Työministeriön sivulla http://www.mol.fi/webammatti.cgi voit tarkastella eri ammattien kuvauksia. Kirjoita hakutermiksi kirjasto, niin saat tietoa kirjastoalan ammateista, myös työmarkkinoista.
Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi Jan Westcottin Armollinen kuningatar (WSOY, 1961), romaani Henrik VIII:n viimeisestä puolisosta Katariina Parrista.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9076
En löytänyt tutkimusta aiheesta. Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan kalataloutta ja kalavaroja, heidän julkaisunsa löytyvät verkosta, https://www.luke.fi/julkaisut/. Kalatalouden asiantuntijat olisivat oikea taho valaisemaan asiaa, https://www.luke.fi/luke/asiantuntijat/?fwp_person_group=kalastus-ja-ka…
Myös Alue ja Ympäristö julkaisee artikkeleita ympäristöntutkimuksesta, https://aluejaymparisto.journal.fi/. Julkaisun arkistossa ei ole hakua, mutta ehkä toimituskunta voi auttaa, https://aluejaymparisto.journal.fi/about/editorialTeam.
Kysyjä viitannee tässä siihen aikaan, joka kuluu uutuuskirjan saapumisesta kirjastoon ja siihen, että uutuus saadaan lukijoiden käyttöön. "Niin kauan" on tietysti suhteellinen käsite, oletan tässä, että kärsimätön odottaja tarkoittaa sillä "liian kauan".
Yksittäisen kirjan käsittelyssä on useita sinänsä pieniä työvaiheita, jotka kaikki vaikuttavat toimitusnopeuteen. Kirjan saapuminen täytyy merkitä tilausjärjestelmään, sitten se luetteloidaan ja rekisteröidään yksittäisenä lainattavana niteenä teknisesti. Yleensä kirja myös suojataan kulutukselta muovilla ja leimoin merkitään tietyn kunnan tai kirjaston omaisuudeksi. Jos mitään yllättävää ei tapahdu, yksittäisen kirjan käsittely ei montaa kymmentä minuuttia kestä.
Siihen, miten nopeasti...
Tervetuloa Mr. Chance -elokuvaa ei saa kirjastoista. Sillä ei ilmeisesti ole lainausoikeuksia. Englannin- ja ruostinkielisin tekstein (Being there) sitä saa ostettua dvd-levynä ainakin Elokuvien erikoisliike Videodivarista www.videodivari.fi ja Filmifriikistä www.filmifriikki.fi.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy selkokirjoja. Pääkirjastolla ne on sijoitettu omaan hyllyyn, jonka tarkan sijainnin voit käydessäsi kysäistä tietopalvelun henkilökunnalta.
Aineistotietokannastamme osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 voit tutkailla selkokirjakokoelmaamme valitsemalla alasvetovalikosta kohdan asiasana ja kirjoittamalla siihen selkokirjat. Näin saat listattua sekä tieto- että kaunokirjallisuuden selkokirjat. Pelkän kaunokirjallisuuden saat haettua seuraavasti: valitse alasvetovalikosta kohta luokka ja kirjoita 84.2 SE
Äidinkielen harjoittelun paras osaaja ja ohjaaja on varmasti opettaja. Täältä kirjastosta käsin voimme antaa lukuvinkkejä. Kaikenlainen, itselle mieluisa lukeminen lisää varmasti äidinkielen taitoja yleisemminkin. Kaksi hyvää vinkkisivustoa ovat Sivupiiri ja Okariino:
http://www.sivupiiri.fi/
http://www.okariino.fi/etusivu
Näiden sivustojen kautta voi etsiä itselleen sopivaa lukemista esimerkiksi aiheen mukaan. Sivuilla voi myös kirjoittaa arvosteluja ja näin harjoittaa kirjoitustaitojaan. Sivupiiri keskittyy nuorten kirjallisuuteen ja Okariino lasten kirjoihin, sekä myös elokuviin ja peleihin.
Tiedot kirjojen sijainnista löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjaston kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Pentti Lempiäisen teoksessa Suuri etunimikirja nimien Saska ja Sasu todetaan olevan nimen Sakari (tai Sakarias)kansanomaisia kutsumamuotoja. Näin ollen Saska voisi hyvin viettää nimipäivää Sakarin päivänä 14.1. Ortodoksisessa kalenterissa Sakarin ja Sakariaksen päivä on 8.2 ja 5.9.
Mahdollisuuksia on paljon, mutta ehdotan tässä joitakin omia suosikkejani.
Kaari Utriolla on paljon hienoja historiallisia romaaneja. Omat suosikkini on ”Vaskilintu”, jonka jatko-osat ovat ”Tuulihaukka” ja ”Yksisarvinen”. Jos taas mieluummin 1800-luku kiinnostaa, hauskoja ja kepeitä teoksia ovat ”Vaitelias perillinen” ja ”Seuraneiti”. Ne ovat vain pieni osa Utrion kaunokirjallista tuotantoa, joka käsittää lähes yksinomaan historiallisia romaaneja.
Jos dekkarin suuntaan menevä historiallinen romaani kiinnostaa, suosittelen Kirsti Mannisen ja Jouko Raivion 1800-luvun Suomeen sijoittuvaa sarjaa, jonka osia ovat esimerkiksi ”Kuolema ylioppilastalolla” ja ”Stenvallin tapaus”. Kirsti Mannisella on myös salanimellä Enni Mustonen kirjoitettuja...
Espanjalainen diplomaatti García de Silva Figueroa löysi 1618 muinaisen Persian pääkaupungin Persepoliksen rauniot. Kaupungista löytyi lukuisia tauluja, joissa oli nuolenpääkirjoitusta. Aluksi näitä merkkejä ei osattu pitää lainkaan kirjoituksena ja kesti pitkään ennen kuin nuolenpääkirjoitusta opittiin tulkitsemaan.
1700-luvulla vaikuttanut tutkimusmatkailija Carsten Niebuhr teki ensimmäisenä kopiot nuolenpääkirjoitusta sisältävistä tauluista. Hän myös selvitti, että tekstien kirjoitussuunta oli vasemmalta oikealle. 1800-luvun alussa Georg Grotefend onnistui tulkitsemaan teksteistä muutaman persialaisen kuninkaan nimen (Kserkses, Dareios).
Merkittävä löytö oli Behistunin kaupungista löytynyt piirtokirjoitus, jossa on sama...
Kyseessä on kaiketi vuoden 1701 virsikirjan numero 274 "Pois makia mailma jää! Mun sielun' päänänsä Täält pyrkii ylös vielä...", joka vuoden 1886 virsikirjassa oli numerolla 392 ("Pois mailma makia! Sieluni halajaa Pois turhuudesta tästä...") ja vuoden 1938 numerolla 452 ("Pois turha maailma, Sua en mä halaja..."). Uusimpaan vuoden 1986 kirjaan teksti ei enää päässyt.
Vuoden 1701 virsiin löytyy nuotit teoksesta
Yxi tarpelinen nuotti-kirja : Vuoden 1702 painettu virsisävelmistö : Näköispainos ja kriittinen editio / Toimittanut Erkki Tuppurainen. -Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2001.
Osa näistä sävelmistä löytyy myös sivulta
http://www2.siba.fi/virtuaalikatedraali/vanhatvirret/vv.html
Nähdäkseni ei kuitenkaan numero 274 (mahdollisesti...
Löytämänne ISBN-numero 952-9556-14-4 viittaa Hämeenlinnan taidemuseon näyttelyjulkaisuun nimeltä "Howard Smith : 7.11.1992-10.1.1993 Hämeenlinnan taidemuseo" eikä sitä löydy Lahden kirjastoista. Julkaisun voi saada kaukolainaksi muualta soittamalla pääkirjaston tietopalveluun (puh. 8125 500) tai käymällä paikan päällä kirjastossa. Kaukolainan hinta on 5 euroa.
Mirja von Knorringin keittokirjassa "Pensselit padassa" (2000) kerrotaan Smithistä lyhyesti. Tämä kirja löytyy Lahden kaupunginkirjastosta.
Aleksi-artikkelitietokannan mukaan Smithistä löytyy tietoa myös seuraavista lehdistä:
- Arkkitehti 1/1993
- Avotakka 11/1988
- Form-function-Finland 1/1993 ja 4/1993
Lehtien saatavuutta voi tiedustella kirjastosta.
Lisäksi muutama Internet-lähde...
Vuoden 1956 Helsingin puhelinluettelo on luettavana Pasilan kirjaston varastossa. Kirjaa ei voi lainata kotiin, mutta sen voi pyytää luettavakseen.
Pasilan kirjaston osoite on Kellosilta 9 ja kirjasto on kesäaikana avoinna maanantaista torstaihin klo 9-20 ja perjantaisin klo 9-18.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2150885?lang=swe
Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite, joten eri paikkakunnalla asuminen tai kirjoilla oleminen ei ole este kortin saamiselle.
Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. 15-vuotias on itse vastuussa lainoistaan, hän ei siis tarvitsee vastuuhenkilöä.
Alla olevassa linkissä on lisää tietoa kirjastokortin hankkimisesta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Viola-tietokanta tuntee kolme "Kukkian valssi" -nimistä sävellystä. Yhden on säveltänyt Eino Sipponen (sanat Kalle Syrjänen), sen sanat alkavat "On kätköissä korpien jylhäin". Toisen on säveltänyt Martti Kirjavainen, mutta siitä ei ole nuottia eikä alkusanoja tiedossa.
Kolmas ja ehkä juuri se etsitty "Kukkian valssi" on Toivo Honkosen sävellys Matti Hietasen sanoihin ("Kukkian laineille lapsena aivan"). Sen nuotti löytyy kokoelmasta "40 kotimaista" (Scandia Kustannus 1981). Tämä nuotti löytyy myös Tampereen Metson kirjaston kokoelmista, kuten myös monista muista suomalaisista kirjastoista.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Ihmiskehosta ja lääkäreistä kertovia sopivia kirjoja voisivat olla seuraavat:
Colombo, Luann: Ihmiskeho : kurkista sisään!
Daynes, Katie: Kysy ja kurkista! : ihminen
Kurkista ihmiseen : näe ja lue, kuinka kehosi toimii!
Martin, Ruth: Ihmeellinen kehoni
Pikku lääkäri (Ellan & Veikon tutkimusmatkat -sarja)
Willow, Marnie: Ihmiskeho
Jos haluatte enemmän tietoa lääkärikäynneistä ja sairastamisesta, kannattaa tutustua myös Stiina Kiiverin Pienen kulkijan sairauskirjaan. "Suomalaisista lapsista joka viidennellä on ainakin yksi pitkäaikaissairaus. Lisäksi lähes jokainen lapsi sairastuu infektioihin ja käy joskus lääkärissä. Kirjan avulla lapsi voi saada tietoa paitsi omasta myös sisarustensa ja kavereidensa sairauksista,...
Olisikohan lukemasi ollut Grimmin veljesten satu Kaksitoista tanssivaa prinsessaa? Sadussa kuninkaan 12 kaunista tytärtä, prinsessaa, karkaa öisin isältään salaa tanssimaan. Prinsessat kulkevat hopea-, kulta- ja timanttipuita kasvavien metsien läpi. Sadusta on eri kuvittajien versioita. Erityisesti Errol Le Cainin kuvittamassa kirjassa eri jalokivipuiden väritys värjää myös metsässä kulkevat prinsessat.
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa on tällä hetkellä muutama CD-äänitteellinen norjan kielen kurssi (ks. oheinen lista). Kurssipakettien laina-aika on neljä viikkoa. Tervetuloa tutustumaan tarkemmin pääkirjaston musiikkiosastolle! (p.017-182325)
Norwegian in 60 minutes- Singapore : Berlitz, 2008. (1 nide, 1 CD-äänilevy)
Alkeistaso. - Norjan kielen sanoja ja sanontoja matkailijalle; opetuskieli englanti. - Paketissa CD-äänite ja siihen liittyvä vihkonen
Danbolt Simons, Margaretha
Teach yourself Norwegian conversation. - Great Britain : Hodder Education, 2006. (1 nide, 3 CD-äänilevyä)
Alkeistaso. - Tiivis suullisen norjan kielen kurssi aloittelijoille, opetuskielenä englanti.-Paketissa tekstivihkonen ja kolme CD-äänitettä
Andersen, Hadle...
