Tammen ja WSOY:n Nobel-sarjassa ilmestyi kolmekymmentä kirjaa vuosien 1976 ja 1977 aikana. Lyriikka-antologiaa Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa lukuunottamatta kaikki sarjan nimekkeet olivat uusintapainoksia aiemmin julkaistuista kirjoista. Sarjaan sisältyvät kahden teoksen yhteisniteet ilmestyivät tässä asussa yleensä ensimmäistä kertaa, mutta nämäkin koostuivat aikaisemmin erillisinä ilmestyneistä nimekkeistä. Kaikesta päätellen Nobel-sarjaa ei tarkoitettukaan jatkuvaksi, vaan enemmänkin kertaluonteiseksi paketiksi. Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa -valikoimaan laatimassaan esipuheessa sen koonnut Aale Tynni viittaa kirjallisuuspalkinnon lähestyvään 75-vuotispäivään (ensimmäinen palkinto myönnettiin vuonna 1901), joten...
Rössymaito on etenkin Pohjanmaalla tunnettu perinneruoka. Sen ainesosat ovat rössy eli veripalttu, vesi, suola, perunalohkot ja maito.
Perunalohkot lisätään suolalla maustettuun veteen ja keitetään puolikypsiksi. Veripalttu leikataan paloiksi ja lisätään keittoon. Kypsään keittoon lisätään maito. Keitto saa vielä kiehahtaa ennen tarjolle tuontia.
Rössyn voi valmistaa monella eri tavalla, mutta yleensä siinä on ainakin verta, kaljaa tai maitoa, suolaa, jauhoja, sipulia, voita ja silavaa.
Lähteet:
Perinneruokia. Marttaliitto, 1976
Rieskaa ja rössypottuja : maakuntaruokia Pohjois-Pohjanmaalta. Pohjoinen, 1999
Beth Kincaid on salanimi, jonka takaa löytyy amerikkalainen kirjailija K. A. Applegate.
K. A. Applegaten koko nimi on Katherine Alice Applegate. Kirjailija käyttää myös salanimiä Katherine Kendall ja Francine Pascal. Mervi Kosken kirja ulkomaisia nuortenkertojia 1 (Btj 2001) kertoo kirjailijasta lisäksi, että hän on nähnyt paljon vaivaa pysyäkseen tuntemattomana. Hän ei välitä julkisuudesta, minkä vuoksi hänen henkilöstään on syntynyt monenlaisia arvailuja. On jopa uskottu, että tuotteliaan kirjailijan taakse kätkeytyy kokonainen joukko haamukirjailijoita.
K. A. Applegaten perheeseen kuuluvat av(i)omies ja Jake-poika.
Lisätietoja kirjailijasta saat mainitsemastani teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 sekä esimerkiksi seuraavilta...
Kirjaston kirjoja ei saa korjata itse. Kirjastossa on kirjojen korjaamiseen soveltuvia tarvikkeita sekä kirjankorjaaja. Kannattaa tulla näyttämään kirjaa kirjastoon ja keskustelemaan mahdollisesta korvauksesta.
Yleisesti ottaen varaus saapuu nopeammin, jos se tulee kaupungin sisältä kuin jos se tulee kaupungin ulkopuolelta. Helsingin kirjastosta toiseen varaus saapuu yleensä 2–3 arkipäivässä. Toisaalta esimerkiksi Pasilan kirjastosta lähetetyt varaukset ovat yleensä toisessa Helsingin kirjastossa jo seuraavana päivänä.
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjalaatikoita siirretään kirjastosta toiseen yöaikana. Usein varaukset lajitellaan Pasilassa, jolloin saapumisessa menee vielä toinenkin yö. Jos kirjat menevät Helsingin ulkopuolelle, saattaa sielläkin kuljetuksessa tai lajittelussa mennä ylimääräistä aikaa. Oma lukunsa ovat hyvin pienet kirjasto, joista kirjat kulkevat muualle vain kerran viikossa. Niistä varauksen saapuminen voi siis kestää vielä...
Nimenä Mea on sisar harvinaiselle miehennimelle Mio. Se kenties palautuu italian ja espanjan kielen sanaan 'mio', minun.
Mio voisi kuitenkin olla hyvin myös lyhentymä muista nimistä, sellaisista kuin Miro tai Milo. Näiden nimien merkityksiä voit jäljittää etunimioppaista, joista muutamia mainitsen tässä lähteinä. Mea taas saattaa olla pätkäisty jostain Me-alkuisesta nimestä.
Measta on muuten kysytty kirjastonhoitajalta aikaisemminkin. Katso vastausta arkistossa:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=2c678eec-f13…
Menalle on olemassa moniakin merkityksen vaihtoehtoja. Joissain tapauksissa se ehkä on Minan sisarnimi ja siten lyhennys Vilhelminasta. Saksan kielessä Mena on hellittelymuoto Mein-alkuisista nimistä, jolloin...
Arvo riippu täysin kunnosta. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen laatima "Suomen rahat arviohintoineen 2005" mukaan Suomen 1915 10 penniä on noin 10 euron arvoinen jos se on täysin kulumaton. Muuten sen hinta pyöri noin parista eurosta alaspäin. Hintaesimerkkejä voi löytää www.huuto.net "osastokohtainen haku".
Yllä mainittua teosta voitte tiedustella kotiseudun kirjaston kautta.
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sivuilla kerrotaan että orava-sana palautuu uralilaiseen kantakieleen ja on siis hyvin vanhaa perua. Sanalla on vastineita kaikissa lähisukukielissä (esim. viron orav), saamelaiskielissä, mordvassa, marissa ja komissa. Sana esiintyy jopa Uralin takaisessa etäsukukielessä matorissa, jossa orava on orop.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/o…
https://sanat.csc.fi/wiki/EVE:orava
Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että etunimi ”Jussa” on yksi nimen ”Johannes” kutsumamuodoista; muita muotoja ovat ”Jusa”, ”Juska” ja ”Jusse”, ja myös ”Jussi” on muunnelma ”Johanneksesta”. Aivan varmuudella on toki mahdotonta tietää, onko nimen antamista motivoinut tarkalleen ottaen ”Johannes” vai ”Jussi”. Toisaalta saamelaisten parissa nimeä ”Jussa” on käytetty muunnelmana etunimestä ”Joosef”. ”Jussa” on Suomessa melko harvinainen nimi, sillä sen on saanut väestörekisterikeskuksen osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän nimipalvelun mukaan alle 100 suomalaista lasta, ensimmäiset 1900-luvun alkupuolella. Suurin suosio näyttää olleen 1900-luvun viimeisellä vuosikymmenellä ja...
Osviittaa Titanicin potentiaalisesta maksimaalisesta käyttöiästä antavat sen sisaraluksen Olympicin vaiheet. Olympicin vesillelasku tapahtui lokakuussa 1910 ja se teki neitsytmatkansa kesäkuussa 1911. Vuonna 1927 laivan rakenteisiin kohdistettiin pakollinen tarkastus, jossa todettiin aluksen jo alkavan kärsiä korroosion vaikutuksista. Tämän jälkeen se lisättiin rakenteellisen kulumisen vuoksi erikoistarkkailussa olevien laivojen listalle. 1930-luvulla kaksikymmenvuotista laivaa pidettiin jo palvelusvuosiensa loppua lähestyvänä. Olympic poistettiin lopulta liikenteestä vuonna 1935 - omistajat eivät enää uskoneet 25 vuotta vanhan aluksen mahdollisuuteen läpäistä seuraavaa pakollista merikelpoisuustarkastusta. Viimeisen New Yorkin -...
Androidi on robotti, joka on muotoiltu muistuttamaan ulkoisesti ihmistä. Toistaiseksi androidit ovat tieteiskirjallisuuden ja -elokuvien hahmoja, mutta oletettavasti ainakin osa robottien valmistajista kehittää laitteitaan muistuttamaan ihmistä enemmän ja enemmän. Englannin kielen sana android tarkoittaa sekä androidia että puhelimille ja muille mobiililaitteille tarkoitettua ohjelmistokokonaisuutta.
Heikki Poroila
Sepelkyyhky on kyllä pulun näköinen, mutta eri laji.Luontoportti kertoo pulusta näin: "Kaupunkien kesykyyhky eli pulu on kehittynyt kalliokyyhkystä (C. livia), joka on alkuperältään eteläeurooppalainen kyyhkylaji. Lajin ulkonäkö vaihtelee suuresti. Kalliokyyhkysmäisten pulujen erottaminen uuttukyyhkystä voi olla hankalaa. Kesykyyhkyllä on siivellä kaksi mustaa poikkijuovaa, sen yläperä on valkoinen ja siiven alapinta on vaalea. Koivet ovat punertavat, nokka on harmaa ja tyviosalta vaihtelevasti valkoinen. Silmän värikalvo on oranssinpunainen." Linkki sivustolle.Luva.fi sivustolla on hyvät kuvat eri kyyhkylajeista. Linkki sivustolle.Pulu-nimen arvellaan tulevan linnun pulputtavasta ääntelystä, mutta se on kiistanalainen selitys. Pulu nimen...
Kysymyksesi ei ole lainkaan outo. Myös aikuiset kysyvät tätä asiaa varsin usein.
Voit tulostaa kännykästäsi pdf-muotoisen tai kuvaliitetiedoston (jpeg, bmp, tiff). Sitä varten sinun pitää luoda itsellesi kirjautumistunnus osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi linkin, jonka avulla pääset vahvistamaan tilisi.
Tämän jälkeen voit aina lähettää tulostettavat tiedostosi pdf-muodossa osoitteeseen print.helkir@gmail.com.
Kun haluat hakea tulosteesi, kirjaudu luomallasi käyttäjätunnuksella ja salasanalla itsepalvelutulostus-tietokoneelle ja vapauta tulosteesi.
Kirjaston henkilökunta auttaa sinua tarvittaessa. Helsingin kaupunginkirjastossa viisi ilmaista...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että nimi ”Jenny” on hellittelymuoto englantilaisista nimistä ”Jane” ja ”Nanet”. Ne perustuvan nimeen ”Johanna”, joka puolestaan on naispuolinen versio miehennimestä ”Johannes”. ”Johanneksen” merkitys on ’Jumala on armollinen”. Osa ”Jenny”-nimistä saattaa olla myös nimen ”Jennifer” lempinimi, jolloin alkuperä olisi keltin sana ”gwen” tai ”gwyn” (’kaunis, valkoinen’).
”Nelli” on peräisin englantilaisista nimistä ”Eleonora” ja ”Helena”. ”Eleonora” saattaa pohjautua arabialaiseen nimeen ”Ellinor” (’Jumala on valoni’), mutta pohjimmiltaan sen taustalla saattaa olla kreikan kielen sana ”eleos” (’armo’). ”Helena” on myös kreikkalaista alkuperää ja merkitsee ’loistavaa’.
Sävellyksen tekijänoikeudet eivät enää ole voimassa, kun säveltäjän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, sen sijaan suomenkielisten sanoitusten osalta tekijänoikeudet ovat voimassa.
Wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Oodi_ilolle) on nähtävästi Kirsi Kunnaksen suomenkielinen sanoitus.
Suuren toivelaulukirjan osassa 4 on Kerttu Juvan tekemä kahden säkseistön suomennos, joka alkaa sanoin Ilo, lahja Jumalalta, tytär autuaitten maan.
Nuottikirjassa 113 kitaralaulua on erilaiset sanat, jotka alkavat Riemu sulo taivahasta, tytär, oi, Elysion. Laulusta on siinä kirjasssa suomeksi ja saksaksi kaksi säkeistöä, mutta suomentajan nimeä ei ole mainittu. Se saattaisi olla Wikipedian sivulla mainittu Toivo Lyy.
Kaikkien säkeistöjen suomennosta...
Veikkaisin että kyseessä on satukuunnelma "Kadonnut lahjasäkki" vuodelta 1977. Sitä on vielä joissakin kirjastoissa, joten sitä voi kaukolainata. Myytävänä tuskin enää löytyy.
Kiva kun vinkkasit genren englanninkielisen nimen. Löysin sillä lista suosituista Dark academia kirjoista https://www.goodreads.com/shelf/show/dark-academia
Kirjailijoiden teoksia on muutamia suomennettu:
Marisha Pessl: Yönäytös (elokuvallisesti etenevä kirja sijoittuu myös elokuvan maailmaan)
Eleanor Catton: Harjoitukset (katsaus nuorten taideopiskelijoiden kyyniseen maailmaan)
Joanne Harris: Herrasmiehiä ja huijareita (Poikakoulun menneisyydestä nousee murhaava kostaja)
Libba Bray: Kauhun ja kauneuden valtakunta (Kauhuromantiikkaa sisäoppilaitoksessa)
Evelyn Waugh: Mennyt maailma : kapteeni Charles Ryderin hengelliset ja maalliset muistelmat (Aatelisperheen elämän charmia ja dekadenssia...
Internetistä löytyvässä Kirjankorjaajan oppaassa selvitetään miksi tavallinen teippi ei sovellu: "Teippi tummuu jonkin ajan kuluttua ja aiheuttaa kellastumista paperiin. Vanhetessaan teippi kuivuu ja irtoaa. Aikaa myöden myös teipin muovikalvo voi liukua pois liiman päältä, jolloin sivut takertuvat toisiinsa. Liimapinta kerää myös likaa ja pölyä."
Paperiteippiä voisi käyttää. Ne ovat kehitetty repeytymiä ja pieniä paikkauksia varten. Sivulla mainitaan esimerkkeinä teipeistä Filmoplast P ja Scotch kirjateippi.
http://kotisivu.dnainternet.net/joose/kirjankorjaus/ > Materiaalit
Kirjansitoja Helsingin kaupunginkirjastosta mainitsi myös japaninpaperin, jolla onnistuu suurempienkin repeytymien korjaaminen. Japaninpaperi ja paperiteippi...
Jalkaväkirykmentti 23:n osuudesta Vuosalmen taisteluihin löytyy melko hyvin kirjallisuutta. Tietoja tapahtumista ja taustoista löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Ahto, S., & Pirilä, V. (1989). Eteläpohjalaisia taisteluissa: 2, 1919-1944. Otava.
Isonkyrön sotahistoriatoimikunta. (1980). Isokyröläiset talvi- ja jatkosodassa 1939-1945. Isokyrön kunta.
Määttä, V. (2010). Lakeuksien eversti Matti Laurila. Ajatus.
Sorko, K. (2011). Laurilan verikoirat: Jalkaväkirykmentti 23 Taipaleella ja Vuosalmella 1939-1940.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1978). Talvisodan historia: 2, Sotatoimet Karjalan kannaksella. WSOY.
JR 23:n rykmenttitason sotapäiväkirja sekä I pataljoonan 1. komppanian sotapäiväkirjat maaliskuulta...
