Kysymyksessä on keskiaikainen tie, joka kulki Turusta Huittisten ja Tyrvään kautta Pirkkalaan ja edelleen Hämeenlinnaan. Tiessä oli kolme haaraa: Huittisista Kokemäen kautta Poriin, Hämeenkyrön ja Hämeenkankaan kautta Pohjanmaalle sekä Kangasalan ja Oriveden kautta Laukaaseen.
Lähteet: Satakunnan vanhat tiet ja kestikievarit, Satakunnan historia IV, Suomen teiden historia 1, Vakkilainen, Matti: Vanhoilla valtateillä
1950-70 -lukujen viihdemusiikkia on kirjastojen kautta valitettavan vaikeaa saada, koska tuohon aikaan musiikkikirjastotoiminta oli vielä lapsenkengissään, ja kirjastojen kokoelmiin hankittiin pitkään lähinnä vain klassista ja ehkä hieman kansanmusiikkia. Nykypäivänäkin tuon ajan viihdemusiikin saatavuus kirjastoista rajoittuu sellaiseen musiikkiin, jota on uudelleen julkaistu CD-muodossa.
George Melachrino oli aikoinaan Annunzio Mantovaniin tai vähän myöhemmän ajan Paul Mauriat'han verrattava kapellimestari, jonka jousiorkesteri esitti pehmeää tunnelmamusiikkia.
Joitakin Melachrinon orkesterin levytyksiä näyttää löytyvän eri kirjastoista Suomesta, mutta etsimäänne kappaletta näiltä levyiltä ei valitettavasti taida löytyä. (Tosin en...
Ainakin joitakin opinnäytetöitä löytyy Theseus-fin eli ammattikorkeakoulujen verkkokirjaston kautta:
- Kamera-assistentti : johdatus kamera-assistenttina toimimiseen filmituotannossa Arriflex 16 SR1 kameran kanssa, Ilkka Klemola (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2006)
- "Sehän on ihan palveluammatti" : naisten kokemuksia kuvaajan ja kameramiehen työstä, Hanna Leppikangas (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2006)
- Kuvausryhmän hierarkia, Laura Valoma (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2008)
- Kolmiuloitteinen elokuvaus, Riku Naskali (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2008)
Työt ovat myös verkossa luettavissa:
http://www.theseus.fi/web/guest;jsessionid=0035FDFD320BCE6E95D6DC5E8ED4…
Elokuvaukseen liittyviä teoksia esimerkiksi nämä:
- Asiaa ruudussa : tv-...
Valitettavasti ei ole olemassa runosuomennosten tietokantaa, josta helposti löytyisivät kaikki eri runoilijoiden käännökset. John Donne on tunnettu runoilija, mutta hänenkin runotuotannostaan on suomennettu vain muutama runo. Internetistä löytyi yksityishenkilön sivuilta hänen oma käännöksensä runosta, http://www.luminarium.org/sevenlit/donne/goandcatchfinnish.php .
Donnen tuotannosta löytyvät suomeksi seuraavat runot:
Auringonnousu (Tuhat laulujen vuotta, suom. Aale Tynni)
Hyvää huomenta (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Naisen uskollisuus (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Kukka (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta -runon on suomentanut myös Aila Meriluoto ja se löytyy teoksesta Runon suku (Otava 1991).
Uusin suomennos...
Suomen pääkaupunki Helsinki. Näin on ollut vuodesta 1917 eli Suomen itsenäistymisestä alkaen. Aiemmin, Suomen ollessa Venäjän vallan alla, Helsinki oli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki (vv. 1812-1917). Tätä ennen pääkaupunkina oli Turku.
Helsingin kaupungin historiaa: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/…
Suomen historiaa Infofinland.fi -sivustolla: https://www.infofinland.fi/fi/tietoa-suomesta/perustietoa-suomesta/suom…
1. Eurooppalainen sairaanhoitokortti: Mainitsemasi "eurooppalainen kelakortti" on nimeltään eurooppalainen sairaanhoitokortti, joka antaa Suomessa asuvalle henkilölle oikeuden sairaanhoitoon myös toisessa EU- ja ETA-maassa sekä Sveitsissä tilapäisen oleskelun aikana. 1.4.2008 alkaen myös Iso-Britanniassa tilapäisesti oleskelevien tulee osoittaa oikeutensa sairaanhoitoon eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Vastavuoroisesti toisten EU-maiden kansalaiset, joilla on eurooppalainen sairaanhoitokortti, ovat oikeutettuja sairaanhoitoon Suomessa vieraillessaan. Eurooppalainen sairaanhoitokortti korvaa aikaisemmin käytössä olleet E111-, E119- ja E128-lomakkeet. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin haltija saa toisessa EU- ja ETA-maassa sekä...
Kysymykseen ei voi vastata faktoilla, mutta todennäköisin selitys on siinä, ettei meillä ole yhtenevää käsitystä siitä, mitä "terveellisyys" tarkoittaa. Kun mukaan otetaan sekä makuasiat että esimerkiksi lihansyöntiin liittyvät eettiset näkemykset, lienee käsillä liian monimutkainen asia, jotta yksimielisyyttä voitaisiin löytää.
On kuitenkin tärkeätä tehdä ero ihmisen biologiseen ja kulttuuriseen ruokavalioon. Biologisestihan ihminen on sopeutunut syömään miltei kaikkea muuta elollista paitsi heinää. Luonnossa eläimet syövät ensisijaisesti ravintoa, jota on saatavana ja joka "sopii" niiden geneettisen koodin mukaiseen elämäntapaan. Ilmeisesti on kuitenkin niin, että eläimilläkin on biologinen valmius monipuolisempaan ravintoon kuin mihin...
Suomessa avioliittolaki vuosina 1930-1985 velvoitti naisen ottamaan puolisonsa sukunimen. Poikkeuksen muodosti pieni osa naisista, joilla oli perusteita käyttää omaa nimeään. Kyse oli usein esimerkiksi taiteilijoista. Ennen vuoden 1930 avioliittolakia naisilla oli enemmän päätösvaltaa sukunimen valinnassa, ja silloin nainen säilyttikin usein sukunimensä avioliiton solmimisen jälkeen. Näin oli ennen kaikkea Itä-Suomessa. Länsi-Suomessa sukunimikäytäntö poikkesi siten, että puolisonsa kotitilalle isännäksi tuleva vävy otti vaimonsa perheen nimen.
Lisätietoa sukunimikäytäntöjen historiasta:
https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68577/29871
Lönnrot mietti pitkään, minkä nimen työstämälleen teokselle antaisi. Hänen kerrotaan työvaiheessa usein puhuneen "Väinämöisen runoista", mutta lopulta hän päätyi "Kalevalaan". Nimi juontuu myyttisestä Kaleva -hahmosta, jonka jälkeläisinä Lönnrot piti Kalevalan tärkeitä hahmoja, kuten Väinämöinen, Ilmarinen, Lemminkäinen, Joukahainen ja Kullervo. Kun "Kalevaan" lisätään -la-pääte ja saadaan näin "Kalevala", viittaa nimi Kalevan jälkeläisiin ja heidän asuinseutuihinsa, joita Lönnrot halusi korostaa suomalaisuuden alkuperänä ja teoksen keskipisteenä.Lähde:Häkkinen, Kaisa (2020): Jättiläisten maasta Kalevalan kankahille. Pirta 59(4), s. 18-19.
Kokoelmistamme löytyy avioero-hakusanalla 66 tietoteosta.
Kaikkia on tässä yhteydessä mahdotonta luetella, mutta tässä muutama uudempi ja kotimainen teos aihepiiristä :
Määttä, Kaarina : Avioeron tuska ja helpotus (2002)
Pettilä, Ulla :Eron vaiheet : opas eroaville ja eroavien auttajille (2001)
Lehmusvaara, Lotta :Erossa ja elossa (1996)
Nainen ja ero : kertomuksia parisuhteen päättymisestä (2003)
Monissa terapia/keskustelupiireissä on käytetty myös teosta (käännetty suomeksi 1993 - toinen painos 1996)
Fisher, Bruce : Jälleenrakennus : kun suhteesi päättyy.
Kajaanin tunnelivoimalasta löytyy muutama lehtiartikkeli Kainuun sanomista. Lisäksi teoksesta Virtanen, Sakari: Yhtiöstä yksiköksi löytyy muutaman sivun artikkeli aiheesta. Viiteluettelo artikkeleista ja kirja löytyvät pääkirjaston neuvonnasta, mikäli haluat tulla tutustumaan niihin. Sanomalehdet täytyy sitten hakea erikseen, kun tiedetään, mitä niistä tarvitaan. Kaikki lehdet löytävät meiltä varastosta.
Tunnelivoimalaa suunniteltiin 1990-luvun alussa ja ajotunnelin louhinta alkoi vuonna 1992. Varsinaisen voimalan rakentaminen alkoi vuonna 1994 ja valmistui vuonna 1995. Vesivoimalaitos tunnetaan myös nimellä Koivukoski III ja sen omistaa Kainuun Voima Oy.
Kyseessä voisi olla Valerian ja Laureline -sarjakuvat.(J.-C. Mézières & P. Christin ; suomennos: Soile ja Heikki Kaukoranta )
Sarjakuvan juonet ovat sijoittuvat usein vieraaseen maailmaan ja tulevaisuuteen tai menneeseen.
Työkaveri muisteli lukeneensa albumin, jossa oli valkoinen vähän munan muotoinen eläin, joka syömällä esineitä teki niistä lukemattomia kopioita. Valitettavasti hän ei muistanut osan nimeä...
Me emme täällä kirjastossa pysty näkemään asiakkaiden entisiä lainoja. Kirjastokorttien tiedoissa näkyy vain, mitä aineistoa asiakkaalla on parhaillaan lainassa tai varattuna tai mistä aineistosta on vielä myöhästymismaksut maksamatta. Aineiston palautuksen jälkeen tai myöhästymismaksujen maksamisen jälkeen tiedot katoavat kirjastokorteista. Nidetiedoista löytyy edellinen lainaaja, mutta sekin tieto katoaa heti kun kyseiseen kirjaan tai muuhun aineistoon tulee uusia lainoja.
Verkkokirjastossamme HelMetissä on mahdollista omissa tiedoissa tallentaa oma lainaushistoria (www.helmet.fi).
Loimaan pesula tiivistää sivuillaan näin: "Emulsiopesu on kemiallista vesipesua ja kemikaaliton vaihtoehto, joka poikkeaa runsaasti perinteisestä kuivapesusta eli kemiallisesta pesusta. Se on myös tehokas ja luontoystävällinen tapa puhdistaa. Emulsiopesut tehdään veden ja pesuaineen avulla, jossa kuitenkin käytetään pesuainetta, joka suojaa vaatetta normaalin vesipesun vaikutuksilta kuten kutistumiselta ja nukkaantumiselta. Kangas ei kulu kuten normaalissa vesipesussa, jolloin se kestää kauemmin.
Joissakin kangaslaaduissa emulsiopesut käyvät silloin, kun kemiallinen pesu on kielletty. Emulsiopesut tehoavat parhaiten vesiliukoisiin tahroihin ja näin ollen suurin osa liuotinpesuista (kemiallinen pesu), voidaan korvata emulsiopesulla." ...
Sukunimi Nyrhinen mainitaan asiakirjoissa ainakin jo vuonna 1631. Lähes sata vuotta vanhemmissa asiakirjoissa on myös nimi Nyrhi. Nimi on ollut käytössä Laatokan luoteisrannalta Itä-Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Nimi saattaa tulla etupäässä itämurteissa tunnetusta sanasta nyrhi, joka on merkinnyt tylsää puukkoa tai kirvestä sekä hidasjärkistä ja huonoa lukumiestä.
Mikkonen Pirjo – Paikkala Sirkka: Sukunimet (Otava, 1992)
Tiedot Sokrateesta ovat kaikki toisen käden tietoa eli joko aikalaisten tai hänen seuraajiensa kertomaa, erityisesti Platonin Sokrates-kuvaus on vaikuttanut käsitykseemme hänestä. Sokrateen olemassaolon todistaminen sataprosenttisella varmuudella lienee aika vaikeaa. Voidaan myös kuitenkin todeta, että monet esimerkiksi antiikin ajan historiankirjoittajien välittämät tiedot ovat saaneet tukea arkeologisista kaivauksista, joten ei myöskään kannata ajatella, että Sokrateesta ei olisi ollut olemassa vain siksi, että tiedot ovat toisen käden tietoja.
Sokrateesta ja lähteistä, jotka hänestä kertovat, löytyy hyvä tiivis artikkeli Paavo Castrenin Antiikin käsikirjasta.
Valmista luetteloa suomalais-ugrilaisten kansojen suomennetusta kirjallisuudesta ei ole. Kansallisbibliografia Fennican mukaan Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuudesta on suomeksi luettavissa kansanrunoja ja -satuja. Muutama romaani ja runokokolemakin löytyi.
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset:
Heimokannel. Mordvalaisia, tšeremissiläisiä, syrjääniläisiä ja votjakkilaisia kansanrunoja 3, Volgan ja Perman kannel (suom. O. Manninen, 1932. - Kalevalaseuran julkaisuja ; 5)
Velisurmaaja (vogulilaisesta kansanrunokokoelmastaan suomentanut Artturi Kannisto, 1938)
Vepsän satuja (kerännyt ja selittänyt Elias Lönnrot ; nykysuomeksi muokannut Markku Nieminen, 2006...
Suomen Kellomuseosta kerrotaan, että museon kokoelmiin kuuluu kelloseppämestari Lauri Helskeen vuosina 1934-36 suunnittelema ja valmistama raekello, joka on yksi maailman tarkimmista mekaanisista kelloista. Raekellosta löytyy tietoa Kellomuseon sivuilta: http://www.kellomuseo.fi/menneet.html# -> Raekello - maailman tarkin mekaaninen kello?.
Yksittäisen kellon nimittäminen maailman tarkimmaksi on kuitenkin ongelmallista jo pelkästään siitä syystä, että kaikkia kelloja ei ole testattu, ja lisäksi testaus pitäisi suorittaa täsmälleen samoissa olosuhteissa, jotta tulos olisi vertailukelpoinen.
Aika määritellään nykyään atomikellojen avulla. Koordinoitu yleisaika eli UTC saadaan eri puolilla maailmaa sijaitsevien atomikellojen keskiajasta....
