Kyseistä elokuvaa ei näytä ainakaan valtakunnallisen Finna-palvelun perusteella löytyvän kuin Ranuan pääkirjaston kotiseutuosastolta VHS-muodossa, mistä sitä ei välttämättä lainata ulos: https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.1630997
Elokuvasta ei ole ilmeisesti tehty DVD-versiota lainkaan, joten mahdollisia yksittäisiä VHS-versioita pitää yrittää etsiä internetin osto- ja myyntisivuilta.
Kansallisella audiovisuaalisella instituutilla ei ole oikeuksia kyseiseen elokuvaan, joten se ei ole katsottavissa myöskään Elonet-palvelun kautta.
Elokuva on näytetty kahdesti televisiossa (https://rtva.kavi.fi/program/details/program/20648033), joten sitä voi katsoa suoratoistona KAVIn Radio- ja tv-arkiston asiakaspisteissä, joita löytyy sekä...
Tynnin runossa viitataan kansansatuun, josta on olemassa useita erilaisia toisintoja. Esimerkiksi Raul Roineen Suomen kansan suuressa satukirjassa, jossa on SKS:n kansanrunousarkiston materiaalin pohjalta muokattuja satuja, se esiintyy nimellä Mökintyttö ja kuningas. Siinä kuningas saa kuulla, että köyhällä mökkiläisellä on viisas tytär ja hän haluaa kokeilla tämän älyä antamalla vaikean tehtävän. Jos tyttö siitä suoriutuu, kuningas lupaa kihlata tämän morsiamekseen.
"Kuningas sanoi: 'Sinun on palattava kotiisi, mutta tule huomenna uudelleen luokseni. Mutta älä tule vaatteissa äläkä alastonna, älä hevosella eikä hevosetoinna, älä ratsastaen äläkä ajaen, älä tietä äläkä tien viertä, älä tule päivällä äläkä yöllä; et saa tulla sisälle,...
Keravan kirjasto kuuluu Kirkes-kirjastokimppaan (Järvenpää, Kerava, Tuusula, Mäntsälä) ja olemme yhdessä sopineet aineistoille laina-ajat. Laina-aika vaihtelee 1-4 viikkoon aineistolajista ja uutuusarvosta riippuen.
Laina-ajat:
28 päivää > kirjat, nuotit ja äänikirjat
14 päivää > aikuisten uutuuskirjat, uutistoriaineisto, aikakauslehdet, cd-levyt, konsolipelit, lautapelit
7 päivää > dvd- ja blu-ray -levyt, pikalainat
Vaikka aineistolla on tietty eräpäivä, voi lainaamansa teoksen halutessaan palauttaa ennen eräpäivää.
Yhdellä asiakkaalla voi olla Kirkes-kirjastoista samanaikaisesti lainassa 150 teosta. Aineistolajikohtaiset rajoitukset ovat 30 CD-levyä, 15 DVD-levyä, 15 videota, 15 blu-ray-levyä, 10...
Suomen opetushallitus on koonnut sivustolleen kaksikielisyystutkimuksia: http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498,526,25679,25681
Birminghamin yliopistolla on laaja kaksikielisyystietokanta: http://www.edu.bham.ac.uk/bilingualism/database/dbase.htm
Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisestä Linda-tietokannasta löytyy hakusanalla kaksikielisyys runsaasti viitteitä. Valtaosa kirjoista käsittelee muita kieliä kuin kieliparia suomi-englanti, mutta niiden tietoja voi ehkä soveltaa. En tiedä missä kysyjän lähikirjasto on, mutta sieltä voi kysyä pääsyä ko. tietokantaan, joka ei ole vapaasti Internetissä. Valikoima hakutuloksesta:
Riikka Ketonen: Early bilingual lexical development : a study of three Finnish-English bilingual children. Pro gradu –...
Jeanne d'Arcista on suomeksi vain yksi varsinainen elämäkerta: Armas J. Pullan Jeanne d'Arc vuodelta 1938.
Tietoja hänestä on myös kirjoissa Valloittavia naisia (1948), Fries: Kuuluisia naisia (1911) ja Setälä: Keskiajan nainen (1996). Jeanne d'Arc on päähenkilönä
historiallisissa romaaneissa Dahlerup: Orleansin neitsyt (1947), Twain: Johanna d'Arc (1910) tai Orleansin neitsyt (1948) sekä Schillerin näytelmässä Orleansin neitsyt (1875).
Monet näistä teoksista ovat niin vanhoja, että ovat vain kirjastojen varastoissa. Kannattaa kääntyä lähimmän kirjaston puoleen ja pyytää tilaamaan kirjat sieltä.
Jos ottaa tiukasti huomioon feminismin määritelmän, on liike saanut alkunsa 1848. "Feminismin ensimmäinen aalto voidaan tunnistaa globaalilla tasolla alkaneeksi vuonna 1848, kun New Yorkissa Yhdysvalloissa järjestettiin maailman ensimmäinen naisten ihmisoikeuksia koskeva kokous, Seneca Falls. Kokous koski yhtäläistä äänioikeusvaatimusta, mikä nähdään usein feminismin ensimmäisen aallon pääagendana." Linkki UN Women sivustolle.Tällä perusteella ensimmäisiä amerikkalaisia feministisiä kirjoja olisi Margaret Fuller (1810-1850): Woman in the Nineteenth Century. Margaret Fuller was an American journalist, critic, and women’s rights advocate. She is best known for her book “Woman in the Nineteenth Century,” which argued that women should be...
Kysymäsi runo ”Päivät päästään leikit...” löytyy ainakin Pablo Nerudan kokoelmista ”Runoja” (Tammi, 1964) ja ”Valitut runot” (Tammi, 1983). Suomentaja on Pentti Saaritsa. Saaritsan suomennos löytyy myös monien eri tekijöiden runoja sisältävän kokoelman ”Tämän runon haluaisin kuulla” toisesta osasta (Tammi, 1987).
Vetypommituhoa kirjassa ei ole, mutta silti tekee mieleni ehdottaa Lilian Kallion romaania Ugudibuu, joka sijoittui kolmannelle sijalle Tammen ja Jaana-lehden suuressa viihderomaanikilpailussa vuonna 1975.
"Ugudibuu on vanhan leikin taikasana, jolla esineet muka loihdittiin olemattomiin. Viisi tamperelaistyttöä muisti häkeltyneenä tämän leikin ja tämän sanan, kun he kertasivat sen mielikuvituksellisen päivän tapahtumia, jolloin muut ihmiset lakkasivat olemasta, yksinkertaisesti vain katosivat, vaatteineen kaikkineen, silmälaseineen, hattuineen, kravatteineen. Heitä ei enää ollut. Oli vain helteinen elokuun päivä, palavia murskaantuneita autoja joiden kuljettajan paikalla ei ollut ketään, tyhjiä kauppoja, autioita katuja joilla irtipäässeet...
Zephyr-yhtyeen kuulumisiin voi tutustua nettiosoitteessa
http://www.zephyr.fi/
Zephyrin rumpali Juha Takanen kertoi, että hän voitti v. 2005 Somero Soikoon -sävellyskilpailun. Edel-levy-yhtiö oli lupautunut julkaisemaan voittajakappaleen ja he
valitsivat kappaleen solistiksi Mikko Mäkeläisen. Hän
lauloi "Toisella tähdellä"-nimisen kappaleen Zephyrin tekemien taustojen päälle. Yhteistyö on jatkunut: Mikko Mäkeläinen ja Myrskylyhty on julkaissut myöhemminkin
Juha Takasen tuotantoa.
Mikko Mäkeläisen nettiosoite on http://www.mikkomakelainen.com/
Suomen Sementinvalmistajain Yhdistys perustettiin vuonna 1921. Yhdistyksen rakennusmestariasiamiehet kiersivät ympäri Suomea opettamassa mm. sementtitiilien ja kaivonrenkaiden valmistajia betonin oikeasta käytöstä eli voisi olettaa, että betonisia kaivonrenkaita on ollut käytössä jo ainakin 1930-luvulla.
Petri Juutin teoksen Kaivot ja käymälät (2005) mukaan 1950-luvun alussa 29% kaivoista oli vuorattu betonilla.
Lähde: Lauri Seppänen: Valmisbetonia 50 vuotta
Sanonta like two peas in a pod merkitsee, että kaksi asiaa tai ihmistä ovat hyvin samanlaisia, varsinkin ulkonäöltään. Tämä merkitys on sama kuin suomen kuin kahdella marjalla, mutta two peas in a pod voi tarkoittaa myös, että kaksi ihmistä ovat aina yhdessä.
Muita vastaavia sanontoja ovat cut from the same cloth, joka korostaa varsinkin asioiden tai ihmisten samanlaista luonnetta, ja to be a dead ringer for, joka kertoo, että joku tai jokin on aivan samannäköinen kuin joku/jokin muu.
Lähteet:
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/like-two-peas-in-a-…
https://www.englishcoursemalta.com/learn/idiom-to-be-like-two-peas-in-a…
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/be-cut-from-the-sam…
https://...
Venäläiseen nykykirjallisuuteen voi tutustua esimerkiksi Suomi-Venäjä-seuran kirjallisuussivuilla: Venäläisen nykykirjallisuuden diginäyttely.
Ko. sivustolta löytyy mm. Tomi Huttusen napakka video Venäläinen nykykirjallisuus 5 minuutissa.
Sivusto esittelee 12 venäläistä nykykirjailijaa: Boris Akunin, Svetlana Aleksijevitš, Guzel Jahina, Sergei Lukjanenko, Dina Rubina, Roman Sentšin, Vladimir Sorokin, Maria Stepanova, Jelena Tšižova, Ljudmila Ulitskaja, Svetlana Vasilenko ja Jevgeni Vodolazkin. Siinäpä jo useampi nimi, joiden kautta venäläiseen nykykirjallisuuteen voi tutustua.
Seuraavaksi listattuna (suomeksi käännettyä) kirjallisuutta ja kirjailijoita entisen Neuvostoliiton...
Kirjasta voi toki aina jättää varauksen. Ensimmäinen löydetty vapaa kappale toimitetaan asiakkaalle tämän valitsemaan noutokirjastoon. Se että järjestelmän mukaan kirjaa olisi hyllyssä noutokirjastossa ei estä varauksen tekemistä.
"Nea" ja "Neea" ovat lyhentymiä "Linneasta". Nimi on ruotsalaista perua. Se viittaa luonnontieteilijä Carl von Linnéhen (aik. Linnaeus, 1707-78), suureen taksonomiin. Ruotsin almanakkaan "Linnea" otettiin 1901. Nimipäiväksi valittiin Carl von Linnén syntymäpäivä, 13. toukokuuta. Suomen almanakkaan "Linnea" tuli 1908. Nimipäivä oli aluksi 2. heinäkuuta ja vuodesta 1949 lähtien 3. elokuuta. "Linnea" on latinankielinen muunnos Linnén sukunimestä, joka puolestaan viittaa luonnontieteilijän perintötilalla kasvaneeseen mahtavaan lehmukseen (ruots. "lind"). Kuusamakasvien heimoon kuuluva vanamo on saanut tieteellisen nimensä "Linnea borealis" Linnén mukaan. Kuusama on yleinen sammaleisten kangasmetsien aluskasvi. Sillä on suikertava, varpumainen...
Australian kansalliskirjaston ja Australian kansallisen audiovisuaalisen arkiston (National Film and Sound Archive, NFSA) sivuilta selvisi, ettei Australiassa kerätä musiikkilevyjä vapaakappalekokoelmiin, jota kautta muotoutuisi kattava tietokanta äänitteisiin. NFSA:n tietokantaan on luetteloitu paljon levyjä, mutta he huomauttavat, että kokoelman aukot johtuvat mm. tuosta vapaakappaleasiasta. NFSA luetteloi paljon muutakin kuin vain musiikkiäänitteitä. Aivan kysymäsi kaltaista tietokantaa ei siis näytä olevan.NFSA:n tietokanta vaatii jonkun hakusanan selaukseen (esim. cd): collection.nfsa.gov.au/Hakulaatikon alta voit napsauttaa "advanced" ja sitä kautta rajata haun "sound recording, published" ja/tai "sound recording, unpublished"....
Ismo Loivamaa on toimittanut teoksen Koulu lasten- ja nuortenkirjallisuudessa, jossa on tietoa kouluaiheisista kuvakirjoista, lastenkertomuksista ja nuortenkirjoista.
Tässä muutamia esimerkkejä:
Aro Elina: Ystävämme Karoliina / 1800-luku.
Hyvärinen Rakel: Tohtorin Helena / 1930-luvun maalaiskoulun arkea.
Illoinen Eeva: Perri elää pula-aikaa / koulukuvaus sodanjälkeisestä Turusta.
Kihlman Karin: Kaisa keisarin Helsingissä.
Marck Mary: Eevan luokka.
Merimaa, Kaarlo: Takapihan sankareita.
Niskanen Vuokko: Olavi oppii lukemaan.
Polva Anni: Tiina aloittaa oppikoulun.
Sadeniemi, Salme: Pension Grunerin tytöt / 1850-luku.
Swan, Anni: Iris rukka
Hämäläinen-Forslund Pirjo: Maammon marjat - entisaikain lasten elämää.
Teoksien saatavuuden voi...
Saattaa hyvinkin olla, mutta kuuluisia Sarioloita on melko monta. Wikipedia löytää heitä 21kpl. mm Aale Sariola, Esa Sariola, Jukka Sariola sekä Mauri Sariola. Lisäksi Suomessa vaikuttaa myös Tivoli Sariolan suku. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sariola
Sari Sariola ei kerro sometileillään tarkemmin suvustaan. https://www.artstation.com/sarisariola
"Sariola on ollut ns. suojattu sukunimi. Jottei suvun ulkopuolinen voisi ottaa samaa nimeä, Sariola on suojattu 1914–1919 Suomalaisuuden Liitossa. Nykyään nimiä ei enää suojata, vaan kaikki sukunimet ovat suojattuja sukunimiä." Siksi Sarioloita on melko vähän. Vuonna 2021 heitä oli Suomessa ja maailmalla 372 henkeä. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/sariola.html...
Vanikasta löytyy useampia artikkeleita ja kuviakin. Maatalousmuseo Sarka on julkaissut kuvan vanikkakaulimesta ja sen ohessa kerrotaan myös, millaista leipä oli. Vanikka oli armeijan näkkileipää ja siksi sen piti kestää sekä kuljetusta että kovia oloja. Se oli siis kovaa ja sillä tavalla erilaista kuin nykyinen helposti purtava näkkileipä. Vanikka oli perinteiseen juureen leivottua, kuivattua ruisleipää, kevyttä kantaa ja oikein säilytettynä hyvin säilyvää. Kuljetuksen sujumiseksi leivällä oli määrätty muoto, se tehtiin pellistä valmistetulla neliön muotoisella muotilla. Pinnan kuvio syntyi kaulimella, jonka pintaan oli veistetty nystyjä, josta tuo kuvakin on. Kaulin teki taikinaan reikiä, jotka estivät sitä kohoamasta...
Todennäköisesti katu on saanut nimensä Johan Abraham Logrenin mukaan. Hän oli mm. Helsingin uudelleenrakentamiskomitean pöytäkirjurina 1811-1825 ja kunnallispormestarina 1829-1848. Kadun aiempi nimi oli Östra Sandviks Gatan. Abrahaminkatu vahvistettiin suomenkieliseksi nimeksi v. 1909.
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…
hei,
Tässä ainoa suomenkielinen teos joka löytyi sanoilla "norja" ja "herätysliikkeet" tai "lestadiolaisuus". Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyi lisäksi useampikin norjankielinen teos.
Haetta, Lars; Usko ja elämä - Koutokeinon saamelaisten hengellisestä elämästä, Lars Levi Laestadiuksen heräyksestä ja lestadiolaisuuden alkuvaiheista ennen vuotta 1852. Girjegiisa, Utsjoki, 1993.
jotain mainintoja norjalaisista herätysliikkeistä saattaisi löytyä seuraavista teoksesta:
Halila, Aimo; Tanskan ja Norjan historia. Gaudeamus, [Helsinki], 1972.
Saressalo, Lassi; Kveenit - tutkimus erään pohjoisnorjalaisen vähemmistön identiteetistä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1996.
Lampinen, Tapio; Uskonto ja politiikka - neljä...
