Suomen kansallisbibliografian, Fennican mukaan vuonna 1963 ilmestynyt Muumipapan urotyöt on (suom. Leila Järvinen) käännetty teoksesta Muminpappans bravader(1950). Samoin kaikki myöhemmätkin painokset perustavat varhaisempaan laitokseen.
Samassa tietokannassa todetaan, että vuonna 1968 julkaistu Muminpappans memoarer on ilmestynyt vuonna 1950 nimellä Muminpappans bravader.
https://finna.fi
Teokset kuitenkin poikkeavat toisistaan: esimerkiksi Mumipappans memoarer alkaa prologilla jota ei aiemmassa teoksessa ole. Myös tekstiä ja typografiaa on muutettu.
Suomessa Haalikas-nimellä tunnettu perunalajike on polveutunut Gammal svensk röd-nimisestä, Ruotsiin 1730-luvulla tuodusta perunasta, ja sitä on viljelty Ruotsissa ja Islannissa. Haalikas kuuluu perunamaatiaisiin, ja Luonnonvarakeskuksen kautta on mahdollista saada lajia istutettavaksi. Maatiaisperunat ovat usein heikkosatoisempia kuin nykyiset lajikkeet, ja niiden muodossa ja värissä on enemmän vaihtelua. Niille tyypillistä on vahva maku.
Lähteet:
Sanna Mansikkamäki & Pia Inberg: Peruna - Parhaat reseptit (2018)
Luonnonvarakeskuksen linkit:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar…
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar…
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/...
Lokit munivat kerran kesässä ja ne voivat munia hävitettyjen munien tilalle uudet munat useita kertoja
Mielenkiintoisia tietoja lokkeista (openworldinfo.com)
Suomennetut sanat neljänä säkeistönä löytyvät sivulta http://groups.msn.com/Jouluihminen/joulurunojajavrssyj6.msnw
Vironkieliset sanat saattaisi löytyä Sibelius-Akatemian kirjastosta. Haku jouluiltana aavik antaa useita viitteitä Sibelius-Akatemian kirjaston ja taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokanta ARSCAsta https://finna.fi
Valssin nimi on Muistoja hiilloksella. Sen on säveltänyt Yrjö Saarnio ja sanoittanut Solja Tuuli (eli Sauvo Puhtila). Sen ovat levyttäneet Erkki Junkkarinen ja Torsti Untamo (eli Torsti Untamo Hellström).
Elias Lönnrotin äidinkielestä kerrotaan, että hänen lapsuudenperheensä kotikieli oli suomi. Kouluopetuksen ja tieteellisen työn myötä tapahtui myöhemmin hänen pelkäämänsä äidinkielen siirto omassa perheessä. Poikansa kanssa Lönnrot puhui suomea, vaimo ja tyttäret puhuivat Lönnrotin kanssa ruotsia. Käsitteellinen kirjeenvaihto ja tieteellinen keskustelu oli käytävä ruotsiksi tai vierailla kielillä.
Lähde:
Majamaa, Raija: Lönnrot, Elias. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 1.11.2022)
http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-002836
Puolalaisista kirjailijoista suosittelemme lämpimästi lukemaan ainakin näitä:Olga Tocarzuk: esimerkiksi teokset Alku ja muut ajat ja Aja aurasi vainajain luitten yliWisława Szymborska: esimerkiksi Ihmisiä sillalla: runoja vuosilta 1957–2003Hanna Krall: esimerkiksi Herttakuninkaan matkatIsaac Bashevis Singer: esimerkiksi Lublinin taikuriPuolan keskiaikaan sijoittuvia teoksia ovat ainakin nämä: Andrzej Sapkowski: Hussilaistrilogia, jonka ensimmäinen osa Narrenturm 1. Sarja liikkuu fantasian ja historiallisen seikkailukertomuksen välimaastossa. Henryk Sienkiewicz: RistiritaritIsaac Bashevis Singer: Peltojen kuningas
Olemme pahoillamme tapahtuneesta. Koronatilanteen huononemisen vuoksi olemme joutuneet peruttamaan yleisötilaisuuksia. Valitettavasti Kouvolan Sanomat eivät olleet poistaneet satutuntia tapahtumakalenterista. Varmaa tietoa kirjaston tapahtumista saa kirjastojen verkkosivujen kautta. Osoite on kyyti.finna.fi. Kevään osalta emme vielä uskalla luvata tapahtumien järjestämisestä mitään.
Valitettavasti kirjaston sanakirjat ovat niin suppeat, ettei niistä löydy kysyttyä sanaa. Helsingin kaupunginkirjaston japanilainen työntekijä kuitenkin kertoi, että selviytyjä on japaniksi ikinokori. Netissä osoitteessa sanakirja.org selviytyjä käännetään näin: 生残者
Kyseessä on varmaankin Anna Taurialan satukirja Iltasatujen aarteet (Kirjalito 1984). Kirjassa on satu Roska-Joonaksesta, Prinsessa Jadehelmestä ja Pum-Tuukasta sekä 45 muuta satua. Yksi kappale näyttää vielä olevan Helmet-kirjastojen kokoelmissa, http://www.helmet.fi/ .
Kiitokset kuuluvat Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutille, jonka ylläpitämästä kokoelmatietokannasta tiedot löytyivät. Hakulomake on täällä: http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
Sota-arkistosta www.sota-arkisto.fi löytyy Puolustusvoimien rakennuttamiin kiinteistöihin liittyvät asiakirjat. Asiakirjoja voi tutkia Sota-arkiston asiakaspalvelussa, niitä voi kaukolainata maakunta-arkistoon tai tilata maksullisen selvityksen, josta veloitetaan 53 e/tunti (tehdään korkeintaan kahden tunnin
selvityksiä).
Merja ja Marvi Jalon Pappilan ponitytöt -sarjaa julkaisee Kustannusosakeyhtiö Tammi http://www.tammi.fi/index.html . Tammen lasten- ja nuortenkirjaosastolta kerrottiin, että tällä hetkellä sopimusta jatko-osien kirjoittamisesta ei ole tehty.
Turun kaupunginkirjaston näyttelyiden valintaperiaatteena on mm. että näyttelyn tulee linkittyä jollakin tavalla kirjaston tiedonaloihin. Samoin tarjotun aineiston tulee olla laadukas ja esteettinen kokonaisuus.
Mikäli näytteilleasettaja lähettää näytteen sähköpostin liitetiedostona, mukaan kannattaa liittää vain pari kuvaa postin tukkeutumisen estämiseksi.
Näyttelysuunnitelmista kannattaa ottaa yhteyttä:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=17718&culture=fi-FI&cont…
Gunnar Högnäs, informaatikko, pääkirjaston tapahtumat ja näyttelyt
Anu Vuorela, kirjastonhoitaja, lähikirjastojen tapahtumat ja näyttelyt
Tuhkaa voi mainiosti käyttää lannoitteena, kunhan muistaa ensinnäkin, että se on voimakkaasti emäksistä, ja toiseksi, että tuhka ei sisällä typpeä. Se toimii siis paitsi lannoitteena myös kalkituksena, mutta haluttaessa voimakasta vegetatiivista kasvua tarvitaan sen lisäksi myös ainakin typpilannoitusta.
"Kalkituksesta hyötyviä kasveja ovat erityisesti tomaatti, kaali, pavut ja kaikki sipulit sekä sipulikukat. Puhdas puun tuhka sopii erittäin hyvin lannoitteeksi myös hedelmäpuille ja marjapensaille." (http://puutarha.net/artikkelit/7598/tuhkan_kaytto_puutarhassa.htm)
Koska havukasvit eivät yleensä pidä kovin emäksisestä maasta, en välttämättä antaisi sitä pienille kuusentaimille, ainakaan runsaasti.
Tarkempia tietoja tuhkan käytöstä...
Sansibarin suosituinta omasta kulttuuriperinnöstä kumpuavaa musiikkia on taarab. Se syntyi jo 1800-luvulla kun saarelle päätyneet turkkilaiset muusikot alkoivat imeä vaikutteita paikkallisista rytmeistä. Myöhemmin siihen antoivat vaikutteita myös intialainen musiikki ja elokuvamusiikki.
Taarabin legendaarisin esiintyjä oli laulaja Siti binti Saad, joka eli ja vaikutti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Tyylin moderneja edustajia ovat mm. Culture Musical Club, Ikhwani Safaa Musical Club, East African Melody ja Zanzibar Stars Modern Taarab, Musiikkinäytteitä löytyy runsaasti verkosta.
Sansibarin musiikista on julkaistu laadukas moniosainen sarja Zanzibara, jonka osia löytyy mm. Helmet-kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/...
Hilja Rüutli on käyttänyt salanimeä Helm, Aili
Eestin kansallisbibliografia löytyy tästä linkistä:
http://ester.nlib.ee
Vironkieliset teokset Kuradil ei ole varju, Reziim ja Vägivallamaa ovat lainattavissa Helsingissä Baltia kirjastosta. En ole löytänyt tietoa, että niitä olisi käännetty suomeksi.
Baltia kirjaston yhteystiedot:
Mariank. 8 B
00170 Helsinki
Puhelin: 09/68114321
Voisikohan kyse olla Elizabeth Shawn teoksesta "Kilpikonnan syntymäpäivä", joka julkaistiin suomeksi vuonna 1967 (WSOY). Tarina kuulostaa kovasti samalta, vaikkakin tarinan hahmot ovat hiukan eri eläimiä kuin muistelette.
Lastenkirjainstituutin tietokannassa kirjan juonta kuvataan näin: "Kilpikonnalla on syntymäpäivä ja se toivoo lahjaksi isoa ja mehevää salaatinkerää. Ensin näyttää vain siltä, että se saa eläinystäviltään lahjaksi kaikkea muuta - lihakimpaleesta mutavelliin."
Kirjan ulkoasusta kerrotaan, että se on "neliönmuotoinen kuvakirja, jonka kansikuvassa ohdake, kilpikonna ja punainen pyöreä aurinko".
Kirjan suomennoksen kannesta ei löydy kuvaa, mutta alkukielisestä löytyy parikin eri kansikuvaa netistä helposti googlettamalla...
Turuntie 82 A on Mannerheimintie 110, koska Turuntie 78 oli Mannerheimintie 106:ssa ja Turuntie 86 Mannerheimintie 114:ssä. Nykyinen Mannerheimintie syntyi 4.6.1942 marsalkan 75-vuotispäiväjuhlallisuuksien yhteydessä, kun entinen Heikinkatu (Erottajalta postitalolle ja Turuntie yhdistettiin.
LÄHDE: Helsingin kadunnimet. - 1970.
Suomen kansallisooppera on julkaissut Carmenin libreton kokonaisuudessaan suomeksi käännettynä. Suomentajana on Marjatta Sario. Libretto löytyy useasta suomalaisesta kirjastosta mm. Helsigin kaupunginkirjastosta. Voit halutessasi kaukolainata sen lähimpään kirjastoosi.
Pesukarhu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Sitä esiintyy nykyään esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Tanskassa, missä kanta on saanut alkunsa istutuksista ja toisaalta luontoon vapautetuista, ensin lemmikkeinä pidetyistä yksilöistä. Pesukarhu ei siis ole levinnyt luontaisesti vaan ihmisen toiminnan seurauksena. Pesukarhu on kaikkiruokainen, kiipeilee taitavasti ja voi kantaa ja levittää monia sairauksia, joten se aiheuttaa uusille alueille levitessään monenlaisia ongelmia sekä alkuperäiselle luonnolle että ihmisille.
Pesukarhusta ei ole toistaiseksi varmoja havaintoja Suomessa. Haitalliseksi vieraslajiksi luokittelu tarkoittaa, sitä ei saa tuoda maahan eikä pitää hallussa, kasvattaa tai...
