1. Alla on kahden ilmaisen sanakirjan linkit. Niiden kautta voi hakea mm. norjan kielen sanoja:
http://www.sanakirja.org/
http://ilmainensanakirja.fi/
Netitse pääsee myös harjoittelemaan norjan kielen alkeita:
http://www.sofn.com/norwegian_culture/languagelessons_index.jsp
2. Ainakin yksi tällainen sanakirja on myytävänä: Suomi-norja-suomi: taskusanakirja / laatineet Turid Farbregd, Aili Kämäräinen. Hinta on n. 19 euroa. Kirjaa saa myös kirjastoista.
3.Tässä muutama norjan kielen oppikirja:
- Norwegian / Margaretha Danbolt Simons (2003)
- Brillefint! : norjan kielen alkeiskirja / Hadle Oftedal Andersen, Anne Riikola (2000)
- Akkurat - sa nordmannen : kompendium i norsk / Hans Kristiansen, Einar Lundeby (1998)
- Norjan kielikurssi :...
Pentti Lempiäinen kirjoittaa Suuressa etunimikirjassaan, että pohjoismainen nimi Hulda tulee sanasta huld, joka tarkoittaa suopeaa, lempeää, hellää ja uskollista. Saksan kielen Huld merkitsee myös lempeyttä, suosiota, suloa, viehättävyyttä, uskollisuuden lupausta. Vuosina 1908-28 Hulda on ollut Suomen almanakassa tosiaan 20.2. Ortodoksisessa kalenterissa Hulda mainitaan toisena sunnuntaina ennen Kristuksen syntymää eli Pyhien esi-isien sunnuntaina.
Kaarina Turtian Gastronomian sanakirjan mukaan, ikra on venäläinen termi, joka tarkoittaa "aito eli musta tai mustanharmaa kaviaari, arvostettu ja kallis herkku, joka on sampikalojen [...] mätiä".
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä 1: A-K: etymologinen sanakirja (Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kerrotaan sanasta ’haaksirikko’ seuraavaa: taustalla on sana haaksi (haahti, hahti) ’alus, pursi, laiva’, siitä on muodostettu yhdyssana haaksirikko. Saman teoksen osassa 3 (R-Ö) on hakusanana verbi rikkoa ’särkeä, murskata’ . Verbistä on muodostettu useita johdoksia, mm. rikko, joka esiintyy esim. yhdyssanassa haaksirikko.
Lienee kysymys laulusta Sieniset
Tääll' on herra Sieninen tuolta vaaran takaa.
Vast' on vieras eilinen hattuherra vakaa.
Hattu kellan kirjava, hälle sangen sopiva.
Niin hän herra Sieninen sieltä vaaran takaa.
Tääll' on rouva Sieninen keltahamosessaan.
Hän on pyöree, pikkuinen, päivä katsehessaan.
Aina häärii kiireissään, tuskin lepää yölläkään.
Sievä rouva Sieninen keltahamosessaan.
Tääll' on lapset Sieniset, veitikkaiset somat.
Sienimyssyt keltaiset kullakin on omat.
Onnellisna huorivät, leikeissänsä pyörivät
nämä lapset Sieniset, veitikkaiset somat.
Pienet Sienilapsoset niittyvillaa kantaa.
Siitä sukat pakkaseen äiti kutoo, antaa.
Isä hakkaa halkoja, äiti poimii marjoja.
Pienet Sienilapsoset niittyvillaa kantaa.
Pöllömuorin koulua...
"Huudeilla" juontaa amerikanenglannin slangisanasta "hood". Hood on tässä yhteydessä lyhenne neighbourhoodista, jonka voi kääntää esimerkiksi lähiseuduksi tai naapurustoksi. Alunperin hood on tarkoittanut erityisesti afrikkalaisamerikkalaisten vähävaraisia asuinalueita yhdysvaltalaisissa kantakaupungeissa.
Lähde: https://www.bloomberg.com/news/articles/2012-08-27/nabe-or-hood-a-brief…
Mandingonkielisen säkeistön Missä se Väinö on -kappaleeseen on tehnyt senegalilaistaustainen koransoittaja Malang Cissokho, joka on esiintynyt myös muun muassa Youssou N'Dourin kanssa. Cissokho vastasi ystävällisesti tiedusteluun kappaleen sanoituksista:
"Alla käännökseni mandingon kielestä:
Dunuja mbe kumala Väinö ma Väinö - Maailma, laulan Väinölle Väinö
Jukka ding ke le - Jukan poika
Kati ding ke le - Katin poika
Alah man ning mbe simajala - Toivotan sulle pitkää elämää kanssamme
A-aaa Väinö - aaa, Väinö
Lo lo lo lo lo lo lo lo lu njinjata - Tähdet, tähdet, tähdet ovat kauniita
Väinö
Alah man ning mbe simajala - Toivotan sulle pitkää elämää kanssamme
A-aaa Väinö"
Voit lukea lisää Malang Cissokhosta oheisista...
Porin kaupunginkirjastossa on useita teoksia aiheesta.
Kirjoja voi hakea aineistorekisteristämme osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate? .
Valitse Yhdistelmähaku; hakusananaksi idiom sekä luokka 89.5; hakutuloksesta selviää myös kirjojen saatavuus.
Ranskalaisen Pierre Lemaitren suomennetut kirjat ovat ilmestyneet alkukielellä seuraavassa järjestyksessä.
Verhoeven-sarja:
Iréne (Travail soigné, 2006, suom. 2016)
Alex (Alex, 2011, suom. 2015)
Camille (Sacrifices, 2012, suom. 2016)
Rosie (Rosy & John, 2013, suom. 2017)
Rosien tapahtumat sijoittuvat kuitenkin ennen Camillea.
Muu suomennetut:
Verihäät (Robe de marié, 2009, suom. 2018)
Näkemiin taivaassa (Au revoir là-haut, 2013, suom. 2015)
Silmukka ( Trois jours et une vie, 2016, suom. 2017)
Tulen varjot (Couleurs de l’incendie, 2018, suom. 2018, itsenäinen jatko-osa teokselle Näkemiin taivaassa)
Fennica https://finna.fi
Pierre Lemaitre Dekkarinetissä http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=...
Margaret Mitchellin romaanissa Tuulen viemää (1936) ja samannimisessä elokuvassahan Tara on sankarittaren kotitalon nimi. Amerikkaan se on saattanut tulla irlantilaissiirtolaisten mukana, siellä Tara on vanha ja suosittu henkilönnimi. Irlantilaisessa perinteessä Tara on pyhä vuori, jolla muinaiset kuninkaat kruunattiin tai jolla he asuivat. Gaelin kielessä sana merkitseekin mäkeä tai vuorta. Ortodoksisissa maissa nimeä voidaan pitää Tara-alkuisten miehennimien lyhentymänä. Mytologiassa taas nimellä on aivan eri merkitys: Tara (intial. pelastaja, loistava, tähti) on Tiibetin buddhalaisten jumalatar. Ihmisiä säälivän ja heidän kanssaan kärsivän Taran palvonta on levinnyt laajalle Aasian keski-, etelä- ja kaakkoisosiin.
Lähde:
Lempiäinen:...
Nykysuomen sanakirjan (WSOY 1978) mukaan lautsa on runollinen tai murteellinen ilmaisu ja tarkoittaa lavitsaa, siis istuin- tai makuulavaa. Ilmaisu "kelle joudut lautsan laulajaksi" viitannee tulevaan puolisoon, ainakin Väinämöinen kosii Kalevalassa Pohjolan neitoa pyytämällä häntä tulemaan "joka lautsan laulajaksi". Ks. Kalevalan 8. runo Suomalaisen kirjallisuuden seuran www-sivuilla http://www.finlit.fi/kalevala/index.php?m=1&l=1
"Kanssa kukkakuinen" on ilmeisesti painovirhe, ainakin nuottikokoelmassa Kotimaisia yksinlauluja 1 kyseinen laulun kohta kuuluu "Kaikki seisoi kumminasi kansa kukkakuinen". Mahdollisesti ilmauksella tarkoitetaan kukkaista kansaa eli kukkivaa luontoa. Ainakin laulun ruotsinnoksen sama kohta "Landet i sin blom...
Tekstiviitteessä tulee käydä ilmi haastatellun nimi, päivämäärä ja että kyseessä on haastattelu eli esim. (Virtanen, haastattelu, 6.6.2007).
Lähdeluettelossa haastattelut tulevat oman otsikkonsa (esim. Haastattelut) alle. Pakollisia tietoja ovat haastatellun henkilön nimi ja arvo tai asema, haastateltavan toimipaikka, haastattelun aika ja paikka sekä haastattelijan nimi. Hyvä olisi olla myös tieto tallenteesta tai muistiinpanosta ja missä niitä säilytetään.
Esimerkki:
Virtanen, Anselmi, professori. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. Puhelinhaastattelu 6.6.2007, haastattelijana Sirkka Heikkinen. Tallenne kirjoittajan hallussa.
Lähteenä: Matti Mälkiä: Teksti- ja kirjallisuusviitteiden laatiminen.
Erik Söderblomin Loppiaisaaton uusimpaan suomenkieliseen laitokseen laatimassa esipuheessa kerrotaan, että Shakespearen alkuperäinen ajatus oli antaa näytelmän nimeksi What you will (Miten vain haluatte, Toiveidenne mukaisesti, Tilauksesta, Pyynnöstänne, Mieliksenne, Sitä saa mitä pyytää). On esitetty, että näytelmä oli kuningatar Elisabethin tilaustyö hovin piirissä esitettäväksi ja että alkuperäisen nimen olisi tarkoitus viitata tähän kuninkaalliseen pyyntöön.
Suunniteltu nimi ei kuitenkaan sellaisenaan kelvannut, sillä John Marston oli sen kirjoitusprosessin aikana kantaesittänyt oman samannimisen näytelmänsä. Tämän vuoksi Shakespeare liitti oman työnsä nimeen alkuliitteen Twelfth Night (Loppiaisaatto), ja näin siitä tuli Twelfth Night...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Hirvonen perustuu sanaan ”hirvi”. Itse asiassa Hirvi-alkuisten nimien arvellaan esiintyneen jo muinaissuomalaisilla etunimenä, kuten myös sen johdos ”hirvoi”, joten sukunimen perimmäinen tausta on hyvin syvällä menneisyydessä. Arvelevatpa jotkut tutkijat niiden perustuvan muinaisiin heimototeemeihinkin.
Molempien muotojen pohjalta on muodostettu paikannimiä ja sitten sukunimiä. Nimissä on tosin eri-ikäisiä kerrostumia, ja siksi osa Hirvonen-sukunimistä voi olla kohtuullisen uuttakin perua. Vanhimpia kirjallisia mainintoja Hirvosista ovat Kiteen Anders Hirwoinen vuodelta 1541 ja Pellon Anders hiruoin vuodelta 1602. 1500-luvulla nimi oli yleisimpiä...
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston uutistorilla säilytetään Turun Sanomia vuoden ja kuluvan kuukauden ajan irtonumeroina ja sidottuna kolme vuotta. Mikrofilminä meiltä löytyvät kaikki ilmestyneet Turun Sanomat. Uutistorilla on paikanpäällä 17.1.1977- lähtien, näitä vanhemmat lehdet ovat saatavilla varastostamme. Voit tarkemmin tiedustella lehdistä ja mikrofilmeistä uutistorin palvelupisteen numerosta 02-2620621.
Pasi on suomalainen lyhentymä Basilius-nimestä. Basilius (kreikaksi 'kuninkaallinen') on usean pyhimyksen nimi, joista tunnetuin oli kirkkoisä Basilius Suuri (kuoli vuonna 379), joka laati itäisen kirkon merkittävimmän luostarisäännöksen. Nimen tavallisin lyhentymä eri maissa on Basil, joka tosin voi tulla muistakin samanalkuisista nimistä kuten Basilides tai Basiliscus. Venäläinen muunnos on Vasili. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimi on kreikkalaisessa asussa Basileios.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Kielitoimiston sanakirja antaa seuraavat merkitykset: kamppailla, ponnistella; terästäytyä, kannustaa, rohkaista.Tsempata-verbi on johdettu ruotsin kielen verbistä kämpa.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tsempata
Kirjastosta voi tosiaan lainata nykyään paljon kaikenlaista, vaikka kirjat ovat toki pitäneet pintansa kirjaston ykköstuotteena. Kirjojen lisäksi yleisimpiä lainattavia ovat lehdet, kartat, CD-levyt ja DVD-levyt. Vanhoja VHS-videoitakin ja lp-levyjä löytyy vielä jonkin verran, samoin CD-ROM-pelejä ja tietokoneohjelmia. Uudempaa valikoimaa edustavat blu-ray-levyt, konsolipelit ja e-kirjat. Helsingissä Pasilan ja Malmin kirjastoista sekä Kirjasto 10:stä saa lainaan myös e-kirjanlukulaitteita.
Kirjastosta saa lainattua myös monenlaisia esineitä, vaikka niitä on hyvin vähän suhteessa perinteisempään aineistoon. Kasseja saa lainattua monista kirjastoista, jos niitä vain sattuu olemaan paikalla. Sateenvarjoja oli taannoin myös lainattavissa,...
Facebookin ohjeissa asiasta sanotaan seuraavaa:
"Voinko tietää, kuka tarkastelee aikajanaani tai kuinka usein sitä tarkastellaan?
"Et. Facebook ei anna sinun seurata sitä, kuka tarkastelee profiiliasi tai julkaisujasi (kuten kuviasi). Muiden ohjelmistovalmistajien sovelluksetkaan eivät mahdollista tätä.
"Jos törmäät sovellukseen, jolla voi sen oman ilmoituksen mukaan tarkistaa, kuka katsoo profiiliasi tai julkaisujasi, pyydämme sinua ilmiantamaan sovelluksen."
Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaisesti julkistetusta teoksesta (laillisesti valmistetusta ja välitetystä) saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Tämä koskee myös äänitteitä. Kopiosuojaamattoman levyn voi ilman muuta kopioida myös mp3-soittimeen ja kopiosuojatunkin, jos kopioinnin voi tehdä kiertämättä tai purkamatta levyllä mahdollisesti olevaa "tehokasta teknistä toimenpidettä" eli suojausjärjestelmää. Kiistanalaista on, mikä on tehokas suojaus. Nykyisellä tekniikallahan äänitallenteiden suojaus on melko vaivattomasti purettavissa. Tämän voinee tulkita niin, että tehokkaana suojauksena pidetään menetelmää, joka purkaminen edellyttää varta vasten valmistettua tietokoneohjelmaa tai teknistä laitetta.
Lähde :...
