Lastentarhanopettajien eläkeikä määräytyy eläkettä koskevien lakien ja kunnallisen alan sopimusten (mikäli työnantaja on kunta) mukaisesti. Nykyinen laki koskee lähes poikkeuksetta kaikkia ammattiryhmiä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061295
http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39095
Jo ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta eläkeiän ja eläke-etuuksien määräytymiseen vaikuttivat monet seikat ammattinimikkeen lisäksi. Toisin sanoen eläkeikä riippui esimerkiksi henkilölle myönnetyn eläkkeen tyypistä ja työhistoriasta. Vuonna 1966 säädettyyn valtion eläkelakiin voit tutustua seuraavassa osoitteessa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1966/19660280?search%5Btype%5D=pika&s…
Tarkempaa tietoa eläkeuudistuksen vaikutuksista saat...
Valitettavasti emme pysty toimittamaan sähköpostina pyytämääsi kartta-aineistoa. Oulun kaupunginkirjastosta löytyvän kartta-aineiston voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html esimerkiksi luokkahaulla. Suomen kartat luokka 42.02, Oulun lääniä koskevat 42.8202.
Oulun kaupungin käsikirjastossa on karttahuone, josta löytyy mm. maastokarttoja, peruskarttoja ym. Käsikirjastossa on myös karttoja, joita ei ole luetteloitu, eivätkä ne näin ollen löydy aineistotietokannasta. On olemassa Metsähallituksen julkaisema Matkailukartta, jossa on Oulun lääni ja Lapin lääni, vuodelta 1994. Valittujen palojen Suomen tiekartaston etulehdiltä selviää Oulun läänin rajat, ilmestynyt 1999, rajat näkyvät myös Gt-kartoissa...
Ilmaisulle ei löytynyt selitystä idiomi- eikä muistakaan sanakirjoista. Kirjassa Tiima, tiu, tynnyri: miten ennen mitattiin (tekijänä mm.Jarmo Grönros) kerrotaan, että kerta on vanha kappalemitta. Hevosen kenkiä on laskettu kerta-mitassa, joka tarkoitti neljää kappaletta. Kerta on ollut myös vaununakselien kappalemitta: vaununpyörien pinnakerta on tarkoittanut 44 kappaletta. Pinnatuoleja on kaupattu kerta-mitoissa. Yksi kerta tarkoitti 168 pinnaa. Pohjoisessa kerta saattoi tarkoittaa myös teurastetun poronlihan mittaa.
Näiden tietojen perusteella on vaikea sanoa monikokertainen on nykyinen kertaluokka. Lisäksi voi olla, että ilmaus ei liity näihin mittoihin lainkaan.
Kaikilla eläimillä on oma tärkeä tehtävänsä luonnossa ja paikkansa ravintoketjussa. Birdlife.fi-sivustolle on koottu vastauksia lintujen (myös lokkien) ja ihmisen yhteiselosta esitettyihin kysymyksiin: https://www.birdlife.fi/lintutieto/faq/linnut-ja-ihminen-2/
HelMet-verkkokirjastoon pääsee kirjautumaan osoitteessa https://luettelo.helmet.fi/iii/cas/login?lang=fin. Jos kirjautuminen ei onnistu, voisiko vika olla väärässä pin-koodissa? Sivun alareunassa olevan linkin kautta voit tilata uuden pin-koodin sähköpostiosoitteeseen, joka on asiakastiedoissasi.
Jos tuo ei auta, vika saattaa olla esimerkiksi selaimen asetuksissa. Asiasta on kuitenkin vaikea sanoa mitään ilman tarkempia tietoja.
Hei! Ruotsissa ainakin tällainen kuin Institut för språk och folkminnen kerää tietoja myös vähemmistökielten käytöstä https://www.isof.se/nationella-minoritetssprak/finska/lar-dig-mer-om-finska-spraket-och-kulturen Norjasta saa tilastotietoa osoitteesta https://www.ssb.no/en/sok?sok=spoken%20languages Tanskasta tietoa löytyy osoitteesta https://www.dst.dk/en/Statistik/emner/borgere/befolkning/indvandrere-og-efterkommereja Islannista osoitteesta https://hagstofas3bucket.hagstofa.is/hagstofan/media/public/2024/fadec11c-1b6e-4a66-92e8-73ec22e1f0c6.pdf
Tietoa-linkistä löytyy SuomiSanakirja.fi:ssä on mukana olevia. http://www.suomisanakirja.fi/tietoa.php
Tarkempia tietoja palvelusta kannattaa kysyä suoraan "Lähetä palautetta lomakkeella" http://www.suomisanakirja.fi/palaute.php
Palvelu ei löydy Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä.
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ) on Patentti- ja rekisterihallituksen ja Verohallinnon yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä ovat yritykset ja yhteisöt, jotka on merkitty kaupparekisteriin.
http://www.ytj.fi/
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1 A-K (1992) s. 304 on selvitys kapa - ja kapakka -sanojen alkuperästä. Kirjasta on lainattavia kappaleita (kirjastoluokka 88.2903).
Työministeriön Ammattinetti-sivut http://www.ammattinetti.fi/c/portal/layout?p_l_id=1.1 kertovat automaatioasentajan palkasta näin:
Automaatioasentajan palkkaus määräytyy toimialalla solmitun työehtosopimuksen mukaan. Sähköasennusalalla perustuntipalkka perustuu 5-portaiseen palkkaryhmittelyyn. Työntekijän osaamista verrataan työehtosopimuksessa oleviin määrittelyteksteihin, ja näillä perusteilla työntekijä sijoitetaan hänen ammattiosaamisen mukaisen palkkaryhmään. Perustuntipalkan lisäksi työntekijälle maksetaan henkilökohtaista palkanosaa joka määräytyy vuosittain käytävässä kehityskeskustelussa. Työehtosopimuksessa on ohjeet niistä tekijöistä, jotka ko. kehityskeskustelussa käydään läpi.
http://www.mol.fi/webammatti.cgi?ammattinumero=...
Meiltä löytyy jokunen nuorten aikuisten romaani ruotsiksi mm. Stephenie Meyeriä ja ruotsalaisia nuorten kirjailijoita. Pienemmille löytyy sitten tietenkin ruotsalaiset lastenkirja klassikot ja vaikkapa Muumeja. Ruotsinkielen oppikirjojen lisäksi meillä on myös pieni kokoelma ruotsinkielisiä lukemistoja ja niistä löytyy sitten ihan aikuisille suunnattuja helppolukuisia kirjoja.
Luultavasti 1910-luvun Italiassa käytettiin suureksi osaksi samoja soittimia kuin muuallakin Euroopassa. Muutenkin soittimet ovat vaihdelleet varmasti enemmän musiikkilajin kuin maan mukaan. Lisäksi Italiassa on ollut omia perinnesoittimia, joista löytyy tietoa esimerkiksi englanninkielisestä Wikipediasta osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Italian_musical_instruments
Soittimien historiasta yleensä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista
- Soittimet / Kertonut Stéphane Audel (Kirjoja koteihin, 1963)
- The instruments of music / Robert Donington (Methuen & Co., 1970)
- European musical instruments / Frank Harrison, Joan Rimmer (Studio Vista, 1964)
- The History of musical instruments / Curt Sachs (J. M....
Voit hakea liike-elämän viestintään liittyviä kirjoja kirjastojen aineistorekisteristä asiasanoilla liike-elämä ja viestintä. Lappeenrannan maakuntakirjaston aineistohaku antaa tulokseksi 33 kirjaa, samoin EKAMK:n aineistohaku. Hakusanat kannattaa kirjoittaa asiasana-kenttään ja kohdistaa haku tietokirjallisuuteen. Kirjastossa virkailijat neuvovat mielellään haun tekemisessä.
Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole Cineast-palvelua. EI myöskäään muilla Helmet-kirjastoilla. Helmet-kirjastojen ainoa videopalvelu on musiikkipalvelu Medici.tv.Lähteet:https://helmet.finna.fi/Content/ekirjasto#kirjat
Jyväskylän Korpilahdella sijaitsevasta Sulunharjusta ei löydy juurikaan tietoa painetuista tai sähköisistä lähteistä. Kannattaa olla yhteydessä suoraan geologian asiantuntijoihin, esim. Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastoon: Geotieteiden ja maantieteen osaston yhteystiedot | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto (helsinki.fi).
Jääkaudesta ja historiallisesta geologiasta löytyy yleistietoa mm. seuraavista kirjoista:
Isomäki, Risto: Miten Salpausselät syntyivät (2015)
Jääkaudet (toim. Marjatta Koivisto) (2004)
Puiden juuristosta on Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelussa 15.5.2009 kysytty Metsäntutkimuslaitoksen tutkijalta, jonka mukaan
"Kaikki tutkitut puulajit, voimakkaimmin rauduskoivu, sopeuttavat juuriston ominaisuuksia eri kasvuolosuhteisiin, eli maaperän ravinne- ja kosteusoloihin, sekä fysikaalisiin tekijöihin esim. kivisyyteen. Kasvutilan ollessa rajoitettu, esim. kaupunkipuilla, juuristot poikkeavat erittäin paljon metsäpuiden juuristoista. Lisäksi puulajien välinen kilpailu voi vaikuttaa juuriston dimensioihin, sekä siihen, missä kerroksessa kunkin lajin juuristot esiintyvät."
Lähde:
http://www.kysy.fi/kysymys/puiden-juurista-kysymysmitka-puut-kasvattava….
Ilmailulaitoksella on voimassa oma työehtosopimuksensa (tes). Palkat eivät ole julkisia ja ne ovat sopimuksenvaraisia (toki jonkinlainen palkkahaarukka on olemassa työtehtävien mukaan). Työpaikanhakijan tulisi siis itse esittää oma palkkatoiveensa.
Mikäli uuden passisi mukana tulleessa käyttöönotto-ohjeessa ei ollut mainintaa viivakooditarrasta, voit kysyä asiaa poliisin valtakunnallisesta neuvontapalvelusta. Yhteystiedot palveluun: https://poliisi.fi/neuvontapalvelu
