Siltasaari erottuu hyvin otteesta C.H. Nummelinin laatimasta pienestä Helsingin osoite- ja matkailukartasta vuodelta 1867. Lisää Helsingin karttoja.
Helsinki Region Infoshare. Helsingin kaupunginkanslia / kaupunginarkisto.
Liikenneviraston mukaan sukupuolineutraalius ei ole ollut tavoitteena liikennemerkkejä uudistettaessa, vaan selkeys. Liikenteenohjauksen asiantuntija Jukka Hopeavuori Liikennevirastosta on IS:n haastattelussa vuonna 2017 kommentoinut uusia liikennemerkkejä näin: "Tarkoitus on tehdä merkeistä entistä helpommin havaittavia. Merkkejä ovat valmistelleet aiempina vuosikymmeninä TVH ja Tielaitos ja osassa merkkejä on paljon yksityiskohtia. Sukupuolineutraalisuus ei ole siis tavoite, vaan selkeys. Yksinkertaisuuteen pyrkiminen on tulkittu sukupuolineutraalisuudeksi."
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005414469.html
Asiasanotoituksessa kuvataan kirjojen sisältöä, aihepiiriä, lajityyppiä ja joskus myös näkökulmaa. Naiskirjallisuus ei tarkoita pelkästään naisten kirjoittamaa kirjallisuutta vaan kirjallisuutta, jossa hyödynnetään erityisesti naisten kokemusta ja naisten kokemusmaailmaa. Kyse on yleensä emansipatorisesta kaunokirjallisuudesta. Ajatus erityisestä naiskirjallisuudesta perustuu näkemykseen, jonka mukaan naisen kokemus ja tapa hahmottaa maailmaa on perustavasti erilainen kuin miehen. Käsite syntyi 1900-luvun loppupuolella ja termiä on kritisoitu, mutta toistaiseksi sitä käytetään vielä kirjallisuudentutkimuksessa. Myös mieskirjallisuus on asiasana, jota käytetään samalla tavalla kuvaamaan yleensä kaunokirjallisuutta, joka kuvaa...
Toisin kuin elokuville ja peleille, kirjoille ei ole ikärajoituksia tai -suosituksia. Henkilökunta ei voi kieltää lasta lainaamasta mitään tiettyä kirjaa.
Kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Vastauksessa pyritään selittämään sitä, miksi kirjojen ikärajoitukset eivät ole perusteltuja:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=32bf4e2a-5cab-405…
Kiinnostavaa keskustelua siitä, tulisiko kirjoissa olla ikäsuosituksia, on käyty muuallakin internetissä. Esimerkiksi Koko lailla kirjallisesti -blogi (http://kokolaillakirjallisesti.blogspot.com/2011/08/kielletyt-kirjat.ht…) ja Helsingin Sanomien Kirjallisuuskriitikko-blogi (http://blogit.hs.fi/kirjat/2009/04/22/ai-etta-kirjoille-ikarajat/)...
Kylläpä tuo näyttää epäilyttävästi siltä, että 60-luvulta peräisin olevan North State -mainoskyltin kuvaan on jälkikäteen lisätty tekstiä kuvankäsittelyohjelmassa. Käytetty kirjasinlajikaan ei täysin vakuuta.
60-lukuinen suomalainen aamiainen noudatteli vielä 50-luvun mallia: juotavaksi hörpättiin kahvia ja sen keralla haukattiin pullaa tai – enenevässä määrin – voileipää. Leipätuotteiden lisäksi puuro sekä muna jossakin muodossaan olivat tavallisia aamiaisruokia. 60-luvun keskeisin aamiaisuutuus oli vuosikymmenen loppupuolella markkinoille tullut jugurtti.
Ravitsemukseemme liittyvän terveystietoisuuden lisääntyminen ja sen vaikutus aamupaloihimme oli vasta 1970-luvulle kuulunut ilmiö. Vaikka ravitsemusvalistus oli...
Englannin kielessä sana esiintyy muodossa "wallflower", ja Suomessakin ennen 1900-luvun puoliväliä ilmestyneissä sanomalehdissä puhutaan seinäkukasta, seinäkukkasesta ja seinäkoristeesta, ks. esim. linkki. Wallflower on myös kasvilajin nimi, kyseessä ovat Erysium-sukuun kuuluvat kasvit eli ukonnauriit. Seinäruusu-sanaa ei esiinny vanhoissa sanomalehdissä merkityksessä "nainen, jota ei haeta tanssimaan"; finna.fi-palvelussa vanhin esiintymä on vuodelta 1972. Kyseessä siis vaikuttaa olevan käännöslaina, joka on jossain vaiheessa muuttunut seinäkukasta seinäruusuksi.
Kirjastossa ei valitettavasti ole vielä tietoa remontin aikataulusta. Remontista voi tiedustella kiinteistöpäällikkö Jari Kuosalta, p. 044 7976 859, sähköposti jari.kuosa at heinola.fi
Runo on nimeltään Uamupäevän kuva ja se löytyy Kalle Väänäsen kirjasta Sanarieskoo. Kirja sisältää Väänäsen koottuja murrerunoja ja on lainattavissa Lohjan kaupunginkirjaston pääkirjastosta.
Eeva-Kaarina Kolsin artikkelissa on tieto että: "Mary Gallénin etunimi lausuttiin Meerinä. Akseli Gallen-Kallela antoi vaimolleen lempinimet Mia ja Mi. Itse hän pysyi puolisolleen aina Axelina tai Akkena." https://www.is.fi/viihde/art-2000005570195.html
Tämä voi pitää paikkansa, sillä :"Ruotsi oli Maryn äidinkieli mutta hän puhui lastensa ja piikojensa kanssa suomea. Hän oli lukenut koulussa ranskaa ja saksaa. Niitä tarvittiin matkoilla kuten myös englantia Lontoossa kesällä 1895 ja Yhdysvalloissa 1920-luvulla. Swahilia Mary käytti Brittiläisessä Itä-Afrikassa paikallisten kanssa. Ja ilmeisesti italiaa firenzeläispuodeissa asioidessaan keväällä 1898. Vieraskielisiä kirjoja perheen kirjastossa on paljon." Gallen-Kallela.fi
Äänikirjan...
Lyhyesti: jos polkupyörän vanteelle ja pyörälle tavoitellaan sekä mahdollisimman suurta lujuutta ja jäykkyyttä että toisaalta tavallisen polkupyöränostajan kukkarolle sopivaa hintaa, alumiinivanne teräspinnoilla on vielä toistaiseksi liki ainoa vaihtoehto. Ainakin tällaisen tulkinnan voi lähteiden perusteella tehdä.
Kilpapyörissä kyllä testataan ja käytetään erilaisia kevyempiä ja aerodynaamisempia materiaaleja ja rakenneratkaisuja vanteisiin ja pyöriin, mutta toistaiseksi niiden hinnat ylittänevät tavallisen kuluttajan kipurajan. Esimerkiksi hiilikuitupuolien ja -levyjen käyttö pinnojen asemasta tekee pyörästä kevyemmän ja vähentää ilmanvastusta, joista molemmista on toki etua kilpapyöräilyssä. Toisaalta etenkin levykiekko, jossa pinnat...
Tokihan kaipaamiasi dekkareita löytyy vielä paljon lisää. On tosin vähän määrittelykysymys, milloin dekkari olisi tarpeeksi eksoottinen maantieteellisesti tai historiallisesti, mutta tuossa alla olisi hiukan listaa kirjoista, jotka tulivat mieleeni. Väkivaltaa on mukana vaihtelevasti.
Moni kirjoista on myös osa sarjaa, joten jos tuossa mainittu sarjan ensimmäinen osa miellyttää, samanlaista löytyy lisää. Täytyy vielä huomauttaa, ettei tämä ole mitenkään kattava lista tällaisista eksoottisista dekkareista, joten niitä on varmasti vielä enemmänkin.
Tässä siis vinkkilistani:
Ajan tytär / Josephine Tey (sijoittuu 1400-luvun Englantiin)
Ajan varas / Tony Hillerman (sijoittuu navahojen keskuuteen)
Alan Bradley: Piiraan maku makea (...
Kuten olette itsekin havainneet P. Mustapäältä ei ole suomennettu mitään erillistä kokoelmaa. On kuitenkin olemassa erinäisiä "finsk lyrik" -kokoelmia.
Mandasta löytyy yhteensä 19 viitettä. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastossa olevista kirjoista:
Modern finsk lyrik 1984, NY FINSK LYRIK / I URVAL AV REPO, 1960, MODERN FINSK LYRIK 1947, UNG FINSK LYRIK 1938,
FINSK LYRIK 1936, FINSK LYRIK 2 1932, FINSK LYRIK 1 1926, P. Mustapäätä löytyy kokoelmasta Ung finsk lyrik, ja siellä on ruotsinnettu
runoja teoksista Laulu ihanista silmistä ja Laulu vaakalinnusta. Kaipaamaanne runoa ei siis meiltä löytynyt.
Lehtiä voi lainata Espoon kirjastoista. Espoon pääkirjasto ei lainaa kaikkia lehtiä, vaan osa on käsikirjastoaineistoa. Lehtien uusinta numeroa ei lainata. Tavallisin lehtien laina-aika on kaksi viikkoa. Laina-aika saattaa vaihdella kirjastoittain. Lehtien saatavuustiedot löytyvät myös aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
Raamatussa Aija on miehennimi (hepr. korppikotka tai haarahaukka) ja paikannimi. Suomessa nimeä on annettu vain tytöille. Sitä pidetään mukailuna Eija -nimestä. Aijaa on käytetty myös useiden A-alkuisten nimien hellittelymuotona.
Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Aijan kohdalla Ariadneen, mutta näillä nimillä ei ole sisällöllistä tai historiallista yhteyttä.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999).
Uusi suomalainen nimikirja/etunimet: Kustaa Vilkuna (Otava, 1988).
Viittausta venäläiseen alkuperään Aija -nimen kohdalla ei löytynyt. Eri maissa käytössä olevien nimien alkuperästä kerrotaan seuraavalla sivustolla:
http://www.behindthename.com/
Sinun kannattaa ottaa suoraan yhteyttä kuluttajavirastoon. Kuluttajaoikeusneuvoja on tavattavissa ma - pe klo 9 - 15.00 puhelimessa 071 873 1901. Voit lähettää asiasi myös sähköisesti kuluttaneuvonnan käsittelyyn.
http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/yhteystiedot/
Ääntämisohjeet löytyvät ainakin Gummeruksen Matkalle mukaan -sarjaan kuuluvasta kirjasta Suomi-venäjä-suomi, 2008 (978-951-20-7624-6)sekä internetistä www.sanakirja.org -sivustolta.
Laulua neljästä veljestä emme löytäneet. Voisiko laulu olla kansanlaulu nimeltä Viisi veljestä, jota äitinne olisi soveltanut omiin poikiinsa sopivaksi? Ensimmäinen säkeistö kuuluu näin: "Viisi veljestä kauaksi ratsastaa ja ratsunsa vinhasti lentää. He kunnaille korkeille kiipeävät ja metsiä suuria entää"
Laulu ja siihen kuuluva cd löytyvät ainakin näistä kirjoista:
- Kas metsämökin ikkuna : laululeikkejä lapsille / toimittanut Niina Bell
- Anni tannin muskarilaulut : lapset laulavat
Erik H. Eriksonin teoksen Lapsuus ja yhteiskunta kummankin painoksen (1962 ja 1982) painopaikka on Jyväskylä ja kustantaja on Gummerus.
https://finna.fi
