poika Agorajaq.
Miksi suomenkielessä sanotaan lumpeet jos on kaksi lummetta mutta jos on kaksi ammetta sanotaan ammeet? Ja vielä toinen kysymys, montako kuntaa on suomessa? 479 Sanojen taivutukset johtuvat niiden etymologiasta. Wiktionarysta löytyy kantasuomen etymologinen tietokanta: https://en.wiktionary.org/wiki/amme#Finnish Sen mukaan lumme on rekonstruoitu muotoon lumbeh, ja amme muotoon ammeh kantasuomen kielessä. Kuntaliiton mukaan https://www.kuntaliitto.fi/ Suomessa on tällä hetkellä 309 kuntaa, joista 108:sta käytetään nimitystä kaupunki, ja 201:stä nimitystä kunta.    
Osaisiko joku auttaa, tunnetko satuja? Olen googlannut ja kysellyt kirjastoista, mutta ei ole vielä tärpännyt. Eli satu menee jotenkin… 252 Hei, Ainakin yksi versio on Prinssi, jolla oli aasinkorvat. Parturi ei pysty pitämään salaisuutta, vaan kuiskaa sen kuoppaan ja peittää kuopan. Paikalle kasvaa ruokokasvi, josta tehty pilli lurittaa salaisuuden ilmoille. Löytyy ainakin kokoelmasta: Espanjalaisia satuja (Weilin+Göös, 1973) sarjassa Maailman satuaarteita, osa 6) Muiden maiden tarinoita (1971)  
Etsin teosta. jonka on kirjoittanut hämeenkoskelainen nainen (ent. Koski HL) On omaelämänkerta ja kirjoittaja oli jo vanha teoksen julkaisuhetkellä. Se on… 1739 Kyseessä voisi olla Aino Tuloiselan kirjoittama Aili Maria Sulosaaren elämäkerta. Hämeenkoskelainen Aili Maria Sulosaari oli kirjan ilmestyessä vuonna 2006 jo lähes 90-vuotias. Julkistamistilaisuudesta on kerrottu VPL. Pyhäjärvi -lehden numerossa 2/2006 otsikolla: Elämänkertakirja pyhäjärveläisestä sotaleskestä Ks. http://www.karjalanliitto.fi/files/1613/PJ-2006-02.pdf (s. 3.) Teoksen tiedot: Tuloisela, Aino Aili Maria / Aino Tuloisela. - [Hämeenkoski] : [Aino Tuloisela], 2006 (Tampere : Pilot-kustannus). - 163 s. : kuv. ; 21 cm ISBN 952-92-0321-7 (sid.) Kohteet: Sulosaari, Aili Maria Asiasanat: elämäkerrat : naiset : Hämeenkoski ; henkilöhistoria : sotalesket ; elämäkerrat ; orvot ; sota-aika Kirja on lainattavissa Hämeenlinnan...
Syökö kettu jyrsiöitä? 1684 Kyllä syö. Ketun ravintoa ovat pienten jyrsijöiden lisäksi, marjat, linnut, munat ja haaskat. Tietoa vaikkapa näiltä sivuilta: http://www.kuusamon-suurpetokeskus.fi/elaimet.html http://www.metsastajaliitto.fi/?q=node/239