Olisikohan etsimäsi elokuva Ian Munen ohjaama The Whole of the Moon (1997), joka sai suomenkielisen otsikon Kuutamorakkaus?
Elokuvasta tehtyä tallennetta ei ole enää lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista, mutta muualta Suomesta se näyttäisi löytyvän VHS-muodossa. Tallenne on tilattavissa kaukolainana oman lähikirjastosi kautta. Voit lukea lisää kaukopalvelusta alla olevasta linkistä.
Kuutamorakkaus esitettiin Ylellä kaksi kertaa vuonna 1999.
http://www.imdb.com/title/tt0118164/
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/173862
http://www.leffatykki.com/elokuva/kuutamorakkaus/kuvat
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hei,
taivasmatkasukkien neulominen on kaunis ja vanha perinne. Ylen artikkelin mukaan suomalaiset neulovat väkilukuunsa suhteutettuna eniten villasukkia maailmassa. Sukkien neulomisessa on pitkät perinteet ja osa näistä perinteistä on muodostunut sota-aikana. Toisen maailman sodan aikana kotirintama valjastettiin neulomaan sukkia ja muita lämpimiä vaatteita rintamalla taisteleville miehille. Näistä neuleista tuli välittämisen symboli, sillä sukkia ja lapasia neulottiin myös tuntemattomille, ei vain omaisille. Varsinkin talvisota oli erityisen kylmä ja sotilaille neulominen oli valtava vapaaehtoisoperaatio, jonka perintö näkyy edelleen suomalaisten haluna tehdä lahjasukkia. Perinteisesti käsitöitä tekemällä voi myös valmistautua...
Teoksessa MAAILMANKIRJALLISUUDEN kultainen kirja 3 : Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933) on suomennosnäytteitä englantilaisesta kirjallisuudesta kautta aikojen. 1700-luvun näytteiden joukossa on mm. William Collinsin (1721-1759) oodi Illalle (Evening) s. 342-343. Kirjassa esitellään myös muita ko.aikakauden runoilijoita. Esim. teoksesta Kansojen kirjallisuus, osat 5 ja 6, saat taustatietoa aiheellesi. Kirjojen sijanti- ja saatavuustietoja pääkaupunkiseudulla voit katsoa Plussa-tietokannasta
http://www.libplussa.fi/
Muumilaakson tarinoita -televisiosarja pohjautuu kirjailija ja taiteilija Tove Janssonin muumikirjoihin ja hänen luomiinsa hahmoihin.
Muumipeikot ovat karvaisia toisin kuin monet muut näiden kirjojen ja televisiosarjan hahmoista. Ehkäpä sillä on ollut vaikutusta asiaan. Tai sitten taiteilija on vain päättänyt vaatettaa jotkin hahmoistaan ja jättää toiset ilman vaatteita.
Tuu-tikki-niminen Muumikirjojen henkilö sanoo kirjassa Taikatalvi (s. 22) näin:
"Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi."
Nukketeatterinäytelmiä löytyy esim. kirjoista Rantamäki, Nanny: Kanarouva Kaakerros ja muita nukketeatterinäytelmiä ja Kokkonen, Saara: Nukketeatterinäytelmiä. Molemmat löytynevät useimmista yleisistä kirjastoista.
Jos tarvitset ohjeita itse esityksen rakentamiseen ja nukkien tekoon, kirjoja löytyy myös tästä. Etsi kirjastojen aineistotietokannoista asiasanalla nukketeatterit.
Sitaatti on Charles Dickensin romaanin Kaksi kaupunkia ensimmäisen kappaleen alusta.
Saimi Järnefeltin suomennoksessa vuodelta 1903 rivit kuuluvat näin:
"Tämä oli aikakausista paras ja pahin, se oli viisauden ja hulluuden ikä, uskon aika, epäilyksen aika, valon ja pimeyden aika, tämä oli toivon kevät ja epätoivon talvi, [--]"
Helka Varho suomensi saman kohdan vuonna 1945 näin:
”Tämä oli aikakausista paras ja pahin, se oli viisauden aikaa, se oli hulluuden aikaa, se oli uskon mutta samalla epäilyn aikakautta, valon ja pimeyden aikaa, se oli toivon kevättä ja epätoivon talvea, [--]”
https://www.gutenberg.org/cache/epub/48023/pg48023-images.html
https://www.gutenberg.org/files/98/old/2city12p.pdf
Charles Dickens: Kaksi...
Hei, onpa hauska kuva! Takana oleva "huntu" ei ole huntu lainkaan, vaan silloin muodissa ollut isokokoinen hiusrusetti. Suuren ruusukkeen tukena oli paperikovike.
Lakki olikin vaikeampi tunnistettava. Lakki on muistuttaa tyypiltään vuosisadan alun miesten virka- tai siviililakkia. Muistan nähneeni myös tyttökoululaisilla kaikilla saman tyyppisen lakin, jossa on kaikilla yhtenevä kokardi edessä. Kuvaa täten pukeutuneista tytöistä en löytänyt. Ehkä joku palstamme lukija löytää sellaisen?
Lähteenä : Hattuja. Hattu, koriste ja tunnusmerkki. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo 1992
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Elmo on latinan rakastettava, italian kielen suojelija. Elmo on saksan kielessä Elmer-nimen puhuttelumuoto ja italiassa Helmutin tai Erasmuksen lyhenteen Ermon muunnos.
Tällaiseen kysymykseen on mahdotonta löytää ja antaa vastausta, koska ei ole mitään täsmällistä keinoa selvittää musiikkiartistien tunnettavuutta. Vaikka kaikille suomalaisille lähettäisi kyselyn, monet eivät siihen vastaisi ja ongelmana olisi, täytyisikö siinä olla valmiina esimerkiksi 100:n tunnetun artistin nimi vai pitäisikö kysyä, keitä vastaajat tuntevat. Jälkimmäiseen ani harva vaivautuisi vastaamaan, koska se olisi työlästä. Myös etukäteiseen listaan vastaaminen olisi erittäin työlästä, ellei nimiä etukäteen karsita. Mutta asiaa voi silti pohtia.
Sanoisin pitkähköllä elämän- ja työkokemuksella musiikkikirjastosta, ettei koko kansan tuntemia artisteja enää ole. Kun aikaisemmin (1900-luvulla) elettiin ns. yhtenäiskulttuurin aikaa,...
Valintaperiaatteet vaihtelevat kirjastoittain mm. sen mukaan, millä tavoin mikin kirjasto haluaa kokoelmansa profiloituvan. Kysymyksesi on senlaatuinen, että suosittelisin sinua haastattelemaan henkilökohtaisesti vaikkapa muutamia kirjastonhoitajia eri kirjastoista, jotta saisit asiasta hieman yleiskuvaa. Aiheesta kyllä löytyy kyllä jonkin verran kirjallisuutta, esim. seuraavat (joiden saatavuutta voit kysellä omasta lähikirjastostasi ja sitä kautta myös tilata niitä kaukolainoiksi):
Eskola, Eija Rukousnauha ja muita romaaneja--suomennetun kaunokirjallisuuden valinta yleisissä kirjastoissa 1880-1939 / Eija Eskola Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 1991 951-680-677-5
Luoko valinta kysyntää?--Tampereen yliopiston...
Vaaksa eli levitetyn kämmenen peukalon ja etusormen päiden väli on vanha suomalainen pituusmitta, jonka merkitys on summittainen. Aikojen kuluessa on pyritty luomaan yhteinen mittayksikköjärjestelmä, SI-järjestelmä. Kansainvälisen SI-mittayksikköjärjestelmän ylläpidosta vastaa meillä VTT MIKES ks. https://www.vttresearch.com/fi/tutkimusosaaminen/metrologia-vtt-mikes
Vanhoista mittayksiköistä on useita kirjoja, esim. Robinson, Andrew: Mittaamisen historia ja Tiima, tiu, tynnyri : miten ennen mitattiin / Jarmo Grönros ... [et al.]
Verkkotietosanakirja Web-Facta kertoo metsäkissasta mm. näin:
metsäkissa, eurooppalainen villikissa, Felis silvestris, Balkanilla, Italiassa, Pyreneiden niemimaalla, Ranskassa, Saksassa ja Skotlannin pohjoisosissa sekä Pohjois-Afrikan ja Keski- ja Lähi-idän rauhallisten vuoristoseutujen metsissä elävä kissalaji. Metsäkissa on kotikissan näköinen, harmaanruskea ja tummajuovainen mutta isompi.
Muistakaan nykylähteistä ei löytynyt mainintaa siitä, että metsäkissa eläisi Suomessa. Selasin vanhoja koulujen eläinopin kirjoja: (mm. Pulkkinen, Hellaakoski, Laamanen, Eläinoppi vuodelta 1956; Poijärvi, Paasio, Renkonen, Suomalainen, Eläinoppi oppikouluja varten, 1968; Lehtonen, Nuorteva, Seiskari, Eläinoppi I, 1971; Kivirikko, Palmgren Koulun...
Meillä Helsingin kaupunginkirjastossa Aku Ankan taskukirjat on päällystetty ammattikäyttöön tarkoitetulla kovamuovilla, joka on suunniteltu nimenomaan pehmeäkantisten kirjojen muovittamiseen. Kovakantiset kirjat muovitetaan pehmeällä kirjamuovilla. Muilla kirjastoilla lienee samantapainen käytäntö, päätellen sivustoista, joilla tarjotaan kirjastoille muovituspalveluja. Esim. http://www.kirjavalitys.fi/File/KirjastokirjojenMuovituspalvelunPalvelu…
Kylläpä esitit vaikean kysymyksen. Lisäksi kysymyksesi voi tulkita kahdella tavalla: tarkoitatko ranskalaisten matkailua ulkomaille vai muunmaalaisten matkailua Ranskaan? No, niin tai näin, tieto tuntuu olevan kiven alla.
Suomalaisten matkailusta eri kohdemaihin löytyy jonkin verran tilastotietoa (mutta ei tietenkään kovin kaukaa historiasta; kuinkahan laajaa ajallista perspektiiviä etsit?) Esim seuraava tieto löytyy Tilastokeskuksen julkaisusta Matkailutilasto 2002:
Tilauslennoilla Suomesta matkustaneet... 1994-2001:
Ranskaan: 1994 10236; 1995 3102; 1996 10844; 1997 6017; 1998 1474; 1999 8124; 2000 2973; 2001 3778.
Samoin Tilastokeskuksen julkaisusta Suomalaisten matkailu 2001 löytyy erilaisia tilastoja kohdemaittain, mm. tietoa matkojen...
Viimeaikaiset presidenttimme ovat olleet oikeakätisiä. Käytettävissämme olevistä lähteistä ei löytynyt tietoa siitä, että kukaan nykyisistä presidenttiehdokkaista olisi vasenkätinen. Suomalaisistapoliitikoista vasenkätisiä ovat ainakin Matti Vanhanen ja Anni Sinnemäki. Mainittakoon, että Yhdysvalloissa peräti kuusi neljästätoista viimeisimmästä presidentistä on ollut vasenkätinen.
http://www.vihrealanka.fi/node/3431
http://www.domnik.net/info/vasenkatisyys/links.shtml
Runo sisältyy Suomen kansan vanhat runot -teokseen:
Mitä tehhä miun poloisen,
kuta tehhä kurjan rauka
tällä nuorella ijällä,
vihannalla varrellain;
mitä tehhä, kuin ei naija,
viitsi ei männä, kuin ei viiä,
viitsi ei männä vihkimättä
eikä käymättä kosissa.
Suomen kansan vanhat runot osa V:2, runo 957
Suomen kansan vanhat runot ovat myös netissä haettavissa, sivulla: https://skvr.fi/ , josta runon löysin ja otin tähän.
Hei!
Alakerran Eijalle saattaisi käydä huonosti, jos lähtisi omin luvin muumikuosisia tuotteita myymään. Hän voi toki tehdä muumiaiheisen tuotteen ja lahjoittaa sen sinulle. Se on ok, koska rahaa ei liiku, mutta jos Eija alkaa puoliammatillisesti myymään muumiaiheisia tuotteita ilman sopimusta/lisenssiä, niin siitä ei hyvä heilu.
Moomin Characters Oy Ltd on Muumi-tuotteiden ja tuotemerkin valvonnan virallinen taho. Muumit ovat tuotemerkki eikä kuosia, kuvia tms. saa käyttää ilman lupaa. Mutta omalle tuotteelleen voi ostaa tuotelisenssin. Tuotelisenssi antaa oikeuden käyttää yleisesti tunnettua tuotemerkkiä, kuvia, filmejä ja sarjakuvastrippejä tuotteissa, julkaisuissa tai kampanjoissa. Muumikuosin...
