Valitettavasti hyvää karttaa koivun levinneisyydestä ei löytynyt. Kasvien maailma 2 (s. 842) sisältää pienen kartan, jossa koivua eri lajeineen näyttää kasvavan Pohjois-Amerikassa, lähes kaikkialla Euroopassa ja Aasiassakin. Kartasta ei kuitenkaan selviä kuinka yleinen puu koivu näillä alueilla on.
Myös kirjassa Suomen puu- ja pensaskasvio on pieni (2 x 2 cm) kartta koivun levinneisyydestä Euroopassa.
Encyclopedia of wood sisältää myös muutaman koivulajin pienehköt levinneisyyskartat.
Koivusta on myös erillisiä kirjoja, mutta ne eivät sisällä karttoja, tietoja lajin levinneisyydestä kylläkin.
Raulo, Jyrki: Koivukirja
Runeberg, Tutta: Koivu - birch
Euroopan metsistä löytyy tietoa esim. kirjoista:
Kuusela: Forest resources in...
Suomeksi löytyvät mm. seuraavat kirjat:
- Juhani Mattila: Ujoudesta, yksinäisyydestä (2004)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1685467
- Laurie Helgoe: Introversion voima (2012)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2059115
- Susan Cain: Hiljaiset : introverttien manifesti (2012)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2037244
- Philip G. Zimbardo: Ujous : mitä ujous on? (1978)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1597818
Helgoen ja Cainin kirjat löytyvät myös englanniksi. Niiden lisäksi englannin kielisiä ujoutta käsitteleviä kirjoja löytyy
-Ruth Searle: Overcoming shyness and social anxiety (2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1869400
- Oakes, Bor, Eriksen: Coping successfully with shyness (2012)...
Oulukylän kirjastossa voi tulostaa (myös väritulosteita). Voit varata asiakaskoneen Helmet-palvelusivustolla olevasta linkistä tai soittaa kirjastoon. Kirjastossa on asiakkaiden käytettävissä ns. pistäytymiskoneita, joita ei voi varata.
Tulosteet maksavat 0,40 € / sivu.
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Oulunkylan_kirjasto
Tässä joitakin suomeksi julkaisevia tai käännettyjä runoilijoita:
Gorman, Amanda: Kukkula jolle kiipeämme (Tammi, 2021)
Kakko, Kiia: Pyhä voima (Basam Books, 2020)
Kotro, Arto: Sanovat sitä rakkaudeksi (Like, 2003); Musta morsian (Like, 2005)
Lovelace, Amanda: Tässä prinsessa pelastaa itsensä (Sammakko, 2018)
Lisäksi Lang Leav ja Nayyirah Waheed saattaisivat olla kiinnostavia. Heidän teoksiaan on ainakin toistaiseksi saatavilla vain englanniksi.
Hugo Backmansson löytyy Suomen taiteilijaseuran Kuvataiteilijat matrikkelista.
Wille Salosen tietoa ei löydy taiteilijamatrikkelista.
Olli Joen tietoa ei löydy varsinaisista taiteilijamatrikkeleista mutta hänet mainitaan ARS Taitelijahakemistossa, 2007.
Little boy blue -lorusta on useita suomennoksia, halusit vain hahmon suomenkielisen nimen. Tässä muutama:
Näin Kaarina Helakisa Disney-lorukirjassa Hanhiemo (2001 Helsinki Media:
Sininuttu pellonpoika
Kirsi Kunnas Hanhiemon iloisessa lippaassa (2004 WSOY)
Paimenpoika... Hoi poika sinipaitainen
Hannele Huovi Hanhiemon lorukopassa (1996 Tammi)
Paimenpoika sinitakki
Yhtenäistä nimitystä pienelle paimenpojalle ei siis löydy. Toivottavasti sait kuitenkin apua näistä löydöksistä. Lähempää tutustumista varten löydät kirjoja kaupunginkirjaston kokoelmista.
Esim. www.helmet.fi
Koivukylän kirjastossa on otettu käyttöön uusi tulostusjärjestelmä. Väritulosteita on mahdollista tulostaa 2 kappaletta päivässä. Muissa Vantaan kirjastoissa on vielä käytössä vanha järjestelmä, jossa väritulostusmahdollisuutta ei ole.
Väritulosteita on mahdollista tulostaa myös Helsingin ja Espoon kirjastoissa. Voit tarkistaa kirjastot, joissa on on väritulostusmahdollisuus tästä https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Valitse palvelu -laatikosta voit valita tulostimet (väri).
Kirja 1900-luvun muodin historia määrittelee paasikampauksen näin: "1920-luvulla yleinen lyhyt ja päänmyötäinen naisten kampaus, jonka Coco Chanel teki tunnetuksi. Kuuluisin paasikampauksen käyttäjä oli tanskalainen mykkäelokuvien tähti Asta Nielsen." Irina Syromjatnikovan Kampausten historia täydentää, että paašikampauksesta – johon kuuluu suora leikattu tukka – oli monia eri muunnelmia: "Tukka saatettiin myös leikata lyhyeksi koko pään alueelta, mutta takaraivon hiukset laskeutuivat pitkinä hartioille." The Fairchild dictionary of fashionin mukaan pageboy on "suora, hartioille ulottuva tai lyhyempi [kampaus], jossa latvat on kevyesti kiharrettu takaa ja sivuilta". Kampaus on saanut nimensä siitä, että se muistuttaa...
Etsimäsi lehti löytyy Pasilan kirjaston varastosta
( http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/ ).
Edullisimmin saat kopiot artikkelista käymällä Pasilan kirjastossa. Itsepalvelukopiot maksavat 0,40€ / sivu. Jos tahdot, voit myös tilata artikkelin palvelukopioina joko kotiin tai johonkin toiseen kirjastoon. Tällöin hinta on 1€ / sivu + 3,30€ toimitusmaksu / lähetys.
Mikado-oopperan librettoa ei ole julkaistu, mutta siitä on olemassa käsikirjoitus, joka löytyy Kansallisoopperan ja -baletin arkistosta. Kyseessä on mitä ilmeisimmin Esko Elstelän suomennos. Mikäli haluat lisätietoja libretosta ja sen käytöstä, voit ottaa yhteyttä arkiston ja tietopalvelun informaatikkoon Marjaana Launoseen, marjaana.launonen@opera.fi .
Vaaran nimestä ja sen taustoista kysyttiin Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus). Heidän vastauksensa alla:
Nimiarkiston suulliseen perimätietoon perustuvissa paikannimikokoelmissa mainitaan Rovaniemen Prikses [puheessa prikses ~ risses] ja lähellä sijaitsevat Palo-Prikses ja Prikseksenaapa. Muuta taustatietoa nimistä ei kokoelmissa ollut. Prikses on ollut peruskartassa vuodesta 1968 lähtien.
Prikses on uniikki paikannimi Suomessa eikä sitä ole tiettävästi aiemmin tutkittu. Se on myös rakenteeltaan harvinainen suomalaisessa paikannimistössä. Nimi voisi olla saamenkielistä perua, mutta konsonanttiyhtymä nimen alussa voisi viitata enemmänkin alkuaan johonkin ruotsinkieliseen sanaan. Kemijoen varren...
Roihuvuoren kirjasto lainaa pesäpalloja, mailoja ja räpylöitä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/roihuvuori/yhteystiedot/
Laina-aika on 7 vuorokautta. Välineitä ei voi varata, vaan ne voi lainata menemällä kirjastoon. Tilanteen näkee Helmet-verkkokirjaston kautta kirjoittamalla Tarkennettu haku -ruutuun pesäpallo ja valitsemalla aineistoksi esineen: http://www.helmet.fi/fi-FI
Tällä hetkellä vain palloja näyttäisi olevan paikalla, mailat ja räpylät ovat lainassa.
Tässä muutamia vinkkejä:
Purnabhadra: Viisi kirjaa viisaita satuja
Jha Kaj Kamal: Sininen päiväpeite - romaani
Roy, Arundhati: Joutavuuksien jumala
Hesse, Hermann: Siddhartha
Desai,Kiran: Hulabaloo hedelmätarhassa
Bromfield, Louis: Sateet tulivat
Seth, Vikram: Sopiva nuori mies
Frith, Nigel: Taru Krishnasta
Kaye, M. M.: Kuun varjon laakso
Murari, T.N.: Taj Mahal
Kaye, M.M.: Kaukaiset paviljongit
Papukaijakirja - lemmentarinoita muinaisesta Intiasta
Banerjee-Louhija, Nina: Intian helmi
Tässä lähdetään siitä, että olisi teknisesti mahdollista kiihdyttää massallinen kappale valonnopeuteen ja jätetään huomiotta suhteellisuusteorian mukainen aikadilaatio. Silloin yhden g:n kiihtyvyydellä nopeus kasvaisi 9,81 metriä sekunnissa ja valonnopeus 299 792 458 m/s saavutettaisiin 353,7 päivässä.
Suuremmalla kiihtyvyydellä nopeus saavutettaisiin lyhyemmässä ajassa. Ihminen kuitenkin kestää huonosti jatkuvaa yhtä g:tä suurempaa rasitusta. Esimerkiksi Scientific Americanin artikkelissa arvellaan, ettei ihminen kestäisi edes kolmen g:n pitkäaikaista rasitusta, ei ainakaan tarvittavaa reilua 118:aa päivää. Gizmodon artikkeli mainitsee, että kolmen g:n jatkuva kiihtyvyys esimerkiksi Marsiin suuntautuvalla...
Holstin kirjan valokuva- ja esinelähteiden luettelossa Reinholmin akvarellin kohdalla lukee Suomalaisen kirjallisuuden seura. Kuva liittyy SKS:n arkistossa oleviin teksteihin A. O. Heikelin kenttätyömatkoilta Satakunnasta (1879) ja Etelä-Karjalasta (1880), joilla Reinholm oli mukana piirtämässä ja maalaamassa paikallista esineistöä.Arkistorakenne: Agathon Reinholmin piirroskokoelma (1879–1880) | SKS Finna Saikan Manta Mouhijärveltä | Hakutulokset | SKS Finna
Saksankielistä alkutekstiä ei ole. Schützin sävellyksen löysi kätköistään Harald Andersen, ja Asunta teki suomennoksen norjalaisen Magnus Brostrup Landstadin tekstiin, jonka Edvard Evers ruotsinsi ja joka on nykyisessä suomenruotsalaisessa vk:ssa nro 8. Laulun teksti alkaa säkeistöstä 2. Riikinruotsalaisessa numero on 424 ja siellä säkeistöt ovat ilmeisesti viimeisimmän muokkaajan jäljiltä eri järjestyksessä. Sävellyksen ja tekstin yhdistäminen johtuu siitä, että runomitta on sama kuin Schützin säveltämässä, jonka tekijästä ja sisällöstä ei ole tietoa, tai se saattaisi olla yksi psalmiparafraaseista? Jos siis tekstin alkuperästä halutaan tieto, niin tekijä on M.B.Landstad ja vuosi 1861, ruotsintaja E.Evers 1902. Ja sitten Asunta joskus 50-...
Kyseinen Pentti Saarikosken runo on kokoelmasta Tanssiinkutsu (1980). Runo alkaa riveillä "Tulevat sanomaan minulle / millainen runon pitää olla --- ".Runo sisältyy myös teokseen Tiarnia-sarja ja muut Ruotsin-kauden runot (1996) ja Tiarnia-sarja (2012).
Hei,
Verkkokirjastosta voi hakea asiasanoilla: esimerkiksi "mielenterveyshäiriöt vanhemmat", "kuvakirjat" "masennus".
Ehdottaisin mm. seuraavia teoksia:
Appelgren: Vesta-Linnea kuunvalossa
Tahvanainen: Silva ja teeastiasto joka otti jalat alleen (äiti kärsii migreenistä ja ehkä vähän muustakin)
Tahvanainen: Lohikäärmeunia (unettomuus, stressi)
Lindenbaum: Kun Ollin äiti unohti
Tepa tahtoo tietää
Lastenkirjahylly -blogista löytyy artikkeli, johon on koottu masennuksesta kertovia lastenkirjoja: http://lastenkirjahylly.blogspot.fi/2010/04/murheen-alhosta-ilon-kukkul…
Etsitty laulu on nimeltään Kotimaan vuoret ("Eläköön vuoret, eläköön laaksot / kauniin kotimaan. / Lumihuiput nuo mulle kertovat: / Älä jätä mua, -- "). Tämän argentiinalaista alkuperää olevan laulun ovat suomeksi levyttäneet Los Camerados ja Avaruuslintu. Los Cameradosin tulkinta julkaistiin singlelevynä vuonna 1970 ja seuraavana vuonna yhtyeen nimeä kantaneella LP:llä. Avaruuslinnun levytys ilmestyi yhtyeen samannimisellä albumilla 1978. Nuotit kappaleeseen löytyvät Uusi laulu -lehden numerosta 3/1976.
