Kirjalla tarkoitetaan nidosta paperiarkkeja, joissa on tavallisesti painettua tekstiä, kuvia tai molempia; kirja on sen muotoisena ilmestynyt tai ilmestyvä kirjallinen tuote. Kirjasto on (yleiseen käyttöön tarkoitettu) kokoelma kirjoja yms., paikka tai rakennus, jossa tällaista kokoelmaa säilytetään. Joskus harvoin kirjasto-sanaa käytetään joidenkin kirjasarjojen nimissä. Lähde: Kielitoimiston sanakirja. Osa 1. Jyväskylä. Gummerus, 2006.
Helmet.fi-verkkosivuston mukaan C-kasetteja voi digitoida Itäkeskuksen, Vuosaaren ja Pasilan kirjastoissa. Vinyylilevyjä voi digitoida Pasilan kirjastossa.Digitointiin liittyvät yksityiskohdat vaihtelevat kirjastoittain, joten formaattiin ja sen laatuun sekä cd-levyjen ostoon liittyvissä kysymyksissä kannattaa ottaa yhteys suoraan kuhunkin kirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-sivustolta Kirjastot-välilehdeltä: https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Marianna voi olla muunnos nimistä Marianne tai Mariana. Suomalaisena nimenä se voi olla myös nimien Mari ja Anna yhdistelmä. Marianna oli almanakassa vuosina 1890-1905 ja uudelleen vuodesta 1984. Lähde: Saarikalle, Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Järvisyyhyn (kerkaria-dermatiitin) aiheuttaa vesilintujen loisen, mikroskooppisen pienen imumadon toukka. Keski- ja loppukesällä voi toukkien määrä rantavesissä nousta niin suureksi, että järvisyyhyä esiintyy pieninä paikallisina epidemioina. Imumato ei lisäänny ihmisessä, ja se kuolee nopeasti. Aiemmin imumadolle altistuneet ja herkistyneet henkilöt saavat voimakkaimmin oireita.
Duodecim terveyskirjasto 18.12.2019, Järvisyyhy, uimarinkutka.
Jorma Nenosesta on vaikeaa löytää tietoja. (Olen katsonut sarjat Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 1-3, Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1-5 ja lisäksi selailin 1990-l. loppupuolen Tyyris Tyllerö - ja Onnimanni-lehtiä.)
Löysin vain yhden tiedon lehtihaastattelusta: Lukufiilis 1/1997 s.22 on Nenosen hastattelu Tekijä kertoo -palstalla. Kirjailijatietoja voi kysyä Sakke-kirjoja kustantaneilta Gummerukselta tai WSOYltä
(http://www.wsoy.fi/index.jsp, http://www.gummerus.fi/)
Kysymys on mielenkiintoinen ja jos sitä haluaa pohtia syvällisemmin, niin kannattaa tutustua esimerkiksi Tommi Parkon teokseen Runosta, rakkaudella tai Runousopin perusteisiin.
Loppusointoja eli riimejä ei juurikaan tapaa nykyrunoudesta, jos kohta mm. Teemu Manninen ja Olli Heikkonen ovat kirjoittaneet säemuodossa. Riimit ovat sidoksissa runon rytmiin. Runousopin perusteissa käytetään esimerkkinä Ilpo Tiihosen runoa Likainen enkeli (kokoelmassa Hyvät, pahat ja rumat): siinä on vapaata rytmiä, mutta myös jambimittaa ja jonkinlaista riimittelyä.
Yön enkeli on jäänyt rappusille
reppu selässään
ja odottaa
ja likaisin kynsin kaivaa
hurmaavia korviaan
- -
WMA-tiedostot voi muuttaa Mp3-tiedostoiksi muunto-ohjelman (converter) avulla. Netistä googlaamalla esim. "WMA to MP3" löytyy useita ilmaiseksi ladattavia muunto-ohjelmia.
Nykysuomen sanakirja kertoo, että Pillit pussiin tarkoittaa matkalle valmistautumista. Nykysuomen sanakirja on verkossa vapaasti luettavissa https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_4_O-R.pdf.
Ylen artikkelissa vuodelta 2012 https://yle.fi/uutiset/3-5303493 erikoistutkija Petri Lauerma Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kertoo, että ilmauksella on vanhastaan ollut myös seksuaalisuuteen viittaava merkitys.
Tästä kerrotaan myös Raimo Jussilan ja Maija Länsimäen kirjassa Se siitä - suomen kielen seksisanankirja (WSOY, 1984)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1324805?lang=fin
Charles Dickensin A Christmas Carol on ilmestynyt Suomen kansallisbioliografia Fennican mukaan ainakin nimillä Joulu-ilta, suom. David Konstantin Wyyryläinen 1893; Jouluaatto : aavetarina jouluksi, suom. Werner Anttila 1932 ja 1999; Kaksi kertomusta : Jouluilta : aavetarina joulusta, suom. Kari Jalonen 1972 ja 2000; Joululaulu : aavetarina joulusta, suom. Marja Helanen-Ahtonen 1984; Joululaulu, suom. Tero Valkonen 2001. Lisäksi on yksi merkintä Joulun-aatto, suom. Waldemar Churberg 1878, mutta viitteeseen ei ole mekitty alkuteosta. Saiturin jouluyö on ilmestynyt Jukka Torvisen suomentamana 1986.
Setelien arvoa voit katsoa kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.] Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004
Julkaisu löytyy useimpien yleisten kirjastojen kokoelmista. Hinnat eivät ole osto- tai myyntihinto-ja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Rahojen hinnoista saa lisätietoa Suomen numismaatikkoliiton sivulta http://www.numismaatikko.fi/ . Rahoihin liittyvää neuvontaa saa myös Suomen numismaattisen Yhdistyksen nettisivulta http://www.snynumis.fi.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla Suomen murteista kerrotaan: "Suomessa puhuttava suomi jakaantuu useisiin murteisiin. Pääryhminä on pidetty itä- ja länsimurteita. Itämurteita ovat savolais- ja kaakkoismurteet. Länsimurteita ovat lounaismurteet, lounaiset välimurteet, hämäläismurteet, eteläpohjalaismurteet, keski- ja pohjoispohjalaismurteet sekä Peräpohjan murteet." Suomenvenäjä ei siis ole Suomen murre.
Lisätietoja murteista: https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua.
Hauska kuulla, että pidit kirjoista. Sarjan virallinen nimi on muuten Korppikartanon salat. Olin yhteydessä Helsingin kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointitoimistoon. Kolmatta osaa ei ole vielä tarjottukaan kirjastoille. Ehkä Huntington paraikaa kirjoittaa sitä. Voit rauhallisin mielin luottaa siihen, että tilaamme sen kirjastoon sarjan aikaisempien osien jatkoksi.
Anni Kiikosen tarkkaa syntymä- tai kuolinvuotta ei löytynyt, mutta hän lienee kuollut viimeistään 1927, ks. Satakunnan Kansa 1.6.1927.
Tekijänoikeus raukeaa 70 vuoden kuluttua tekijän kuolemasta, joten tämän perusteella Kiikosen tekstien tekijänoikeudet olisivat jo vanhentuneet.
Kirjallisuuden tekijänoikeuksista kannattaa kysyä Sanastosta. Sieltä haetaan myös lupa, jos tekijänoikeus on voimassa, https://www.sanasto.fi/luvat/.
Vanhojen rahojen arvoa kannattaa selvittää Suomen Numismaattisen yhdistyksen tai Suomen Numismaatikkoliiton kautta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Rahan arvoon vaikuttaa mm. sen kunto.
On olemassa erilaisia sopimuksia tästä asiasta. Esimerkiksi KVTES:n eli Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan vuosiloma-aikaan sisältyvällä täydellä kalenteriviikolla on 5 vuosilomapäivää. Joissakin muissa sopimuksissa kuitenkin lauantait ovat mukana laskettaessa vuosilomapäiviä.
KVTES löytyy alla olevasta linkistä. Vuosiloma-asiaa on luvussa IV:
http://www.kvtes.fi/kvtes.pdf
Kaikki työehtosopimukset löytyvät Valtion säädöstietopankki Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/
E-kirjastosta vastaa Kansalliskirjasto. Ymmärtääkseni tällä hetkellä e-kirjasto ei toimi selainversiona, mutta tarkemmin asiaan osaa vastata Kansalliskirjaston henkilökunta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot, e-kirjasto-posti@helsinki.fi.
