Hei!
Nimen kantasana on muinaissaksan sana adal, joka tarkoittaa 'jalo'.
Esimerkiksi saksalaiset nimet Adelheid ja Adeltraud pohjautuvat tähän muinaissaksan sanaan. Tanskalainen muoto nimestä on Edla tai Edle.
Nimet Edla ja Edle tulivat Tanskasta myöhään myös Ruotsiin ja Suomeen.Meillä nimi poistettiin almanakasta vanhentuneena vuonna 1929.
Eela on kansanomainen muoto nimistä Edla ja Eedla.
(lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 1999)
EU:n elintarvikelainsäädännössä määritetään vitamiinien ja kivennäisaineiden suositeltava saannin vertailuarvo keskiverto aikuisella. Saannin vertailuarvolla tarkoitetaan kuinka paljon tuote ylittää kyseisen suosituksen. Esimerkiksi tuote, joka ylittää 200 % vuorokautisen saannin vertailuarvon sisältää kaksinkertaisen määrän vitamiinia suositukseen nähden. Valtiot antavat saantisuosituksia, jotka perustuvat väestötutkimuksiin. Esimerkiksi D-vitamiinin tarve on suurempi Pohjoismaissa talvikautena kuin EU:n määrittämä saannin vertailuarvo.
https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarv…
https://www.sanasol.fi/faq/mita-tarkoittaa-ravintolisan-pakkauksessa-ol…
Suomen murteiden sanakirjan mukaan joukin on adverbimuoto, josta viitataan sanaan jookin. Jookin sanan selitys on "ainakin, varsinkin". Joukin muotoa on käytetty Etelä-Pohjanmaan länsi- ja eteläosissa sekä Pohjois-Satakunnassa. Esimerkkeinä mm. "Lämpimäästä (=lämpimäisiä) ny joukin piti hyppyyttää kranhin, naapuriin" (Laihia). "Kismittää mua jouki jos mun puheetani väännellähän"(Isojoki). "Juhlakalia jookit tehtihiv väkevää ja hyvää" (Kuortane). Jookaan/joukaan (adverbi kielteisessä yhteydessä) tarkoittaa ainakaan, suinkaan, lainkaan. Esim. "En minä joukaa pakkaa jonsei tykätä!" (Teuva).
Myös sanakirja Suomi-murre-suomi antaa joukaa sanalle suomennoksen ainakaan.
Lakeuden murresanakirjan (2010) mukaan sana jouki tarkoittaa jotenkin.
Eira...
”Suomen murteiden sanakirja” (osa 8; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008) kertoo, että sanalla ”koukkari” on useita lähellä toisiaan olevia merkityksiä. Se voi viitata siementen sekoittamiseen käytettyyn kolmikyntiseen auraan tai ihmiskäyttöiseen yksikyntiseen auraan, jota käytetään perunoiden multaamisessa. ”Koukkari” voi olla myös kaksipiikkinen puutadikko, jota käytetään perunan nostamisessa.
”Koukkari” voi merkitä hiilikoukkua tai tulen kohentamiseen käytettyä keppiä. Sillä voidaan viitata myös vain yleisemmin koukkuun tai koukkupäisiin työvälineisiin, kuten kauhaan, köydenpunonnassa käytettävään keppiin, jonka ympärille köyden säie kierretään, tai pärekaton teossa käytettävään kannatinpuuhun....
Kyseinen runo löytyy Sirkka Turkan kokoelmista "Vaikka on kesä" (Tammi 1983) ja hänen kootuista runoistaan "Runot 1973-2004" (Tammi 2005) Varsinaista nimeä runolla ei ole.
Kovin täsmällisiä merkityksiä tuskin voidaan löytää. Seuraavassa esitän muutamien erikielisten sanakirjojen tarjoamia käännöksiä. Tarkasteltavat sanakirjat ovat:
a)Iso Raamatun sanahakemisto, osa 4 : heprea-suomi, aramea-suomi sanakirja / toim. Matti Liljeqvist. – Raamatun tietokirja, 1999.
b)Wilhelm Gesenius’ Hebräisches und Aramäisches Handwörterbuch über das Alte Testament. – 17. Auflage, Neudruck. – Springer, 1949.
c)PONS Kompaktwörterbuch Althebräisch-Deutsch / Frank Matheus. – Klett, 2006.
d)Dictionnaire d’hébreu et d’araméen bibliques / Philippe Reymond. – Cerf, 2007.
e)Diccionario bíblico hebéo-español / Luis Alonso Schökel. – 2. ed. – Trotta, 1999.
f)A Concise Hebrew and Aramaic Lexicon of the Old Testament / William L. Holladay...
Lucas ja Luukas viettävät nimipäiviään Suomessa 18.10.
Ortodoksisen kalenterin mukaan Luukkaalla on nimipäivä myös 7.2. Silloin juhlitaan pyhittäjä Luukas Kreikkalaista.
Lucas-nimen alkuperäinen merkitys on "Lucianiasta" (=maakunta Etelä-Italiassa) kotoisin oleva, lukanialainen tai aamunsarastuksessa syntynyt.(Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? T. 1992) Almanakkaan nimen on tuonut kolmas evankelista Luukas. Lokakuun 18. on ollut hänen muistopäivänsä jo alkukirkon ajoilta, kuten on yhä laita koko kristikunnassa.(Uusi suomalainen nimikirja. O 1988).
Edellisen perusteella uskoisin, että myös katolisessa Irlannissa Lucas viettää nimipäiväänsä 18.10.
Ortodoksisen kalenterin toinen nimipäivä juontaa alkunsa tsaari Nikolai II:n pojasta...
Kirjassa Marsunomistajan opas / Arja Linnavuori kerrotaan, että joillakin marsuilla on "sirkuttavan laulamisen" halu. Kyseessä voi olla sekä uros että naaras. Marsu voi sirkuttaa yöllä tai päivällä. Sirkutus voi kestää monta minuuttia kerrallaan. Laulava marsu vajoaa jonkinlaiseen keskittyneeseen transiin. Sirkutuksella tuntuisi olevan jonkinlainen laumaa kokoava merkitys ja marsu sirkuttaa usein myös jossakin jännittävässä muutostilanteessa - ehkä itseään tyynnytellen. Varmaa selitystä ilmiölle ei ole.
Marsusivustoja:
http://www.marsut.net
http://www.marsuyhdistys.net
Kokonainen sirkusrunokirja on Kirsi Kunnaksen Sirkusjuttuja. Tivoliaiheisia runoja löytyy Tittamari Marttisen kirjasta Tivoli Tähtisade: runoja ja loruja (kuvittanut Rosa Liksom). Yksittäisiä sirkus- tai tivolirunoja ovat mm. alla mainitut (suluissa runoilijan ja runokirjan nimi):
- Seikkailu sirkuksessa (Jukka Virtanen, Satujunalla)
- Kummituslinna (Eppu Nuotio, Matkalla tullaan suuremmiksi)
- Sinisen kärpäsen sirkus (Reetta Niemelä, Sinisen kärpäsen sirkus)
- Sirkus (Maria Peura, Tammen kultainen lastenrunokirja)
- Herra Pii Poo (Kirsi Kunnas, Tiitiäisen satupuu)
- Pihalle laitetaan sirkus (Jarkko Laine, Suomen lasten runotar)
- Into Kiemura, taikuri (Jukka Itkonen, Leikkihaitari)
- Karuselli (Kaarina Helakisa, Posetiivi)
Kaikki kirjat...
Kannattaa vilkaista Suomen äänitearkiston sivuja osoitteessa http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/
Siellä voi tehdä hakuja eri kategorioista suomalaisen musiikin hakemistosta. Kattava luettelointi on tällä hetkellä (tammikuu 2001) edennyt vuoteen 1979, mutta esim.Irwinin kohdalla näyttää löytyvän kaikki jo Rentun ruusuun saakka. Äänitearkiston mukaan Vexi (Veikko Olavi) Salmi on merkitty säveltäjäksi vain kuuteen Irwinin kappaleeseen. Irwinin eli Antti Hammarbergin kappaleita arkistosta löytyy 293 kappaletta ja säveltäjähaulla Irwin on merkitty 159:n kappaleen säveltäjäksi itse. (Voi olla, että Vexi Salmi on osittain osallistunut useammankin Irwinin kappaleen säveltämiseen, mutta ei ilmeisesti niin merkittävässä määrin, että olisi tahtonut...
Elokuvien, sarjojen ja ohjelmien ostaminen tai vuokraaminen YouTubessa edellyttää, että käytössä on Google-tili, johon on liitetty kelvollinen maksutapa (credit- tai debit-kortti, PayPal tai joidenkin operaattoreiden kohdalla maksu puhelinlaskulla).
Lisätietoja löytyy YouTuben ohjesivuilta: https://support.google.com/youtube/topic/9257105?hl=fi&ref_topic=9257500.
Kyseessä on C. Callet'n sävellys "Le matin sur la riviere", jonka esittää Eve Brenner. Se löytyy CD-levyltä, jonka nimi on Aamu joella. Tällä hetkellä levy näyttää löytyvän Viikin ja Itäkeskuksen kirjastoista. Kappale löytyy myös samannimiseltä C-kasetilta. Ajantasaiset saatavuustiedot voitte tarkastaa aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi/).
Suvun alkuperä on todella Hauholla. Vuonna 1776 kuollut Taneli Mikonpoika oli torpparina kirkonkylässä sijaitsevan Kapakan talon torpassa. Tanelin poika Mikael lähti maailmalle ja otti nimen Sohlman. Hän oli ensin Rantasalmen räätäli, myöhemmin Savonlinnan lasimestari. Mikaelin poika Adolf oli maanmittari ja nai säätyläisen puolison, joka äidin puoleltaan oli aatelisia von Esseneitä. Maanmittarin kahdeksasta lapsesta sukua jatkoi kaksi, joista nuorin Johan Gustaf Sohlman (1837-1908) kohosi aina senaattoriksi ja on suvun merkittävin edustaja. Senaattorin lapsista osa otti 1900-luvulla nimen Saarni, osa Sormanen. Anneli Mäkelä-Alitalo, jonka artikkeliin teoksessa "Suomen kansallisbiografia 9" (157-158) edellinen perustuu arvioi, että suvun "...
Känni-sanaa on käytetty merkityksessä 'humalatila' vasta 1800-luvun loppupuolelta lähtien ja kirjakieleemme se on tullut vasta 1900-luvulla, joten on hyvin mahdollista, että sukunimellä Känninen ei varsinaisesti ole tekemistä humalan kanssa. Känni humalan synonyyminä on todennäköisesti lainaa ruotsin sanasta känning, joka alun perin merkitsee tuntoa, tunnetta tai tuntemusta, mutta jolla on myös merkitys 'lievä humala, hutikka'.
Kännille löytyy kielestämme myös humalaa vanhempi merkitys - sekin, tosin, tavallaan (väki)juomiin liittyvä: Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan mukaan känni on 'yksi- tai kaksikorvainen puutuoppi'. Sille läheistä sukua oleva kännikkä taas on 'pullomainen savi- tai kiviastia'. Tämän kännin...
Kielitoimiston sanakirja verkossa ei tunne sanaa "roheva". Ei myöskään Kotuksen verkkosivuilla käytettävissä oleva näköispainos Nykysuomen sanakirjasta vuodelta 1956. Suomen murteiden sanakirja on edennyt kohtaan a–mähistyä, joten sieltäkään ei voi vielä roheva-sanaa etsiä.
Sen sijaan Suomen etymologinen sanakirja antaa sanalle seuraavia vanhakantaisia merkityksiä: paik. murt. ’rehevä, roteva, riuska, runsas’.
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_9523f3f22d2554a2a…
Nimi tulee muinaissaksan naista tarkoittavasta nimestä, josta tulee myös englannin sana wife ja saksan sana Weib.
Nimi on otettu ensin ruotsalaiseen almanakkaan Suomessa ja sen jälkeen almanakkaa Ruotsissa. Ruotsissa on käytössä myös nimi Vivika ja Suomessa muunnos Viivi.
Lähde:Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Eufemia on kreikkailaisperäinen nimi joka tarkoittaa hyvämaineinen tai onnea toivottava.
Eulalia on myös kreikkalaisperäinen ja tarkoittaa kaunopuheinen.
Lisää nimitietouttaa löytyy mm kirjasta
Lempiäinen Pentti: Suuri etunimikirja
Katso myös
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
http://www.behindthename.com/
Vanhoille tietosanakirjoille on vaikea antaa hyvää kierrätysvinkkiä. Antikvariaatit eivät niitä yleensä huoli, eivätkä kirjastotkaan. Kierrätyskeskukset ovat yksi vaihtoehto, mutta asiaa kannattaa kysyä vaikkapa puhelimitse etukäteen, ennen kuin lähtee kuljettamaan kirjoja paikan päälle. Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry:n sivut löytyvät täältä: http://www.pirkanmaankierratys.fi/. Vanhoja kirjoja voi käyttää paitsi alkuperäiseen tarkoitukseensa, myös esim. askartelumateriaalina.
Ellei kirjoille löydy uutta kotia, viimeinen vaihtoehto on laittaa ne paperinkeräykseen. Tällöin kannet tulee kuitenkin ensin irrottaa.
Pertti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1997) ja Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) antavat kysymistäsi nimistä seuraavia tietoja:
Leevi: Vanhassa testamentissa patriarkka Jaakobin kolmas poika, Uudessa testamentissa apostoli Matteukseen samastettu tullimies. Muistuttaa heprean sanaa lawa, joka merkitsee 'hän kääntyy puoleeni'. Raamatullisena nimenä käytetty Suomessa jo kauan, almanakassa ollut vuodesta 1950.
Ronja: nimi on yleistynyt Ruotsissa ja Suomessa 1990-luvulta alkaen ja sen taustalla on Astrid Lindgrenin kirja Ronja Ryövärintytär (ilm. 1981). Lindgren on kertonut muodostaneensa Ronja-nimen kirjaansa saamelaisesta järvennimestä Juronjaure (= harju järven rannalla). Venäjällä Ronja on ollut miehennimi, kutsumanimi...
