Kysyin asiaa sarjan tuotantoyhtiöstä ja he kertoivat, että tunnusmusiikki on sarjan alkuperäisformaatin Keeping Nation Alive -formaattimusiikkia ja sen on säveltänyt Richard Spiller. Sarjassa käytetään myös katalogimusiikkia Epidemic Sound -katalogista.
Sydämen sykkeen tai sydänmonitorin äänen matkiminen on yleistä sairaalasarjojen musiikissa. Hyviä esimerkkejä ovat Ken Freemanin säveltämät tunnussävelmät pitkäikäiseen brittiläiseen sairaaladraamaan Casualty ja sen sisarsarjaan Holby Cityn sairaala.
Sykettä kuulee populaarimusiikissa usein äänitehosteen muodossa. Esimerkeksi Musen "Follow Me" -kappaleessa ja Taylor Swiftin "Wildest Dreams" -kappaleessa on taustalla aidoista...
Valitettavasti näyttää siltä, ettei kyseistä kirjaa ole saatavilla suomalaisista kirjastoista. Teoksen painos on myös loppuunmyyty, eikä siitä ole uusia painoksia tiedossa. Pikaisesti tarkastamalla havaitsin, että teosta on saatavissa ainakin Deutsche Nationalbibliothekin kautta.
Teoksesta löytyi oheiset tiedot netin kautta:
Jirí Lederer
Jan Palach -
Ein biografischer Bericht
Verlag: Unionsverlag
Bindung: broschiert
180 Seiten
ISBN 3-293-00037-1 Erscheinungsdatum: 30.09.1982
Aktuelle Auflage: 1
Näin ollen ainoa mahdollisuus olisi tilata teos ulkomailta kaukolainaksi. Vantaan kaupunginkirjaston kaukopalveluhinnastossa ulkomailta tilatun lainan kustannukset riippuvat lähettävästä kirjastosta (kuitenkin vähintään 7 euroa), eli asiakkaalle ei...
Väitöskirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista muttei läheskään kaikkia. Väitöskirjoista pyrimme valitsemaan sellaisia, joille olisi luultavasti kysyntää. Usein se tarkoittaa aiheeltaan jokseenkin yleistajuisia teoksia. Johonkin kovin suppeaan yksityiskohtaan keskittyneet väitöskirjat saattavat jäädä valitsematta. Monet väitöskirjat ovat saatavilla myös sähköisinä, joten sekin saattaa vaikuttaa valintoihimme, erityisesti marginaalisimmissa aiheissa.
Valinnoissa luultavasti painottuvat humanistiset ja yhteiskunnalliset alat. Tekniikan alan väitöskirjoja meillä ei luullakseni kovin paljon edes tarjota, joten jos hankintakanaviemme kautta väitöskirjaa ei tarjota, se saattaa hyvinkin jäädä hankkimatta. Yksi kriteeri on hinta:...
Tarkoitatkohan nyt verkkosivuja, joilta löytyisi linkkejä esim. vitseihin tai hauskoihin testeihin? Jos googlaamalla lähtee hakemaan vitsejä, ei välttämättä pääsekään eteenpäin. Hyviä verkkosivuja on esim. Makupalat (http://www.makupalat.fi/). Aukeavalta sivulta pääsee aiheeseen Vapaa-aika ja sieltä edelleen kohtaan Huumori. Valittavissa on sitten esim. joko kotimaista huumoria tai huumoria muualta. Käytettävä asiasana on siis huumori.
Jos haluat löytää Helmet-verkkokirjastosta kirjoja, joissa kerrotaan vitsejä, voit painaa painiketta Muut hakutavat ja valita sitten aukeavasta hakuvalikosta kohdan Asiasana ja kirjoittaa tyhjään kohtaan huumori. Näin aukeaa pitkä lista aineistoa, jota voi vielä rajata palkista Rajaa/järjestä hakua esim....
Jonnan Tykkään susta äänite vuodelta 1985 löytyy muutamasta kirjastosta lp-levynä tai c-kasettina. Kirjastot, joiden kokoelmiin äänite kuuluu löydät Frank-monihausta.
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Mahdollisen kaukolainapyynnön voit jättää oman kirjastosi kautta.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan laulunsanat määritellään teoksiksi, joiden suoja kestää 70 vuoden verran tekijän kuolemasta alkaen. Tämä on yksi syy miksei internetistä laulujen sanoituksia aina löydy.
Alla lukuisia yleiskirjoja Suomen historiasta. https://tinyurl.com/Suomen-historiaa https://tinyurl.com/Suomen-historia Suosittelen Jouko Vahtolan Suomen historia: kivikaudesta 2000-luvulle [2017], sekä Henrik Meinanderin Suomen historia: linjat, rakenteet ja käännekohdat [2017].Lisäksi vielä Veijo Meren laadukkaasti ja vetävästi kirjoitettua kirjasarjaa:- Maassa taivaan saranat: suomalaisten historia vuoteen 1814 - Huonot tiet, hyvät hevoset: Suomen suuriruhtinaskunta vuoteen 1870- Ei tule vaivatta vapaus: Suomi 1870–1920 - Suurta olla pieni kansa : itsenäinen Suomi 1920-1940 https://tinyurl.com/Veijo-Meri Laaja listaus Suomen sotahistoriaa käsittelevistä kirjoista, joista voi valita itselleen...
Valitettavasti hänestä ei löytynyt tietoa kirjaston eri vuosikymmenten taiteilijamatrikkeleista, eikä häntä mainittu myöskään verkossa luettavana olevasta Suomen taiteilijaseuran kuvataiteilijamatrikkelissa:
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilijahaku
National gaming day eli Kansallinen pelipäivä on Yhdysvalloista lähtöisin oleva pelipäivä, jota Suomessa vietittiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Pelipäivä oli 14. marraskuuta.
Tässä linkki amerikkalaiselle pelipäiväsivustolle:
http://www.ilovelibraries.org/gaming/
Täältä löytyy tietoa Espoon Sellon kirjaston pelipäivästä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Uutiset/Uutinen.aspx?groupId=b5eba6e0-b3d8-…
Suomessa pelipäivää vietettiin ainakin Espoon, Turun ja Oulun kaupunginkirjastoissa.
Oiva Paloheimon runo "Lapsen sydän" julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1947 kokoelmassa "Pan kuuntelee virttä". Tämä kokoelma on lainattavissa erillisenä niteenä, mutta se sisältyy myös esimerkiksi teokseen Oiva Paloheimo: Runot (WSOY), jonka uusin painos ilmestyi vuonna 2010.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/
Hei,
Radioamatööriwikin (https://wiki.sral.fi/wiki/Hilavitkutin) mukaan kyseessä olisi "Hieman epämääräinen, omituinen tai monimutkainen laite, jonka käyttötarkoituksesta ei varsinaisesti ole tietoa. Alun perin nimimerkki Ollin pakinoista tuttu sana, jonka alkuperäismuoto lienee ollut hilavitkuttaja."
Selaisin Ollin pakinakokoelmia, joista ei tuota silmiini osunut. Sen sijaan digitoiduista sanomalehdistä löysin Uusi Suomi lehdestä 22.9.1932 Königswursterhausen-pakinan, jossa esiintyy tuo termi tuossa "alkuperäisemmässä" muodossa 'hilavitkuttaja'. Tässä linkki lehteen: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1805725?term=hila…
Kysyjän ilmaiseman hämmennyksen syy on yksinkertaisesti siinä, että Venäjällä on tehty samanniminen laulu Песня о друге ainakin kahteen kertaan (voi olla useampiakin, mutta ainakin kaksi tunnettua on olemassa). Ensimmäinen ja se tunnetumpi on Vladimir Vysotskinin omaan tekstiinsä tekemä laulu, joka tunnetaan suomennoksena Ystävän laulu (sanat Juha Vainio). Se toinen Pesnja o druge on Andrei Petrov -nimisen säveltäjän runoilija Grigori Poženjanin tekstiin tekemä laulu, joka Suomessa tunnetaan nimellä Tuulella ei ole ystävää (käännös Hillevi). Toisin sanoen Fono.fi:ssä ei ole tehty virhettä, kyse on kahdesta eri laulusta.
Heikki Poroila
Olisikohan etsimäsi elokuva Ian Munen ohjaama The Whole of the Moon (1997), joka sai suomenkielisen otsikon Kuutamorakkaus?
Elokuvasta tehtyä tallennetta ei ole enää lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista, mutta muualta Suomesta se näyttäisi löytyvän VHS-muodossa. Tallenne on tilattavissa kaukolainana oman lähikirjastosi kautta. Voit lukea lisää kaukopalvelusta alla olevasta linkistä.
Kuutamorakkaus esitettiin Ylellä kaksi kertaa vuonna 1999.
http://www.imdb.com/title/tt0118164/
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/173862
http://www.leffatykki.com/elokuva/kuutamorakkaus/kuvat
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hei,
taivasmatkasukkien neulominen on kaunis ja vanha perinne. Ylen artikkelin mukaan suomalaiset neulovat väkilukuunsa suhteutettuna eniten villasukkia maailmassa. Sukkien neulomisessa on pitkät perinteet ja osa näistä perinteistä on muodostunut sota-aikana. Toisen maailman sodan aikana kotirintama valjastettiin neulomaan sukkia ja muita lämpimiä vaatteita rintamalla taisteleville miehille. Näistä neuleista tuli välittämisen symboli, sillä sukkia ja lapasia neulottiin myös tuntemattomille, ei vain omaisille. Varsinkin talvisota oli erityisen kylmä ja sotilaille neulominen oli valtava vapaaehtoisoperaatio, jonka perintö näkyy edelleen suomalaisten haluna tehdä lahjasukkia. Perinteisesti käsitöitä tekemällä voi myös valmistautua...
Ranskan historiaa käsitteleviä romaaneja voit löytää Suomen kirjastoseuran ja Kirjastopalvelun julkaisemista ja Maarit Helenin kokoamista teoksista "Historiallisia romaaneja ja ajankuvia" 1-3. Aune Petra on työstänyt vastaavanlaisen bibliografian jo 1968 "Historiallisia romaaneja ja ajankuvauksia."
Kysymäsi kirja on Kouvolan kaupunginkirjaston kokoelmissa ja on lainattavissa.
Osakeyhtiö Valistuksen kustannustuotanto yhdistettiin WEILIN +GÖÖSIN kustannustoimintaan vuonna 1979. Uutta painosta kannattaisi kysyä sieltä: http://www.wg.fi/Etusivu/tabid/36/Default.aspx
Muumilaakson tarinoita -televisiosarja pohjautuu kirjailija ja taiteilija Tove Janssonin muumikirjoihin ja hänen luomiinsa hahmoihin.
Muumipeikot ovat karvaisia toisin kuin monet muut näiden kirjojen ja televisiosarjan hahmoista. Ehkäpä sillä on ollut vaikutusta asiaan. Tai sitten taiteilija on vain päättänyt vaatettaa jotkin hahmoistaan ja jättää toiset ilman vaatteita.
Tuu-tikki-niminen Muumikirjojen henkilö sanoo kirjassa Taikatalvi (s. 22) näin:
"Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi."
Sitaatti on Charles Dickensin romaanin Kaksi kaupunkia ensimmäisen kappaleen alusta.
Saimi Järnefeltin suomennoksessa vuodelta 1903 rivit kuuluvat näin:
"Tämä oli aikakausista paras ja pahin, se oli viisauden ja hulluuden ikä, uskon aika, epäilyksen aika, valon ja pimeyden aika, tämä oli toivon kevät ja epätoivon talvi, [--]"
Helka Varho suomensi saman kohdan vuonna 1945 näin:
”Tämä oli aikakausista paras ja pahin, se oli viisauden aikaa, se oli hulluuden aikaa, se oli uskon mutta samalla epäilyn aikakautta, valon ja pimeyden aikaa, se oli toivon kevättä ja epätoivon talvea, [--]”
https://www.gutenberg.org/cache/epub/48023/pg48023-images.html
https://www.gutenberg.org/files/98/old/2city12p.pdf
Charles Dickens: Kaksi...
