Suomen sanojen alkuperä (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sanan tyyssija (merkitys ’vakituinen olopaikkaa, lähtökohta’) alkuosa perustuu tyvi-sanaan. Samaa kantaa ovat esimerkiksi tykö ja tyynni. Vastine esiintyy useissa sukukielissä, ja sitä lienee pidettävä omaperäisenä. Merkityksenä on yleensä jonkinlainen alaosaa tai pohjaa ilmaiseva merkitys.
Rattijuopumus kriminalisoitiin erillisenä rikoksena Suomessa vuonna 1926. Samana vuonna annettuun tieliikennelakiin otettiin kielto kuljettaa moottoriajoneuvoa alkoholin vaikutuksen alaisena. Laki jätti eri näytön varaan, milloin henkilön katsottiin olevan alkoholin vaikutuksen alainen. Oikeuskäytännössä rangaistavan humalatilan raja oli noin promillen paikkeilla eli suuri osa rattijuopumuksesta jäi lain ulottumattomiin
Liikenteen ja alkoholinkulutuksen kasvaessa myös rangaistuksia kovennettiin vuosina 1937, 1950 ja 1957. Kun alkoholi- ja kriminaalipolitiikka liberalisoituivat 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa rangaistukset lievenivät ja lainsäädäntö muuttui. Rattijuopumusta koskevat säännökset siirrettiin tieliikennelaista rikoslakiin ja...
Televisiolähetykset laajenivat koko maan kattaviksi verrattain nopeasti. Viidessä vuodessa (1958-63) televisio saatiin neljän miljoonan suomalaisen ulottuville.
Varsinkin 1960-luvulle tultaessa aloittaneet uudet suurasemat laajensivat television näkyvyyttä nopeasti. Esimerkiksi Ylöjärven suuritehoinen lähetin levitti katselualueen liepeet Vaasan ja Keski-Suomen lääneihin saakka. Syksyllä 1961 Lapuan asema toi television näkyviin Etelä-Pohjanmaalla, ja ennen joulua aloittivat vielä Jyväskylän ja Kuopion asemat. Vuoden lopussa television näkyvyysalueella asui yli kolme miljoonaa suomalaista, kun määrä ennen Ylöjärven suurasemaa oli ollut noin 1,7 miljoonaa.
Vuonna 1962 Joutsenon lähetin toi Etelä-Karjalan television piiriin ja Kolin lähetin...
Ensimmäinen kirjastokortti on aina ilmainen. Jos hukkunut kortti on Aaltokirjastokortti (sininen kääntöpuoli) tai uusi Keskikirjastokortti (musta tai valkoinen), niin kortin hinta on kaksi euroa. Vanhempien korttien vaihtaminen uuteen Keskikorttiin ei maksa mitään.
Jos haluat vaihtaa Aaltokorttisi uudempaan Keskikirjastokorttiin, niin sekin maksaa kaksi euroa. Vanhat Aaltokortit toimivat kuitenkin aivan kuin ennenkin uudesta korttimallista huolimatta.
Rääppä tai räämä ovat murteellisia, mm. Etelä-Pohjanmaan murteessa, käytettyjä sanoja, joiden merkitys on samantapainen kuin yleiskielisemmän sanan "rämä". Ne tarkoittavat huonoa, kulunutta esinettä, hylkyä, renttua ja voimatonta. Eri murteissa sanat tarkoittavat myös mm. kalan sisälmyksiä tai silmän rähmää. (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 4, 1969).
Rääpän raato on sitten varmasti jotakin todella surkeaa, surkeampaa kuin reporankana makaaminen, jolloin on lähinnä hyvin väsynyt tai uupunut. Mutta samantapaisesta ilmiöstä on kuitenkin kysymys.
Raimo Salokankaan Ylistarolaisten historiassa kerrotaan Ylistaron Untamala-nimestä seuraavaa:
Vanhimmissa lähteissä nimi on ollut muodossa Undamåla eli Untamola, Untamon paikka. Kirjan mukaan joku Untamo on antanut aiheen ruveta kutsumaan paikkaa Untamalaksi ja nimi on luultavasti tullut käyttöön jo varhain, koska 1500-luvun puolivälistä alkavat kirjalliset lähteet eivät tunne ainakaan Ylistarosta sen nimisiä ihmisiä.
Samassa kirjassa käsitellään myös Armas Luukon nimistövertailu-teoriaa, jonka mukaan Etelä-Pohjanmaalle olisi tullut uusia asukkaita Hämeestä ja Ylä-Satakunnasta, jotka olisivat nimenneet uusia asuinpaikkojaan samoilla nimillä kuin entisiä. Sillä olisi selitettävissä näillä alueilla ja Etelä-Pohjanmaalla käytössä olevat samat...
Eläimen koon ja eliniän välillä on selvä yhteys: mitä kookkaampi eläin, sitä pidempi elämä. Kun paino 30-kertaistuu, elinikä kaksinkertaistuu. Esim. myyrä elää kaksi kertaa niin kauan kuin päästäinen ja rusakko kaksi kertaa niin kauan kuin myyrä. Kaikkiin lajeihin se ei päde: ihminen eläisi tämän laskutavan mukaan vain 27-vuotiaaksi.
Vanhimmaksi eläneet eläimet löytyvät kilpikonnista (vanhin tiedetty norsukilpikonna on yli 150-vuotias), valaista (Grönlanninvalas elää jopa 200-vuotiaaksi) ja simpukoista (Suomen vanhimmat eläimet Jokihelmisimpukat voivat elää yli 100-vuotiaiksi). Norsujen elinikä jää "vain" 60-70 vuoteen.
Lyhyen elämän elävät esim. jotkin päiväperhoslajit (alle 2 kuukautta) tai nisäkkäistä ruskopussikärpät (alle vuoden)....
Yleisin selitys neekeri-nimitykselle tulee painomusteesta: ennen vanhaan oikovedoksia lukevien toimittajien kädet ja kasvotkin olivat usein painomusteessa. Myös ruotsin kielessä on ollut käytössä sanonta "tidningsneger". Sanat löytyvät esimerkiksi Nykysuomen sanakirjan vuoden 1954 painoksesta ja Knut Cannelinin Suomalais-ruotsalainen taskusanakirjasta (WSOY 1946).
On muitakin teorioita: matalapalkkaiset toimittajat ovat olleet mielestään neekeriorjan asemassa.
Sanomalehtineekeri esiintyi jo Ilmari Kiannon romaanissa papin poika vuonna 1928. Tuo Ester Ståhlbergin päiväkirjamerkintä on siis vieläkin vanhempi. Termi oli 1930-luvulla yleisesti käytössä. Vuonna 1946 Helsingin sanomalehtimiesyhdistys julkaisi teoksen Me neekerit: alastonta...
Hei,
Löysin haastattelun, jonka mukaan uusi kirja on työn alla. Kirja kulkee kahdessa aikatasossa (1800- ja 1960-luvuilla), ja kertoo naista, joka muuttaa Englannista Yhdysvaltoihin). Suon villiä laulua hän kirjoitti kymmenisen vuotta, mutta tämä valmistunee lyhyemmässä ajassa. Hän on myös kirjoittanut miehensä kanssa muutamia muistelmakirjoja (Cry of the Kalahari, The Eye of the Elephant, Secrets of the Savanna). Odotellaan, milloin kirja valmistuu (jos valmistuu). Todennäköisesti kirja tullaan suomentamaan Suon villin laulun suosion siivittämänä.
Suomeksi Lincolnista ei ole kovin tuoretta elämäkertaa. Laajempia elämäkertoja ovat Emil Ludwigin ”Lincoln” (WSOY, 1930) ja W. M. Thayerin ”Uutisasukkaan poika ja kuinka hänestä tuli presidentti: Abraham Lincolnin elämäkerta” (Gummerus, 1902). Lincolnin pienoiselämäkerta löytyy Johannes Karman teoksesta ”Politiikan voimamiehiä” (WSOY, 1934) ja Yrjö Karilaan teoksesta ”Suurmiesten seurassa” (2. uudistettu painos; Werner Söderström, 1927). Täytynee kai mainita vielä A. W. Gruben ikivanha elämäkerta ”Apraham Lincoln” (Kansanvalistus-seura, 1883), jonka sijaan kannattaa ehkä kuitenkin valita mieluummin joku uudempi teos.
Englanniksi tarjontaa on paljon enemmän suhteellisen tuoreita Lincoln-elämäkertoja ovat David Herbert Donan yli 700-sivuinen...
Vuoden 1866 10 pennin arvo vaihtelee sen mukaan, missä kunnossa kolikko on.
2€ Raha on huomattavan kulunut, sen yksityiskohdat ovat epäselviä.
6€ Raha on tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, mutta lähes kaikki yksityiskohdat ovat selviä. Yleisvaikutelma on vielä miellyttävä.
45€ Rahan korkeimmissa kohdissa on hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat ovat teräviä. Leimakiiltoa ei enää ole.
250€ Rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut.
Jos raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen, sen arvoa ei ole määritelty ja se kuuluu harvinaisiin rahoihin. Tällöin kolikon arvo on korkeampi.
Jos rahassa ei ole normaali vuosiluku (1866), vaan viimeinen "6" on stanssattu...
Yksi laulun toisinto löytyi Kansanrunousarkiston J.K. Harju -kortistosta:
Älä itke Yrjö, älä pikkunen Yrjö
Isäs on kaukana savotalla
propsia kuorimassa
Älä itke Yrjö, älä pikkunen Yrjö
äitis on peräkammarissa
herroja hieromassa
Älä itke Yrjö, älä pikkunen Yrjö
siskos on rantalepikössä
kerpuja keräämässä
Älä itke Yrjö, älä pikkunen Yrjö
veljes on kansakoulussa
ärrää oppimassa
Toisinnon tiedot: - Tämän lauloi mulle eräs humalainen, ei antanu nimee, eikä edes mistä on kotoisin. Murteesta päättelen, että hän on Jyväskylän seuduilta.
Helsinki. Johan K. Harju 7321.1970. Liekkimajassa 9.2.-70.
Lauluun liittyy r-äänteen sorauttaminen, ja sitä on laulettu "Aaa tuuti lullan" säveleen.
Elokuvassa "Mullin Mallin" vuodelta 1961 laulun esittää Matti...
Tiedot Meimi-nimestä löytyvät Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjasta, jonka mukaan nimi on mahdollisesti suomalaistunut versio amerikkalaisesta Mamie-nimestä, joka taas on nimen Maria muunnos. Suomeen nimi on tullut mahdollisesti siirtolaisten mukana ja useimmat Meimit ovat syntyneet 1900-20 luvuilla ja nimi esiintyi erityisesti Vaasan, Oulun ja Lapin lääneissä. Lopuksi Lempiäisen kirjassa todetaan, että "mikäli Meimi käsitetään Mamiesta johdetuksi, sen nimipäiväksi sopii Marian päivä 2. heinäkuuta".
Kaksitoista kurkea -kappaleen on säveltänyt Pedro de Pajaro (salanimi)ja Teuvo Nummela sekä sanoittanut Pertti Mäenpää.
Sanat ja nuotit löytyvät kirjasta: Suosituimmat nuotteina 3.
Kappale tunnetaan myös nimellä Sydänvika Rock. Etsin sanoja molemmilla nimillä mm. Suomen kansallisdiskografia Violasta, Helmet-tietokannasta ja internetistä, mutta tuloksetta.
Kappale löytyy kuitenkin levyltä The Mopott show, saatavuus Helmet-kirjastoista ks.
cd-muotoisena: http://www.helmet.fi/search*fin/tmopott/tmopott/1%2C1%2C2%2CB/frameset&…
lp-levynä:
http://www.helmet.fi/search*fin/tmopott+show/tmopott+show/1%2C1%2C2%2CB…
Valitettavasti cd-levyn esiteliitteessäkään ei ollut laulun sanoja. Lp-levyn mahdollista esitettä tms. en pystynyt tarkistamaan, koska se on tällä hetkellä lainassa.
Charles Bukowski syntyi 16.8 1920 Saksassa ja kuoli Yhdysvalloissa 9.3 1994 vietettyään erittäin värikkään elämän. Ennen kirjailijanuraansa hän toimi mm. postimiehenä ja toimittajana. Bukowskin sanotaan olevan 60-luvun beatsukupolven keskeisiä avantgardisteja, jonka tuotanto on voimakkaasti omaelämäkerrallista.
Suomennettuja teoksia:
-Rendezvous
-Siinä sivussa
-Vitsit vähissä
-Amerikan matadori runoja 1969-1974 -
-Hollywood
-Kaupungin kaunein tyttö ja muita kertomuksia
-Lehtileikkeitä
-Lounaalla
-Naisia
-Päivät karkaavat kuin villit hevoset yli vuorten
-Postitoimisto
-Pulp
-Pystyssä kaiken aikaa
-Rakkaus on koira helvetistä runoja
Bukowski on myös kirjoittanut elokuvakäsikirjoituksen Barfly (ja näyttäytyi elokuvassa itsekin).
Paljon lisää...
Nimi Ruben on Raamatun Vanhan testamentin nimistöä (1. Moos. 29-). Hepreaksi nimi kuuluu ראובן ’reuven’. Merkityksiä tarjotaan useitakin: ’katso, poika’ lienee yleisin käännös. Mahdollinen olisi kuitenkin myös ’uudistaja’. Raamatussa nimeä perustellaan yhdellä tavalla (1. Moos. 29:32 ja sen selitys käännöksessämme: nimi muistuttaa heprealaista lausetta, joka tarkoittaa ’hän on nähnyt kurjuuteni’).
Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa Rubenin nimipäivä on 14.4.
Iso Raamatun tietosanakirja 2. - 1989.
Etunimet / Kustaa Vilkuna. - 2005.
Noël-nimi on ranskalainen (esiintyy myös englantilaisella kielialueella) ja tarkoittaa ’joulua’, joskus myös ’joululaulua’. Sana on kielihistoriallisen kehityksen myötä muodostunut latinan adjektiivista ’...
Kysymykseen ei pysty antamaan aivan tyhjentävää vastausta. Napoleonin sotien sekä Krimin sodan aikaisista asepuvuista löytyy kuvamateriaalia, mutta välissä oleva suhteellisen rauhan kausi on niukempi. Jotakin kuitenkin pystyy kirjallisuudesta päättelemään.
Aikakauden venäläiset jalkaväen asepuvut vaihtelivat sen mukaan oliko kyseessä kaarti, krenatöörit, fusilieerit, rakuunat tai linjajalkaväki, vaikka funktionaalisesti ne olivatkin meidän näkökulmastamme jalkaväkeä. Matti Närhi kertoo Venäjän varuskuntajoukkoina Suomessa toimineen erilaisten linnoitusjoukkojen lisäksi 1840-luvulle asti 23. jalkaväkidivisioona. Oletettavasti sen rykmentit olivat linjajalkaväkeä.
Venäläisen jalkaväen asetakin väri oli vanhastaan tummanvihreä. Kaulukset ja...
Rahab (רהב)esiintyy nykyisessä suomalaisessa vuoden 1992: n käännöksessä viisi kertaa
Job 9:13
Job 26:12
Ps. 89:11
Jes. 30:7
Jes. 51:9
Heprealaisessa alkutekstissä lisäksi vielä
Ps. 40:5 (käännöksessä ’pahan voima’)
Ps. 87:4 (käännöksessä ’Egypti’)
Rahab (merkitys: ’myllertyneisyys, kuohunta’ ) on ymmärretty jonkinlaiseksi meripedoksi tai henkilöidyksi alkumereksi , jonka Jahve voitti luomistyötä tehdessään. Tutkijat ovat todenneet, että ajatuksella Luojan ja Rahabin taistelulla voi olla jotain yhtymäkohtia babylonialaiseen muinaistarinaan, jossa luojajumala Marduk kävi voitollisen taistelun alkumerta, Tiamatia vastaan. Vertailun kannalta on mielenkiintoista, että Raamatun luomiskertomuksen (1. Moos. 1:2) ’syvyys’ (תהום tehoom) lienee...
Klassinen lentävä lause "Tulin, näin, voitin" on alun perin latinankielinen. Julius Caesarin kerrotaan käyttäneen sitä kirjeessä ystävälleen Amantiukselle, kun hän kertoi Zelan kaupungin luona käymästään nopeasta ja rajusta taistelusta, jossa hän kukisti Pontoksen kuninkaan Farnakes II:n. Latinassa näillä sanoilla on sama pääte, joten ilmaisun lyhyys tulee vielä iskevämmäksi: Veni, vidi, vici.
Plutarkhos, Kuuluisien miesten elämäkertoja
Arto Kivimäki, Summa summarum : latinankielisiä termejä
