Biologian sanakirjan mukaan primaarisia sukupuoliominaisuuksia ovat vain sukupuolielimet sukupuolirauhasineen. Sekundaarisia eli toissijaisia sukupuoliominaisuuksia ovat "kaikki muut sukupuolia erottavat ominaisuudet, kuten erot ruumiin rakenteessa ja koossa, lihasmassassa, karvoituksessa, höyhenyksessä, maitorauhasissa, äänessä, käyttäytymisessä jne."
Lähde: Biologian sanakirja (2001) s. 681
Lastenosastoilla työskentelevät kollegat suosittelevat mm. seuraavia:
- Liz Pichon: Tom Gatesin mahtava maailma - aloittaa uuden sarjan
- Stephan Pastis: Timi Möhläri-sarja
- Lincoln Peirce: Iso Nipa on ykkönen ja Iso Nipa iskee jälleen
- H. I. Larry: Zac Power-sarja
- Dan Gutman: Kahjo kouluni -sarja
- Sempé: Pikku Nikke -sarja
- Francesca Simon: Häijy Henri -sarja
- Tuula Kallioniemi: Reuhurinne -sarja
- Nopolat: Risto Räppääjä -sarja
- Timo Parvela: Paten aikakirjat ja Paten jalkapallokirja
Hyvän yleiskatsauksen suomalaisen äänielokuvan alkutaipaleesta tarjoaa Ari Honka-Hallilan essee "Äänielokuva tulee Suomeen".
Erityisesti esseen loppupuolella, kappaleessa "Kieliongelmia", sivutaan myös ääninäyttelemisen ja jälkiäänityksen ensivaiheita. Käytännössä tarve jälkiäänitykselle tuli esille vieraskielisten elokuvien kohdalla. Suomessa kuitenkin elokuvien omakielinen tekstitys vakiintui varsin nopeasti, siinä missä isommilla kielialueilla siirryttiin omakieliseen dubbaukseen. Sittemmin ääninäyttelijöitä on käytetty ensisijaisesti alkuperältään vieraskielisissä lasten ja nuorten elokuvissa.
Aihetta sivuavaa kirjallisuutta esimerkiksi:
Olennaisen äärellä: johdatus audiovisuaaliseen kääntämiseen.
Elävä kuva - elävä ääni. Kolmas...
Sekä kosher- että halal -ruokamääräyksillä on uskonnollinen peruste. Halal- määräykset löytyvät Koraanista, kosher-säännöt puolestaan Vanhasta Testamentista (Mooseksen.3. kirrja).
https://www.valio.fi/ruokavaliot/uskonn k-ja-ruokavalio/
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/LEV.11/3.-Mooseksen-kirja-11
Kirjoja joissa autismi tai aspergerin syndrooma ovat mukana löytyi harvakseltaan, mutta toivottavasti seuraava lista auttaa alkuun ja ehkäpä kommenteissa tulee lisää vinkkejä:
Hulme, Keri : Mauriora
Kärkkäinen, Kata : Minä ja Morrison
Hedges, Peter : Gilbert Grape
Thompson, Jim : Jumalan nimeen
Berman, Sabina : Nainen joka sukelsi maailman sydämeen
Bauer, Belinda : Ruumis nro 19
Lampela, Anja : Lankarullatyttö
Terttu Koivisto
Riihimäen kaupunginkirjasto
Ainakin alla olevat ratkaisukirjat julkaistiin tuona ajanjaksona. Luettelo tuskin on täydellinen, kirjasta saattaa puuttua ratkaisukirjat-merkintä.
- Yllätysmatkat : seikkaile ja ratkaise / suom. Esa Mela (1989)
- Katkaistu käsi / Chaland, Fromental (1991)
- Kummitusmatkat (1991)
- Luciferin merkki / Goffin, Peeters (1991)
- Hoksaatko? : syyllinen vai syytön? / Marvin Miller (1992)
- Hiljaisuus, murha! / Sokal, Riviere (1992)
- Varjojen soturit / Dodo, Ben Radis (1992)
- Minä rikosetsivä / Marvin Miller (1994)
- Suuri aarrejahti / A. J. Wood
- Mustan tornin valtias / Steve Jackson (1987)
- Velhovuoren aarre / Ian Livingstone, Steve Jackson (1987)
Olisiko kyseessä farmakologian professori Heikki Karppanen. Hänet tunnetaan maailmanlaajuisesti Pansuolan ja MultiBenen kehittäjänä. Karppanen on verenpainetautien huippuasiantuntija. Hän on puhunut ja kirjoittanut aiheesta runsaasti myös julkisuudessa.
Löysimme artikkelin Helsingin Sanomista (4.5.2001), jossa hän ylistää kivikauden ihmisten ruokavaliota seuraavasti: "Kun ruoka kerättiin luonnosta, se sisälsi runsaasti hedelmiä, vihanneksia ja juureksia. Lisäksi syötiin kalaa ja villieläimiä , jonka liha oli ihan erilaista kuin kasvatettujen eläinten. Kivikauden ruoka ei ollut puhdistettua eikä siihen lisätty mitään haitallista. Edes suolaa ei ollut."
Lisätietoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Karppanen
Tuula Viitaniemi ja Pasi Heikura ovat kirjoittaneet aiheesta artikkelin YLEn sivuille 2015. Teitittely vai sinuttelu?
Siinä he viittaavat Johanna Isosävin ja Hanna lappalaisen kirjaan Saako sinutella vai täytyykö teititellä? : tutkimuksia eurooppalaisten kielten puhuttelukäytännöistä Helmet.
Teitittely lienee voimissaan vielä suurimmassa osassa maailmaan. Ramona Lepikin pro gardu tutkielma 2016 ainakin osoittaa, että jopa Suomen ja Eestin satamien asiakaspalvelussa suomalaiset sinuttelevat yleisemmin kuin eestilaiset. https://core.ac.uk/download/pdf/43337554.pdf
Felicia Bratun artikkeli Don’t call me by my first name! Naming conventions in different countries kertoo myös erilaisista nimenkäyttökäytännöistä...
Yhtenä syynä pidetään sitä, että naisia on miehiä enemmän kaupungeissa, etenkin Helsingissä ja Turussa, ja miehet taas jäävät naisia useammin kotiseuduilleen pienille paikkakunnille. On vaikea tavata, kun ei olla samalla paikkakunnalla.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/010_v…
Tästä aiheesta on Yle uutisoinut:
http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002900798.html
http://yle.fi/uutiset/3-6652781
Joissain artikkeleissa taas on viitattu siihen, että ihmisillä on epärealistiset odotukset,
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/297908-rakkaudelle-liian-kovat-k…
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/239894-suuri-seksitutkimus-tam…
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1090513814001111
Sinkuille löytyy...
Astiankuivauskaapin keksi kotitalousopettaja ja osastopäällikkö Maiju Gebhard (1896 - 1986).
Alla hiukan lisää tietoa Maiju Gebhardista ja hänen mainiosta keksinnöstään.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maiju_Gebhard
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/astiankuivauskaapin_keksija_maiju…
Laulu on nimeltään "Elonkorjuu" ja se alkaa: "Kuuma hohtaa aurinko". Kertosäkeessä lauletaan: "Pam, pam, rumpu kaikuu, vilja kypsää on." Laulun sävelmä on unkarilainen kansansävelmä. Suomenkieliset sanat on tehnyt Samppa P. Asunta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuotteihin "Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään" (Tammi, 2009) ja "Tule, tule leikkiin : lasten laululeikkejä" (F-Kustannus, 2011), jossa on myös Inkeri Simola-Isakssonin laatimat leikkiohjeet tähän lauluun.
Kyseistä sanaa ei ole käytetty kirjastoissa. Aiemmin on puhuttu vain lainaamisesta.
Kirjastosomessa olen nähnyt pohdintaa onko se mahdollisesti vääntynyt ruotsin lainaamista tarkoittavasta sanasta utlåning. Ehkä joku vielä kysyy tätä suoraan hallitukselta!
Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen sivujen mukaan https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kuukauden_kielijuttu_%282003_2011%29/kuntavaalit_kunnallisvaalit "Kunnallisvaaleista käytetään nykyään myös hieman lyhyempää nimitystä kuntavaalit, ja nykyisen kuntia koskevan lain nimi on kuntalaki. Uusi laki tuli voimaan vuonna 1995."Kunnallisvaalit järjestettiin lokakuussa 2000. Uutisointi muodossa "kuntavaali" näkyy selvästi lehdistön kirjoituksissa, sillä Kansallisten kulttuuriaineistojen digitaaliset arkistot -kokoelmasta tehdyn haun mukaan aineistoa alkaa löytyä syksyltä 2000 lähtien.Sitä miten Yle on lähtenyt käyttämään kyseistä termiä, on vaikea sanoa. Asiaan on hyvin voinut vaikuttaa tuo Kuntalain muutos ja sitä myötä...
Tämä ei ole mahdollista. Etu- ja sukunimilain mukaan vain kahdesta eri sukunimestä voidaan muodostaa sukunimiyhdistelmä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170946
Punalippu -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan Azlag Jarga eli Emil Pyttynen siirtyi I MS:n alettua Kiirunaan, jossa työskenteli kaivoksilla kirvesmiehenä. Pyttysen elämänvaiheista löytyy lyhyesti seuraavista painetuista lähteistä:
Korhonen, Jaakko: Jätkät Taka-Kainuun taistelussa. Muistelmia. Julkaistu lehdessä Punalippu 1980:8, s.3-34
Etto, Jorma: Kesken viikon. Lapin kansa 5.4.1978,
Väyrynen, Vilho: Suutarinpoika porrastiellä. Pohjoinen 1979, s. 91-92, 343-344, 351-352.
Ylioppilaskirjoitusten kielten kokeita saattoi kirjastoihin hankkia muutaman vuoden ajan 90-luvun alussa. Sen jälkeen niiden saanti kariutui tekijänoikeuskysymyksiin, eikä niitä vieläkään voi kirjastoon hankkia. Näitä vanhempia kokeita kuitenkin mm. pääkaupunkiseudun kirjastoissa on.
Englannin, ruotsin, saksan ja ranskan kielikurssien joukossa on kuitenkin joitakin nimenomaan ylioppilaskirjoituksiin valmentautuville laadittuja harjoituksia; niitä voi selata esim. pääkaupunkiseudun tietokannasta Plussasta. Mene Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulle (http://www.lib.hel.fi) ja jatka: > kirjat ja muu aineisto > Helsinki (painike, ei sana tekstissä). Siirrä valinta kohtaan asiasana tai luokka, kirjoita hakulokeroon haluamasi kielen...
