”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Elisa” on lyhentymä nimestä ”Elisabet”. Se puolestaan tulee heprealaisesta nimestä ”Elisheba”, jonka merkitys on ’Jumala on valani’. ”Elisa” miehennimenä (esim. ”Raamatun” profeetta Elisa) on myös peräisin hepreasta ja merkitsee ’Jumala on auttanut, Jumala pelastaa’. Suomessa ”Elisa” on kuitenkin leimallisesti naisennimi, sillä sen on saanut vain muutama poikalapsi.
Vanhojen lastenlaulujen sävellys- tai julkaisuvuosista ei löydy kovin tarkkoja tietoja. Kirjassa Aika laulaa lasten kanssa : polkuja lastenmusiikin historiassa (WSOY, 2010) on katsaus lastenmusiikin historiaan. Se koostuu eri kirjoittajien kirjoittamista artikkeleista. Kirjan alussa yritetään määritellä, mitä lastenmusiikki on. Kirjasta voi saada vihjeitä eri vuosikymmenillä ilmestyneistä julkaisuista. Samoin vihjeitä voi löytää Reijo Pajamon kirjasta Lehti puusta variseepi : suomalainen koululauluperinne (WSOY, 1999). Pajamon kirjassa on myös laulujen nuotit ja sanat.
1910-luvulla ilmestyi esim. Koulujen laululipas, jonka olivat toimittaneet Anna Sarlin, Ilmari Krohn, Otto Andersson ja E. Hedman. 1910-luvulla ilmestyi myös Aksel Törnuddin...
Ainakin toinen käännös on, sen ovat tehneet Juha Vainio ja Jukka Virtanen. Laulun nimenä on "Joulun kaksitoista heilaa" ja se alkaa sanoin "Lupas jouluksi heilani mulle hymyten...". Sanat löytyvät ainakin kokoelmista
Suuri toivelaulukirja 10. - Warner/Chappel Music, 1996.
ja
Joulu on taas : 120 kaikkien aikojen joululaulua. - Fazer, 1992.
Yleiskielen "sisu" merkitsee yhtä aikaa rohkeutta ja sinnikkyyttä, joten se kuvaa suomalaista perusluonnetta parhaimmillaan. Etunimenä Sisu on uusi tuttavuus, jolla oli 1990-luvun loppuun mennessä hyvin vähän kantajia: sen sai nimekseen 1900-luvulla vain 20 poikaa ja yksi tyttö. Nimen suosio on kasvanut selvästi 2000-luvun alusta lähtien. (Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Sisulla ei ole toistaiseksi omaa virallista nimipäivää. Lisää etunimistä osoitteessa http://almanakka.helsinki.fi/
Tiedemiehet ovat melko haluttomia arvailemaan, mitä maailmankaikkeuden reunalla ja sen toisella puolen olisi. Enemmistö heistä ajattelee varmaankin, kuten Steven Hawkins. "Fyysikko Stephen Hawking on usein sanonut, että koko kysymyksellä ei ole mitään järkeä, koska jos maailmankaikkeus syntyi tyhjästä ja toi kaiken olemassaolon, niin kysymys siitä, mikä on maailmankaikkeuden ulkopuolella, on kuin kysymys siitä, mikä on pohjoisnavasta pohjoiseen." https://www.livescience.com/33646-universe-edge.html
Tämä ajatus on jo hieman muuttunut, sillä nykyisen teorian mukaan maailmankaikkeuskin voisi olla ajallisesti iankaikkinen eli mitään isoa pamausta ei olisikaan ollut vaan kaikki olisi aina ollut olemassa. https://www....
Niia on Suomessa suhteellisen harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on ollut vuosivälillä 2010–2019 yhteensä 65 Niia-nimistä henkilöä. Tarkemmat nimitilastot löytyvät Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta. Niia löytyy myös Etunimet.net-verkkosivuston Harvinaisten poikien ja tyttöjen nimet -listalta.
Niia-nimen alkuperää on vaikea selvittää varmasti. Etunimet.fi-verkkosivuston mukaan Niia tai Nia on Suomessa ollut yleensä lyhentymä nimistä Nehemia, Ananias, Sefanja tai Eugenia (ks. Etunimet.net). Se saattaa mahdollisesti olla myös muunnos nimestä Niina tai Miia. Niia-nimelle ei ole omaa nimipäivää suomalaisessa nimipäiväkalenterissa. Sopivia nimipäiviä saattaisivat olla esimerkiksi 30. huhtikuuta, jolloin on Miian...
Suomenkielisessä almanakassa Olivian päivä on 29.5., johon se on tullut Suomen ruotsinkielisestä almanakasta. Olivia-nimi on Oliverin naispuolinen vastine (lat. oliivipuun lehvä). Samaa juurta on kolmen varhaiskristillisen marttyyripyhimyksen nimi Oliva.
Lähteet: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. 1999.
Kustaa Vilkuna: Etunimet. 4. uud.p. 2005.
Näin sampoa kuvaillaan Kalevalan 10. runossa:
Siitä seppo Ilmarinen,
takoja iän-ikuinen,
takoa taputtelevi,
lyöä lynnähyttelevi.
Takoi sammon taitavasti:
laitahan on jauhomyllyn,
toisehen on suolamyllyn,
rahamyllyn kolmantehen.
Siitä jauhoi uusi sampo,
kirjokansi kiikutteli,
jauhoi purnun puhtehessa:
yhen purnun syötäviä,
toisen jauhoi myötäviä,
kolmannen kotipitoja.
Kalevala, kymmenes runo, säkeet 409-422.
Sampo on siis runon mukaan mylly, joka tuottaa käyttäjälleen aineellista hyvää. Vastaavanlainen ihmelaite, Grotti-mylly, esiintyy germaanisessa perinteessä. Myllyn keksiminen on aikanaan ollut teknologian huippusaavutus. Sammon takojaa Ilmarista voidaan siis pitää älyniekkana, keksijänä tai hänet voidaan nähdä jumalallisen...
Sana barbi on suomenruotsia. Charlotta af Hällströmin Finlandssvensk ordbok (2000) kertoo, että barbi; hoppa barbi tarkoittaa hoppa hage eli hoppa ruta.
Suomeksi leikin täytyy olla ruutuhyppely. Siinä maahan piirretään suorakaiteen muotoinen, kuuteen yhtä suureen osaan jaettu ruudukko. Pieni litteä kivi etsitään konkkauskiveksi. Ensimmäinen hyppääjä asettuu ruudukon lyhyen sivun vasemman puoleisen ruudun eteen ja heittää kivensä siihen. Sitten hän hyppää yhdellä jalalla, potkaisee samalla jalalla kiven keskimmäiseen ruutuun ja hyppää itse perässä jne. https://leikkipankki.xn--leikkipiv-12ac.fi/Leikit/Tiedot/419.
Suomeksi pelivälinettä (kiveä tai muuta) kutsutaan siis konkkauskiveksi. Yhdellä jalalla eteenpäin hyppimisestä käytetään...
Kahden äidin perhettä käsitteleviä kirjoja ei tullut mieleen,mutta feminististä otetta tai epätavallisempaa perhemallia on ainakin seuraavissa lastenkirjoissa:
Moni Nilsson-Brännström: Tsatsiki-sarja (Tsatsikin mutsi on epäsovinnainen ja rohkea tapaus)
Gunnel Linde: Tulta syöksevä äiti sekä muita satuja isistä ja äideistä
Päivi Romppainen: Ruuti-täti (Ruuti-täti tekee mitä vaan ja rohkaisee arkaa Matildaa)
Tapani Bagge:Pihalla, Ulkona, Kylässä (näissä helppolukuiseen Keltanokka-sarjaan kuuluvissa kirjoissa päähenkilönä on reipas ja räväkkä Kaisa)
Hilary McKay: Saffy ja Sienan enkeli (taiteilijaperheessä isä on ollut juhlittu ja äiti vetäytynyt vaatimattomana syrjään, mutta äidistäpä tuleekin arvostetumpi)
Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu...
Takapihan Gibraltar on marssilaulu, sen on säveltänyt jorma Panula ja sanoittanut Sauvo Puhtila ja laulu alkaa "Hei hei sinä takapihan Gibraltar".
Kappale on levytetty 1960-luvulla, esittäjänä levytyksessä on Tapiolan yhteiskoulun kuoro. Levyn nimi on Sininen ja valkoinen, se löytyy kuunneltavaksi ja lainattavaksi useasta kirjastosta (napsauta linkkiä)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1541812__Stakapihan%20gibr…
Heta on Hedvig -nimen suomalainen lyhentymä.
Hedvig ("taistelijatar")on vanha saksalainen nimi, jossa kumpikin osa merkitsee taistelua.
Hetan nimipäivä on 15.10. Se on hyväntekeväisyyttä harjoittaneen samannimisen Sleesian herttuattaren muistopäivä. Ruotsalaisessa almanakassa on edelleen Hedvig tuona päivänä. Ruotsin historian merkittävin nimen kantaja oli Hedvig Eleonora, joka oli Kaarle X Kustaan puoliso. Hänen kunniakseen nimi on otettu almanakkaan Ruotsissa vuonna 1668. Suomalaisessa almanakassa se on korvattu Heta -nimellä 1890. Karjalan kannaksella Hetaksi on kutsuttu myös Helenaa ja Helkaa.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 2. tark. p. 2001)
Uusi suomalainen nimikirja/ etunimet: Kustaa Vilkuna (Otava, 1988).
Eino Leinon kolmiosainen runoelma Hymyilevä Apollo on alkujaan Hymni-nimisen kokoelman kolmas laulu. Ensimmäinen laulu on nimeltään Höyhensaaret, toisen laulun nimi on Laulu metsästä. Kolmas laulu nimettiin uudelleen Aurinkolauluksi. Koko runoelman nimeksi tuli Hymyilevä Apollo. Laulut ovat laajoja: pelkkä kolmas osa sisältää kolmekymmentäkolme runoa. (Lähde: Leino, Hymyilevä Apollo, 2003)
Runot on julkaistu monessa kokoelmassa. Viimeksi, vuonna 2003, julkaistu Hymyilevä Apollo sisältää vain alkuperäisen Hymni-runoelman kolmannen laulun runot. Kaikki kolme osaa sisältyvät ainakin Eino Leinon kokoelmaan Hymyilevä Apollo: valikoima Leinon runotuotannosta.
Grimmin veljesten satu Tittelintuure (Rumpelstilzchen) kuuluu moniin satukokoelmiin
esimerkiksi (tiedot Satukalliosta http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ )
Sadun nimi: Tittelintuure
Tekijä: Grimm, Jacob & Wilhelm
Teos/Kokoelma: Grimmin satuja ja tarinoita
Suomentanut: Meriluoto, Aila
Kuvittanut: Richter, Ludwig ... et al.
Toimittanut/Kertoja: Hollmén, Hannakatri
Tunnus: 9515845149
Julkaisutiedot: Valitut Palat, 2002
Sadun nimi: Tittelintuure
Tekijä: Grimm, Jacob & Grimm, Wilhelm
Teos/Kokoelma: Suomen lasten satuaarteet
Kuvittanut: Surojegin, Pirkko-Liisa
Toimittanut/Kertoja: Kemppinen, Marja (toim.)
Tunnus: 9511120263
Julkaisutiedot: Otava, 1992
Yleistiedot: Vanha suomennos
ja siitä on julkaistu aikojen kuluessa useita eri...
Sukunimelle Hakkarainen on esitetty kaksi selitystä. Ensimmäisen mukaan se johtuisi kivenhakkaajan ammattinimityksestä hakkari, toisen mukaan etenkin Tornionjokilaaksossa nimi juontuisi skandinaavisesta Haakon nimestä. Tarkemmin asiasta teoksessa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Kysymäsi Greensleeves-versio löytyi kuin löytyikin. Suomenkieliset sanat ovat peräisin nimimerkin "Timjami" kynästä - oikealta nimeltään Sauvo Puhtila. Kappale löytyy mm. tenori Mauno Kuusiston CD-levyltä "Joulun tähtihetkiä" (Finlandia Records 2001, Warner Music Finland).
Neoliittinen vallankumous on englantilaisen arkeologin Vere Gordon Childen käyttöön ottama käsite. Se tarkoittaa sitä suurta mullistusta ihmiskunnan historiassa, jolloin siirryttiin kiinteään asumismuotoon ja elinkeinoiksi tulivat maanviljely ja karjanhoito. Lisätietoa neoliittisesta vallankumouksesta löydät esim. kirjoista Ihmisen suku 2 sekä Otavan suuri maailmanhistoria 1 sivu 94.
Helsingin kaupunginkirjaston arvoihin kuuluu sananvapaus, ja sananvapauteen kuuluu myös se, että kokoelmissa on myös sellaista aineistoa, joiden edustamat mielipiteet eivät ole yleisen mielipiteen – mitä se sitten tarkoittaakaan – mukaisia. Se koskee niin uskonnollista kuin poliittista aineistoa, samoin myös esimerkiksi vaihtoehtolääketiedettä ja erilaisia salaliittoteorioita esitteleviä kirjoja. Niitä on kirjaston kokoelmissa, mutta luonnollisestikään ne eivät itsessään edusta kirjaston näkemystä. Propagandaksi joku voi sellaisetkin kirjat tulkita ja väittää, että pitämällä vaikkapa ”Raamatun” kokoelmissamme tuemme kristillistä propagandaa.
Kirjaston arvoihin kuuluu myös sivistys. Itse en kuitenkaan näkisi, että sensuuri ja kirjojen...
Elämä(ä) juoksuhaudoissa on alkujaan venäläinen valssi 1900-luvun alusta. Sen säveltäjäksi on merkitty laivastokapellimestari G. Dobriansky. Viola-tietokannassa vanhin tieto laulun suomenkielisestä levytyksestä on Klaus Salmen ja Ramblers-orkesterin versio vuodelta 1937 (Columbia DY75). Siinä valssin nimi on Elämä juoksuhaudassa ja suomennoksen tekijäksi kerrotaan A. Sihvola. Laulusta julkaistussa nuotissa alkusanat ovat "Jo saapuu yö kentille taistojen". Tämä versio on kuitenkin harvinainen ja unohdettu.
Tunnettu muoto laulusta perustuu Usko Kempin suomennokseen. Sen levyttivät ensiksi A. Aimo sekä Eugen Malmsten, molemmat vuonna 1940. Kiintoisaa on, että kohtaa, jossa Kempin teksti kuuluisi "Kun saapuu yö kentille taistojen" ei lauleta...
