Runon nimi on Kangaspuissa ja se löytyy teoksesta Runo on vapaa (Otava, 1996). Hilma Heikkilän runoja löytyy myös teoksesta Hilma Heikkilän runoja (toim. Annikki Wiirilinna) ja Keski-Pohjanmaan nuorisoseuran kymmenvuotisjulkaisu v. 1917-1927 : 10, Vuosikirja toimintavuodelta 1926-27 sekä Runoja, joka löytyy käsikirjoituksena Kalajoen kirjastosta sekä painettuna Jyväskylän yliopiston kokoelmasta.
IBAN-tilinumero on kansainvälinen tilinumero, jonka nimi tulee sanoista International Bank Account Number. Se on ollut käytössä vuodesta 2001 lähtien ja tulee pakolliseksi kansainvälisessä maksuliikenteessä vuoden 2007 alussa. IBAN-tilinumeron muodostumisesta ja tietoa sen käytöstä löytyy useiden pankkien ja muiden tahojen nettisivuilta. Tässä muutamia:
Nordean IBAN-sivu:
http://www.nordea.fi/sitemod/default/index.aspx?pid=706334
Suomen pankin IBAN-sivu: http://www.bof.fi/fin/3_rahoitusmarkkinat/3.4_Maksujarjestelmat/3.4.3_K…
Englanninkielinen, ECBS:n IBAN sivusto, jossa esimerkiksi virallinen IBAN-esite (IBAN leaflet): http://www.ecbs.org/iban.htm
Euroopan unionin IBAN-sivut:
http://europa.eu.int/youreurope/nav/fi/citizens/guides/iban/fi....
Kirjoja, josta löydät tietoa gnuantiloopista on useita, esim.
Suuri eläinsafari, jossa useita osia ja esittelyt eläimistä aakkosjärjestyksessä
Zoo niin ikään moniosainen, kirjan hakemistoista löytyvät oikeat sivut.
Uusi Zoo, samoin moniosainen teos. On muitakin.
Helsingin kaupunginkirjaston uudenlaisilla Asko-koneilla asiointi tapahtuu kirjautumalla sisälle Vieras-tunnuksella. Muuta tunnistautumista ei tarvita. Internet toimii selainkuvaketta klikkaamalla.
Tulostusta varten täytyy ensimmäisellä kerralla luoda henkilökohtainen asiointitili. Tämä saattaa tuntua hieman monimutkaiselta, koska rekisteröinti sisältää useita vaiheita. Jatkossa asiointi helpottuu, koska tulostamiseen käytetään asiakastulostustilin pysyvää pin-koodilla.
Kirjastoissa on paikan päällä tulostusohjeita, jos kaipaat kirjallisia ohjeita. Henkilökunnalta voit myös aina kysyä neuvoa.
Kun tulostustili on luotu, pääset aina tulostamaan kirjaston koneilta omalla pin-koodilla.
E-kirjastosta vastaa Kansalliskirjasto. Ymmärtääkseni tällä hetkellä e-kirjasto ei toimi selainversiona, mutta tarkemmin asiaan osaa vastata Kansalliskirjaston henkilökunta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot, e-kirjasto-posti@helsinki.fi.
Valitettavasti valokuvien tulostaminen valokuvapaperille ei ole Lahden kirjastoissa mahdollista. Toki valokuvia voi halutessaan tulostaa tavalliselle kopiopaperille. Tulosteiden hinnat löytyvät kirjaston verkkosivuilta osoitteesta http://lastukirjastot.fi/104981/fi/articles/maksut. Omien papereiden käyttäminen kirjaston laitteissa ei ole mahdollista.
Tietoa juuri tästä juoksutapahtumasta ei ole löytynyt. Helsingin Sanomien luulisi olevan todennäköisin paikka, josta tietoa yksittäisestä tapahtumasta löytyisi, mutta olet jo tutkinut vanhoja lehtiä löytämättä tietoa. Kyseisten vuosien Mitä Missä Milloin -teoksistakaan ei löytynyt mainintaa tapahtumasta. Voisit halutessasi varmuudeksi tutustua vielä Niilo Tarvajärven elämäkertaan Satu Maista (1989).Vaski https://vaski.finna.fi/Record/vaski.152453?sid=5183022719
Esimerkiksi seuraavilta sivustoilta löytyy kuvia ja kuvauksia sisätiloista löytyvistä hyönteisistä:
Hyönteismaailma: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/
Martat: https://www.martat.fi/kodinhoito/kodin-kutsumattomat-vieraat/
Helsingin kaupunki: https://www.hel.fi/fi/asuminen/asuminen-ja-terveys/kodin-tuholaiset
Seena ei valitettavasti löytynyt mistään tutkimistani nimikirjoista. Nimeä eniten muistuttavat muodot ovat vironkielinen Senna sekä englanninkielinen Sheena, joka on muunnelma skottilaisesta nimestä Sine. Nimi esiintyy mm. elokuvassa Sheena - Viidakon kuningatar.
Digi- ja väestötietoviraston mukaan nimen ovat saaneet Suomessa alle 15 miestä ja alle 55 naista. Katso tarkemmin sivulta https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Lutikka, toiselta nimeltään seinälude, on luteiden heimoon kuuluva hyönteinen.
Lutikat kulkeutuvat koteihin yleensä ihmisten mukana mm. lomamatkoilta sellaisista maista, joissa lutikoita paljon esiintyy. Lutikat tarttuvat vaatteisiin ja tunkeutuvat matkalaukkuihin esimerkiksi hotellihuoneesta, ja niiden mukana ne leviävät kotiin palattaessa omaan asuntoon. Jo yksikin lutikka riittää perustamaan parissa kuukaudessa kokoneisen uuden yhteisön.
Lutikka on yksi vaikeimmin opistettavista haittaeläimistä, joten on suositeltavaa käyttää aina asiantuntijapalveluita niiden poistamiseen. Ilman asianmukaisia välineitä ja koulutusta lopputulos on harvoin pysyvä, ja lutikkaongelma saattaa vain paisua tai levitä myös naapurien ja tuttujen koteihin...
Seuraavista kirjoista löytynee vinkkejä:
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia
Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykypäivään
Peacock, John: Men's fashion
Peacock, John: Fashion sourcebooks: the 1960's
Myös näistä nettiosoitteista löytyy tietoa 1960-luvun muodista:
http://desthea.com/muotimissio/index.php/teematyyli/60_luvun_muotia
http://www.tyylitaika.com/1960-luvun-muoti.html
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=33&t=577
Kotimaisista verkkokaupoista en pektiiniä onnistunut löytämään. Pektiiniä kannattaa kysellä apteekeista, ja voihan verkkoapteekeille lähettää toiveen, että he ottaisivat pektiinin valikoimiinsa.
Ulkomaisissa verkkokaupoissa pektiiniä on myynnissä, mutta kaikki kaupat eivät välttämättä toimita tavaraa Suomeen.
Suppea henkilökuvaus kirjailija Jostein Gaarderista löytyy suomenkielisestä Wikipediasta, osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Jostein_Gaarder. Hieman laajemman artikkelin löydät englanninkielisesta Wikipediasta osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Jostein_Gaarder .
Jostein Gaarderista on vuosien mittaan kirjoitettu lehtiartikkeleita. Artikkeliluettelon löydät oheisesta liitteestä. Lehtien saatavuutta voit tiedustella lähikirjastostasi.
Tietoa Gaarderista löytyy myös alla mainituista kirjoista. Niiden saatavuus selviää pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistoluettelosta, jonka osoite on http://www.helmet.fi .
- Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen, 1997...
Kyseinen möykky on arkkitehdin "arkkitehtoninen näkemys", jolla ei ole varsinaista käyttötarkoitusta. Se on "hyppyaltaan ja hyppytasanteiden luonnollinen jatkumo kattoikkunasta julkisivukuvaan".
Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt yhtäkään mainitsemistasi paikannimistä.
Tarkempaa tietoa paikannimistä saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (www.kotus.fi), joka mm. tutkii ja huoltaa nimistöä ja pitää yllä nimiaineistoja ja laajaa paikannimiarkistoa.
Nimien alkuperää voisi tiedustella myös esimerkiksi suoraan Sonkajärven kirjastosta, jossa voi olla paikallishistoriikkejä (http://www.sonkajarvi.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto,-kulttuuri-ja-kansa…).
Ruokajäte on ruokaa, joka päättyy roskiin ehkä jo ennen kauppaan pääsyään. Espoon ympäristökeskus
Ruokahävikki on ruokaa, joka päättyy roskiin kauppojen, ravintoloiden tai kotitalousten kautta ylimääräisenä ruokana. Fiksuruoka.fi
Biojäte on kaikenlaista eloperäistä roskaa esim. hedelmien karoja ja kuoria. HSY.fi
Se, mitä ruokajätteeseen lasketaan, riippuu siis siitä, mitä osaa jätteestä tarkastellaan.
Tätä on kyselty aiemminkin ja runon on kirjoittanut Vuokko Laatio omaisensa kuolinilmoitukseen, vaikka usein tekijäksi on mainittu Eino Leino. https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-kirjoittanut-usein-muistovarssynakin?language_content_entity=fiLaatio on kirjoittanut runojaan kirjaksi, jota on varattavana SKS:n kirjastossa https://finna.fi/Record/helka.9934265378706253?sid=4974843931
Eu-alueen koillisin maa on Suomi. Suomen koillisinta paikkakuntaa tai pistettä ei liene määritelty, mutta Savukosken kunta ja Korvatunturi saattaisivat olla hyvät ehdokkaat.
Ilmaus "tehdä jotakin jonkun selän takana" tarkoittaa tekemistä jonkun tietämättä, joltakulta salaa (Lähde: Erkki Kari, Naulan kantaan: nykysuomen idiomisanakirja).
