Kyseessä lienee Cumulus-yhtyeen esittämä laulu Lämmin maa, jossa tosin ei lauleta paljaasta maasta, vaan tekstin tuo kohta kuuluu muistaakseni: "on alla jalkain lämmin maa, en kaipaa paikan vartijaa". Laulun on säveltänyt Cay Karlsson ja sanoittanut Hector. Yhtyeen naispuolinen jäsenhän oli Anki Lindqvist. Levytys näyttää olevan vuodelta 1971, ja laulu löytyy esim. seuraavilta äänitteiltä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=a%3Acumulus+…
Laulun tekstiä sisältävää nuottijulkaisua en valitettavasti onnistu löytämään kirjastojen tietokannoista.
Ainakin joitakin opinnäytetöitä löytyy Theseus-fin eli ammattikorkeakoulujen verkkokirjaston kautta:
- Kamera-assistentti : johdatus kamera-assistenttina toimimiseen filmituotannossa Arriflex 16 SR1 kameran kanssa, Ilkka Klemola (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2006)
- "Sehän on ihan palveluammatti" : naisten kokemuksia kuvaajan ja kameramiehen työstä, Hanna Leppikangas (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2006)
- Kuvausryhmän hierarkia, Laura Valoma (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2008)
- Kolmiuloitteinen elokuvaus, Riku Naskali (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2008)
Työt ovat myös verkossa luettavissa:
http://www.theseus.fi/web/guest;jsessionid=0035FDFD320BCE6E95D6DC5E8ED4…
Elokuvaukseen liittyviä teoksia esimerkiksi nämä:
- Asiaa ruudussa : tv-...
Laulu on nimeltään Ainainen puute ja kurjuus ja se löytyy Ilpo Saunion ja Timo Tuovisen nuotista Edestä aattehen : suomalaisia työväenlauluja 1890-1938 (laulu nro 76, s. 143-144). Tässä nuotissa laulu on pisimmässä muodossaan (12 säkeistöä), nuotissa Työväen lauluja (Scandia-musiikki) samasta laulusta on vain kuusi ensimmäistä säkeistöä. Laulun sanojen kirjoittajaa ei tiedetä, melodia on Sam Sihvon Jääkärin laulu laulunäytelmästä Jääkärin morsian.
Edestä aattehen -nuotti on tällä hetkellä hyllyssä ja lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla
(puh. 020 716 4077).
Kirjastojen mahdollisesta sulkemisesta korona-viruksen vuoksi päättää se kunta, jonka kirjastosta on kyse. Valtioneuvosto voi päättää sulkea kirjastot, jos valmiuslaki otetaan käyttöön, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552.
Omassa kirjastossamme olemme lisänneet tiedotusta koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Näitä ovat mm. ohjeet oikein suoritetusta käsien pesusta. Olemme myös peruneet yleisötapahtumat kirjastoissa.
Kirjastot seuraavat tarkasti taudin leviämistä. Kirjaston henkilökunta on vastaajan tiedossa olevissa kirjastoissa myös desinfioinut kirjaston ovenkahvoja, kaiteita, tietokoneiden hiiriä ja näppäimistöjä sekä pintoja, joita todennköisesti kosketaan usein.
Kirjastolla ei ole mahdollisuutta...
Kyllä, tässä lainaus linkin takaa avautuvista pyöräilijän liikennesäännöistä:
Pyörätiellä kulkevia polkupyöriä koskevat samat nopeusrajoitukset kuin ajoradallakin kulkevia ajoneuvoja.
https://pyoraliitto.fi/pyorailysta/pyorailijan-liikennesaannot
1. Eurooppalainen sairaanhoitokortti: Mainitsemasi "eurooppalainen kelakortti" on nimeltään eurooppalainen sairaanhoitokortti, joka antaa Suomessa asuvalle henkilölle oikeuden sairaanhoitoon myös toisessa EU- ja ETA-maassa sekä Sveitsissä tilapäisen oleskelun aikana. 1.4.2008 alkaen myös Iso-Britanniassa tilapäisesti oleskelevien tulee osoittaa oikeutensa sairaanhoitoon eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Vastavuoroisesti toisten EU-maiden kansalaiset, joilla on eurooppalainen sairaanhoitokortti, ovat oikeutettuja sairaanhoitoon Suomessa vieraillessaan. Eurooppalainen sairaanhoitokortti korvaa aikaisemmin käytössä olleet E111-, E119- ja E128-lomakkeet. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin haltija saa toisessa EU- ja ETA-maassa sekä...
Yleisradion tietopalvelusta vastattiin näin:
Yleisradion radioarkiston tietokannasta löytyy useita kuunnelmia, joissa Tauno Palon on näytellyt: sekä yksiosaisia noin tunnin mittaisia kuunnelmia, että pitkiä kuunnelmasarjoja, kuten Seitsemän veljestä, jossa hän näytteli Juhania. Ylen arkistossa olevat kuunnelmat on tehty pääasiassa 50-luvulla (varhaisimmat 1938) ja joitakin niistä on uusittu 70- ja 90-luvuilla.
Vuonna 1938 esitetyssä kuunnelmassa "Kaksintaistelu ateljeessa" Tauno Palo näyttelee yhdessä Ansa Ikosen kanssa: Palo on taidemaalari Vilho Arjala ja Ikonen hänen vaimonsa, kirjailija Laila Arjala.
Suomisen perhe -kuunnelmassa (v. 1938) Tauno Palo esittää Lassea. Jääkärit-kuunnelmassa (1938) hän on esiintynyt Jussin roolissa....
Roomalaisessa kalenterissa oli alkujaan vain kymmenen kuukautta (maalis-joulukuu), kahta talvikuukautta (tammikuu ja helmikuu) ei laskettu mukaan lainkaan. Numa Pompiliuksen (n. 753–672 eKr.) sanotaan lisänneen tammikuun ja helmikuun roomalaiseen kalenteriin. Roomalaisen kalenterin kuuden ensimmäisen kuukauden (januarius, februarius, martius, aprilis, maius ja junius) nimet viittaavat esimerkiksi jumaluuksiin ja juhliin. Kuusi viimeistä kuukautta (quinctilis, sextilis, september, october, november ja december) taas perustuvat järjestysnumeroihin. Esimerkiksi quinctilis tarkoittaa siis viidettä kuukautta.Ei ole aivan selvää, mistä roomalaisten mensis januarius tai mensis februarius ovat saaneet nimensä. Yleensä katsotaan, että...
Polle on suora sanalaina ruotsin kielestä, jossa pålle on yksi hevosen kutsumanimistä. Sitä on arveltu alkuperältään onomatopoeettiseksi. Poni sen sijaan pohjautuu englannin sanaan pony.
Mitä Pollen mahdolliseen yleisyyteen hevosen nimenä tulee, voisi ehkä ajatella, että se eräänlaisena yleis- ja erisnimen välimuotona on sangen helppo ja käytännöllinen ratkaisu, samaan tapaan kuin vaikkapa kissan nimeäminen Kisuksi tai Mirriksi: se nimeää kohteensa, mutta kuitenkin muistuttaa, että kyseessä on eläin ja siten säilyttää siihen tietynlaisen etäisyyden.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja
Svenska akademiens ordbok
Jos tarkoitatte termin "MARC-näyttö" suomentamista painikkeessa:
MARC on lyhenne sanoista Machine-Readable Cataloging Record. Se siis kääntyisi suomeksi suunnilleen "koneellisesti luettava luettelointitietue". Painikkeen tekstiksi tämä olisi tarpeettoman pitkä eikä se myöskään ole vakiintunut ilmaus kuten MARC, joten suomenkielisen tekstin käyttö painikkeessa tuskin tulee kyseeseen. Lisää tietoa MARC-formaatista löytyy esim. Kongressin kirjaston sivuilta: http://www.loc.gov/marc/umb/um01to06.html
ja Kansalliskirjaston sivuilta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/formaatit.html
Jos tarkoitatte, että itse MARC-näytön sisältö pitäisi suomentaa:
MARC-näytössä näkyvien kenttien numeroita ei ole mahdollista muuntaa suomenkielisiksi...
Historia - Helsinki sivustolla kerrotaan, että "Kaupungin nimeksi tuli Helsingfors, koska se perustettiin Vantaanjoen suulle kohtaan, jossa vielä tänäkin päivänä kuohuu komea koski (ruotsiksi fors). Nykyään kyseinen koski on nimeltään Vanhankaupunginkoski."
Vesi kiertää koko ajan maaperän (pohjavesi), vesistöjen (pintavesi) ja ilmakehän välillä. Ympäristöministeriön raportin Vesi ja vihreä talous (2014) mukaan suurin osa Suomen vesivaroista on pohjavettä, noin 700 km³. Pintavettä on 220 km³. Yli yhden hehtaarin kokoisia järviä on 56 000, mutta niiden keskisyvyys on vain n. 7 m.
Kyseessä on varmaankin Anne-Cath. Vestlyn lastenkirja Kahdeksan pientä, kaksi suurta ja kuorma-auto (Åtte små, to stoäe og en lastebil, suom. Kerstin Wialén, 1967)
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Kahdeksanlapsinen perhe asuu kerrostalossa suuressa kaupungissa, isä ajaa kuorma-autoa ja äiti hoitaa kotia. Lasten nimet ovat: Pirkko Kaksitoista, Paavo Kymmenen, Pipsa Yhdeksän, Pentti Kahdeksan, Paula Kuusi, Päivi Viisi, Petra Neljä ja Pekka Pikkarainen – numero nimen perässä viittaa ikään. Koti on ahdas ja perhe elää niukkaa elämää, johon iloa tuo mm. mummon kaupungin-vierailu. Kirjan lopussa perhe pääsee muuttamaan metsätaloon, vanhaan huonokuntoiseen taloon johon kuuluu iso piha ja joka on metsän...
Tässä joitakin ehdotuksia erityppisistä paksuista klassikoista.
Charles Dickens tunnetaan ikimuistoisista henkilöhahmoista, tarkkanäköisestä ihmiskuvauksesta ja yhteiskuntakritiikistä sekä satiirisesta huumorista. Dickensin tuotannosta kannattaa harkita esimerkiksi teoksia Kolea talo tai Nicholas Nicklebyn elämä ja seikkailut.
Alexander Dumasin Monte-Criston kreivi on klassinen seikkailukirja, tarina kostosta ja rakkaudesta.
Nobel-palkitun John Steinbeckin tuotannosta voisivat sopia Vihan hedelmät tai Eedenistä itään.
Fantasiakirjallisuuden perusteoksia on luonnollisesti J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrasta. Alkujaan kustantajan kolmeen osaan jakama teos on nykyään saatavilla myös yksissä kansissa, kuten kirjailija...
Marsun karvanlähtöön voi olla useampiakin syitä, joten olisi viisainta viedä marsu eläinlääkärin tutkittavaksi.
Tietoa marsuista ja niiden hoidosta löydät Suomen Marsuyhdistyksen sivulta, osoitteesta
http://www.marsuyhdistys.net/
Sieltä löytyy myös virikkeitä marsulle. Voit laittaa sille esimerkiksi mökin tai piilopaikkoja, tai yrittää tarjota sille sopivia leluja.
Runon kirjoittaja on Uuno Kailas; runon nimi on Pallokentällä. Se on painettuna esim. teoksessa Tämän runon haluaisin kuulla (1978); myös: Kootut runot / Uuno Kailas (1977).
Helmet-hausta löytyy julkaisu:
Kirja, kirjavampi, sanomalehti - ulkoasukierre ja suomalaisten sanomalehtien ulkoasu 1771-1994 / Pekka Mervola
http://www.helmet.fi
Helmetin lehtihaussa on linkit mikrofilmattuihin lehtiin sekä HelMet-varastolehtiluettelo. Pasilan kirjastosta löytyy 1920-luvun sanomalehtiä sekä mikrofilmattuna että alkuperäisessä muodossa.
http://www.helmet.fi/search~S2*fin/X
Pasilan kirjaston uutisaluelle mikrofilmeistä on mahdollista ottaa kopioita.
Laajempi kokoelma kotimaisia mikrofilmattuja sanomalehtiä löytyy Kansalliskirjaston Lehtisalista.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallis…
Kalevalasta on tehty hyvin monenlaisia painoksia. Edellisen kerran Kalevalaa on käsitelty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa pari vuotta sitten ja vastauksessa käydään läpi Kalevalan historiaa.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivustolta löytyy tutkittua tietoa Kalevalasta sekä mm. vuoden 1849 Kalevalan teksti kokonaisuudessaan ja tarkistettuna.
Suomen Kellomuseosta kerrotaan, että museon kokoelmiin kuuluu kelloseppämestari Lauri Helskeen vuosina 1934-36 suunnittelema ja valmistama raekello, joka on yksi maailman tarkimmista mekaanisista kelloista. Raekellosta löytyy tietoa Kellomuseon sivuilta: http://www.kellomuseo.fi/menneet.html# -> Raekello - maailman tarkin mekaaninen kello?.
Yksittäisen kellon nimittäminen maailman tarkimmaksi on kuitenkin ongelmallista jo pelkästään siitä syystä, että kaikkia kelloja ei ole testattu, ja lisäksi testaus pitäisi suorittaa täsmälleen samoissa olosuhteissa, jotta tulos olisi vertailukelpoinen.
Aika määritellään nykyään atomikellojen avulla. Koordinoitu yleisaika eli UTC saadaan eri puolilla maailmaa sijaitsevien atomikellojen keskiajasta....
