Kirjastoveteraanien mukaan mitkään "pöpöt" eivät säily tai pysy hengissä kirjojen sivuilla. Kirjastoissa likaisia kirjoja puhdistetaankin vain vedellä ja miedolla puhdistusaineella.
Toisen vinkin mukaan kannattaa korkeintaan tuulettaa ja pyyhkiä kirjojen kannet.
Listätietoa kirjojen käsittelystä ja säilytyksestä:
http://kotisivu.dnainternet.net/joose/kirjankorjaus/kasittely.htm
Venni nimeä on annettu enimmäkseen pojille, mutta se esiintyy myös tytön nimenä. 2000-luvun alusta Venni-nimi on yleistynyt. Nimien esiintymistä Suomessa voi tarkastella Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelussa, https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Nimen on ymmärretty pojilla olevan Vernerin ja Veinin lempinimi, tytön nimenä taas Venny on ollut yleisempi muoto ja lempinimi Venlasta tai Vendlasta. Rovaniemellä on kaupunginosa jonka nimi on Vennivaara. Erityistä lappilaislähtöistä selitystä en sanalle tiedä. Nämä tiedot löytyvät teoksesta Saarikalle, Anne, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Tietoa etunimistä löytyy myös teoksesta Vilkuna, Kustaa, Etunimet. Siitä on useita painoksia.
Akuninilta on suomennettu toistaiseksi 5 kirjaa, jotka kaikki ovat sarjasta "Erast Fandorinin tutkimuksia". Ne ovat (aikajärjestyksessä) "Asaselin salaliitto", "Turkkilainen gambiitti", "Leviatanin purjehdus"' "Akilleen kuolema" ja "Patasotilas". Tietokannastamme www.helmet.fi saat listan näistä kirjoista seuraavasti. Valitse etusivulta Sanahaku. Kirjoita hakurutuun akunin ja valitse alla olevasta pudotusvalikosta kieleksi suomi. Jokaisen kirjan tiedoista näet, missä kirjastoissa sitä on saatavana tällä hetkellä. Lisää Akuninia suomeksi voi toivoa, sillä paljon kirjoja on vielä kääntämättä (Fandorin-sarja jatkuu ja lisäksi tekijällä on kaksi muuta dekkarisarjaa).
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Senja” on karjalainen muunnos kreikkalaisesta nimestä ”Ksenia”, jonka merkitys on ’vieras, vieraanvarainen’. Se oli Suomessa yleinen jo 1800-luvulla, mutta suosio lisääntyi 1900-luvulla, jonka aikana nimi annettiin noin 5 000 tytölle.
”Satu” on suomalainen nimi, joka perustuu vastaavaan yleiskielen sanaan (’tarina, kertomus’). Nimeen on otettu ilmeisesti mallia ruotsalaisesta nimestä ”Saga”, jonka merkitys on sama kuin suomen ”Sadun”. Yleiskielen sanan ”satu” alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta se saattaa olla johdos verbistä ”sataa” (’pudota’) tai ”sattua” (’tapahtua’). Ensimmäiset Sadut kastettiin 1900-luvun alussa, ja almanakkaan nimi pääsi 1950. Suosionsa...
Ilmatieteen laitókselta kerrottiin, että syynä +0 ja -0 -merkintöihin on lämpötilan mittaus ja raportointi 0,1 asteen tarkkuudella, joka kuitenkin sääkartoilla usein pyöristetään täysiksi asteiksi.
+0 tarkoittaa, että lämpötila on desimaalin tarkkuudella +0,1...+0,4 astetta ja -0, että se on -0,1...-0,4 astetta. +0,5 pyöristyy +1:een ja -0,5 -1:een. Jos lämpötila 0,0 astetta, se on nolla. Esitysmuodot vaihtelevat esittäjän ja esitysyhteyden mukaan, eikä kaikissa esityksissä tätä periaatetta välttämättä käytetä.
Sillä, onko lämpötila nousemassa vai laskemassa, ei ole merkitystä merkinnän kannalta.
Säkeet ovat Viljo Kajavan runosta Satakielelle, sen viimeiset säkeet. Satakielelle-runo on ilmestynyt ensi kertaa kokoelmassa Luomiskuut (1939)Runo löytyy myös Viljo Kajavan koottujen runojen kokoelmasta Tuuli, valo, meri (1984)
Härmän Kustaa eli oikeammin Härmän Kuustaa on oikealta nimeltään Vilho E. Koskimäki. Pohjalainen-lehden syntymäpäiväartikkelin mukaan hän täytti 23.8.1989 75 vuotta eli hän olisi syntynyt 23.8.1914. Koskimäki on syntynyt Kauhavalla. Hänen esikoisteoksensa on romaani Veijareitten matkassa, joka ilmestyi vuonna 1953. Toinen kirjakielinen proosateos oli Pako pimeään, jonka ilmestymisvuosi oli 1965. Koskimäki on kirjoittanut myös kaksi näytelmää. Siviiliammatiltaan V. E. Koskimäki oli nimismies, viimeksi hän toimi Ylistaron ”fallesmannina”. Härmään Kustaan kirjallista työtä on rinnastettu Vaasan Jaakoon pohjalaisen huumorin kyllästämiin murrepakinoihin.
Jatkosodan aikana Koskimäki oli rintamakirjeenvaihtajana Pohjois-Lapin rintamalla sekä...
Etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä antaa sanalle lamu nämä maastoon liittyvät selitykset:
Suuri yhtenäinen (pelto)alue, lakeus, tasanko (länsi- ja kaakkoismurteissa); notkelma, painanne, suo (pohjois-karjalan murteessa)
Teoksesta löytyy sanalle muitakin merkityksiä, samoin tietoja sen alkuperästä.
Interlineaarisessa tekstissä on jokaisen alkukielisen sanan alla sama sana käännettynä jollekin tutulle kielelle. Tämä helpottaa lukemista alkukielellä, siis kreikaksi, kun kyse on Uudesta testamentista. DigiNovum /Novumin ( Uusi testamentti selityksin) tietokoneversio sisältää mm. Uuden testamentin kreikka-suomi interlineaarisen käännöksen. Se on ostettavissa verkosta esim. osoitteessa http://www.ilonpolku.fi/kauppa/product_details.php?p=4206 tai http://www.nettikirjakauppa.com/fin/tuotekategoriat/?id=33&selProduct=7… tai suoraan täältä http://www.du.fi/kotisatamankauppa/?sid=42
Perinteisessä kirjamuodossa on 1980-luvulla ilmestynyt Novum 1-5. Uusi testamentti selityksin. (Raamatun tietokirja, 1980-1984). Se rakentuu kreikkalaisen ja...
Kylmin maailmankaikkeudessa havaittu paikka on protoplanetaarinen sumu ESO 172-7 eli Bumerangisumu. Sen lämpötilaksi on mitattu noin 1 kelvin eli -272 celsiusastetta. Kylmempiä tiloja on saatu aikaan laboratorio-olosuhteissa.
Nykykäsityksen mukaan absoluuttista nollapistettä ei voida saavuttaa. Tätä perustellaan sillä, että absoluuttisessa nollapisteessä atomien liike olisi täysin pysähtynyt. Kvanttifysiikan vastalause on se, että tuolloin hiukkasesta olisi tiedossa yhtä aikaa sekä liikemäärä että paikka, minkä taas Heisenbergin epätarkkuusperiaate kieltää. Atomeilla on siten aina hieman liike-energiaa eli lämpövärähtelyä.
Absoluuttisen nollapisteen saavuttamisen katsotaan myös rikkovan termodynamiikan kolmatta lakia, jonka mukaan...
Tämä monisäkeistöinen, masurkkapoljentoinen lemmenlaulu tunnetaan myös nimillä Laulu sinulle ja Rakkauden korkea veisu. Sävel on peräisin Johan Alfred Tannerin vuonna 1926 julkaisemasta kupletista Mamman lellipoika (sen kahdeksan viimeistä tahtia).
Mamman lellipoika löytyy Tannerin Kuolemattomat kupletista joka löytyy nuottina Porvoon kaupunginkirjastosta ja sitä saa lainata.
Esityksia Mamman lellipojasta: https://www.youtube.com/results?search_query=mamman+lellipoika
Laulusta on monta eri versiot.
Laulu löytyy esim. kirjasta Suomen lasten runotar(s.246) (mainittu lähde Ylioppilaan laulukirja)
Asuu nälkäkurki Afrikassa.
asuu hammassärky kolossaan,
asuu hevosvainaa makkarassa,
mut sydämessäin asut Sinä vain.
Seisoo päivämäärä allakassa....
Ia on kahden pyhimyksen nimi, toinen oli kreikkalaissyntyinen orja, joka kärsi martyyrikuoleman Persiassa noin v.360. (Muistopäivä 4.8. ortodoksisessa kalenterissa 11.9.) ja toinen irlantilainen luostarisisar, josta tuli martyyri v. 450 hänen ollessaan lähetystyössä Englannissa. (Muistopäivä 3.2.)
Ortodoksisessa kalenterissa nimestä on rinnakkaisasu Ija.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Yleisradiossa selviteltiin asiaa ja sieltä kerrottiin, että Äänilevystön superetsivä sai biisin paikannetuksi. Kyseessä on Matterhorn Projectin kappale nimeltään "Muh!". Ja tästä Muh!:sta on sitten Maatalousradion vekkuleiden toimesta askarreltu tunnusmusiikki.
Netissä näkyy olevan biisikin saatavilla, ja julkaisuvuodeksi mainitaan 1985.
http://www.youtube.com/watch?v=57MOf8IkH7Y
http://www.discogs.com/Matterhorn-Project-Muh-Moophonia/master/153666
Kysymykseen ei pysty antamaan aivan tyhjentävää vastausta. Napoleonin sotien sekä Krimin sodan aikaisista asepuvuista löytyy kuvamateriaalia, mutta välissä oleva suhteellisen rauhan kausi on niukempi. Jotakin kuitenkin pystyy kirjallisuudesta päättelemään.
Aikakauden venäläiset jalkaväen asepuvut vaihtelivat sen mukaan oliko kyseessä kaarti, krenatöörit, fusilieerit, rakuunat tai linjajalkaväki, vaikka funktionaalisesti ne olivatkin meidän näkökulmastamme jalkaväkeä. Matti Närhi kertoo Venäjän varuskuntajoukkoina Suomessa toimineen erilaisten linnoitusjoukkojen lisäksi 1840-luvulle asti 23. jalkaväkidivisioona. Oletettavasti sen rykmentit olivat linjajalkaväkeä.
Venäläisen jalkaväen asetakin väri oli vanhastaan tummanvihreä. Kaulukset ja...
Kielitoimiston sanakirjasta löytyvät selitykset sanoille
tautologia = saman asian tarpeeton toistaminen,
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tautologia?searchMode=all ja
tautofonia = samanlaisten äännejaksojen (häiritsevä) toisto,
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tautofonia?searchMode=all.
Myös nykysuomen sanakirjassa selitetään käsitteet tautofonia ja tautologia, https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
tautofonia = saman sana-aineksen lähekkäinen toistuminen puheessa tai kirjoituksessa
tautologia = saman seikan tai sanan tarpeeton toistaminen puheessa tai kirjoituksessa
Käsite tautonomia ei sen sijaan esiinny näissä sanakirjoissa. Sana nomen, joka on latinaa, on...
Pentti Linkolan essee Talaskankaan ikimetsä on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa v. 1989 ja myös hänen esseekokoelmassaan Voisiko elämä voittaa - ja millä ehdoilla (Tammi, 2004).
Hyvä paikka lähteä tekemään tutkimusta ja tiedustelemaan lisäneuvoja on Siirtolaisuusinstituutti, http://www.migrationinstitute.fi/fi. Sen sivuilta löytyy yhteys Siirtolaisrekisteriin sekä oppaita sukulaisten etsimiseen. Siirtolaisuusinstituutin palveluista on osa maksullisia.
Siirtolaisrekisteristä löytyy tietoja siirtolaisrekisteri, jossa on matkustajaluetteloita, passiluetteloita ulkoasiainhallinnona arkiston aineistoa. Sen käyttö on maksullista, http://www.migrationinstitute.fi/fi/sukututkimus/siirtolaisrekisteri
Oppaita sukututkijalle http://www.migrationinstitute.fi/fi/sukututkimus/oppaat
Erityisesti hyvältä aloituspaikalta vaikuttaa Sukututkija siirtolaisten jäljillä, http://www.migrationinstitute.fi/files/...
Rahab (רהב)esiintyy nykyisessä suomalaisessa vuoden 1992: n käännöksessä viisi kertaa
Job 9:13
Job 26:12
Ps. 89:11
Jes. 30:7
Jes. 51:9
Heprealaisessa alkutekstissä lisäksi vielä
Ps. 40:5 (käännöksessä ’pahan voima’)
Ps. 87:4 (käännöksessä ’Egypti’)
Rahab (merkitys: ’myllertyneisyys, kuohunta’ ) on ymmärretty jonkinlaiseksi meripedoksi tai henkilöidyksi alkumereksi , jonka Jahve voitti luomistyötä tehdessään. Tutkijat ovat todenneet, että ajatuksella Luojan ja Rahabin taistelulla voi olla jotain yhtymäkohtia babylonialaiseen muinaistarinaan, jossa luojajumala Marduk kävi voitollisen taistelun alkumerta, Tiamatia vastaan. Vertailun kannalta on mielenkiintoista, että Raamatun luomiskertomuksen (1. Moos. 1:2) ’syvyys’ (תהום tehoom) lienee...
Elmo on annettu ensimmäisen kerran etunimeksi Suomessa vuonna 1888. Almanakassa se on ollut vuodesta 1929.
Saksassa nimen merkitys on "kaikkialla kuuluisa". Lisäksi 300-luvun alussa kuolleesta marttyyripiispa Erasmuksesta (kreik. rakastettava, kaivattu) käytetään myös nimitystä Pyhä Elmo. Legendan mukaan Erasmus säästyi hengissä rajusta ukkosmyrskystä ja sen vuoksi hän on erityisesti merimiesten suojelupyhimys: he huutavat apuun Pyhää Elmoa joutuessaan kiipeilemään mastoissa myrskyn aikana. Pyhän Elmon tuleksi kutsuttu sääilmiö (terävissä kärjissä, esim. purjelaivan mastojen tai nykyään radio- ja kännykkämastojen huipussa esiintyvä sähköpurkaus, ns. koronapurkaus) nähtiin vastaukseksi rukouksiin.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat...
