Hei, veikkauspelien voiton lunastamisesta kannattaa tiedustella peliä myyvältä taholta.Alla Veikkauksen asiakaspalvelun yhteystiedot ja Veikkaukselta usein kysyttyihin kysymyksiin heidän vastauksensa. https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/yhteystiedot/yhteystiedothttps://www.veikkaus.fi/fi/artikkeli#!/dimy/kampanjat/yritys/usein-kysyttya
Lassi Sinkkosesta löytyy tietoja Pekka Tarkan teoksesta Suomalaisia nykykirjailijoita. T 1980 vai vanhempi painos.
Tuosta kirjasta on otettu 3 painosta vuoden 1980 jälkeen, niistä ei löydy tietoja Sinkkosesta, kannattaa siis lainata nimenomaan vuoden 1980 laitos.
Kreetta Onkelista löytyy lyhyet perustiedot osoitteesta http://sammakko.com/media/Onkeli.php
Hänestä on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita seuraavissa lehdissä:
Kodin Kuvalehti 2/2005
Kulttuurivihkot 6/2003
Kotiliesi 22/2003
Suomen kuvalehti 20/2003
Englanninkielisten nimisivustojen mukaan Janelle on johdettu nimestä Jane. Nimen Janelle variaatioita: Janel, Janelba, Janell, Janella, Janellie, Janely, Janiella, Janielle, Jannelle, Jenell, Jenelle, Jinella, Jinelle, Johnelle ja Jonelle.
http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Janelle
Jane on englantilainen lyhentymä Johannasta, pitempiä muotoja ovat mm. Janet, Janetta ja Janette. Johanna (hepr. Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen).
Lähde: Suuri etunimikirja / Lempiäinen, Pentti
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Janelle on maassamme sangen harvinainen nimi. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Carl Barksista on kysytty ennenkin. Kopioin sinulle
tähän vastauksen:
Kirjallisuutta:
- Ankkalinnan pamaus Nro 1 (1999) luokka 86.13
- Carl Barks: ankkamaestro (1996) 86.53 VIDEO
- Eronen: Carl Barks' surviving comic book art (1994) 86.13
- Maailman hauskin kuvasarjalehti : Aku Ankka -lehti 50 vuotta
(2001) 86.13
- Sjöblom: Carl Barks ja hänen tuotantonsa (1992) 01.58
Internetistä löytyy myös tietoa,
http://www.akuankka.fi/lukemista/kaakkysyttya/taiteilijat/?d=5036 .
Hei,Kirjastoalan pätevyysvaatimuksia laskettiin joitain vuosia sitten, mutta vaatimukset ovat edelleen monissa työpaikkailmoituksissa (etenkin jos on oiletettavissa, että hakijoita riittää).Hyvin yleisesti hakemuksissa on kirjastovirkailijan paikoissa esim. "soveltuva ammatillinen perustutkinto tai korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu 35 opintoviikon / 60 opintopisteen laajuiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot tai tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto".Hyvin yleisesti alalla työskentelevillä on jonkin alan tutkinto ja sen lisäksi tehtynä nuo informaatiotutkimuksen opinnot. On sitten ainakin yksi osa-alue, jolla on erikoisosaamista. Alallahan on hyötyä lähes kaikesta osaamisesta - työtehtävistä...
Tarkoitatte varmaankin Veikko Juntusen kappaletta Rentukkaojan Aatu. Kappale on nuottikokoelmassa Uudet suosikkivalssit, josta löytyvät myös sanat. Nuotti on pääkaupunkiseudulla Itäkeskuksen, Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa. Jos asuttu muualla Suomessa, eikä sitä löydy oman kirjastonne kokoelmista, voitte saada sen kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
Kappaleesta on tehty myös youtube-video, jossa Pentti Kumpulainen laulaa. Videossa on myös sanat, jotka etenevät ruudulla hyvin hitaasti. Alla on linkki tähän videoon:
https://www.google.fi/search?q=pentti+kumpulainen+Rentukkaojan+Aatu.&rl…
Eu-alueen koillisin maa on Suomi. Suomen koillisinta paikkakuntaa tai pistettä ei liene määritelty, mutta Savukosken kunta ja Korvatunturi saattaisivat olla hyvät ehdokkaat.
Emme ikävä kyllä onnistuneet selvittämään mistä kirjasta on kyse. Nimettömiä kirjeitä on monissa tunnetuissa dekkareissa, mutta kuvailemasi kaltaiseen juonikuvioon emme törmänneet.
Kirjasammon kautta voi selailla listausta jännityskirjoista, joissa kirje on keskeisessä roolissa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/j%C3%A4nnityskirjallisuus%20k…
Kansalaisuus on hallinnollinen määritelmä, kun taas "englantilainen", "suomalainen", "nigerialainen", "hondurasilainen" jne ovat kulttuurihistoriallisia nimityksiä jollain alueella elävistä tai eläneistä kansoista. Usein mutta ei suinkaan aina kansallisuutta määrittää asuinalueen lisäksi yhteinen kieli tai yhteiset kielet.
Kansalaisuus ei ole täsmällinen, tieteellisesti rajattavissa oleva käsite, vaan enemmän kulttuurinen sopimus, josta voi vallita suuriakin erimielisyyksiä. Esimerkiksi Suomessa kiistellään edelleen siitä, kuka voi tai saa olla "saamelainen". Myös siitä, kuka voi tai saa olla "suomalainen", vallitsee hyvin erilaisia näkemyksiä.
Yleensä kansallisuuteen synnytään, mutta yhtä hyvin ihmisellä voi olla useampi kuin yksi...
Helmet sivustoa kehitetään parhaillaan. Saa nähdä, onko uudessa sivustossa toivomasi ominaisuus käytössä.
Muutosta odotellessa voisit kokeilla Helmet-sivujen muistilistaa.
Hakutulosten oikeassa reunassa, varaa toiminnon alla, on lisätoimintoja. Keskimmäisenä niistä on lisää koriin. Koriin lisätyn kirjan viereen ilmestyy Lisätty koriin ilmoitus. Sen linkistä pääset tarkastelemaan koria.
Korissa olevat kirjat voi lisätä Helmet-sivujen muistilistalle (tarvitset kirjastokorttisi numeron ja tunnusluvun) tai lähettää aiheen mukaan nimettynä viestinä sähköpostiin.
Kysymyksesi on tuollaiseen esitettynä sen verran laaja, ettei siihen pysty vastaamaan. Tieteiskirjoissa on erilaisia juonia. Jos sinulla on koulutehtävä, johon sinun tarvitsisi kertoa jonkun tieteiskirjan juoni, sinun kannattaa tehdä haku sanalla tieteiskirjallisuus Kirjasammossa ja valita kirja, lukea se ja sen jälkeen kuvailla juoni. Silloin on helpointa ensin kertoa, mistä kirjasta on kyse, kuka on kirjailija ja sen jälkeen kuvata tapahtumia etenemisjärjestyksessä. Kirjasammosta löytyy sinulle myös hieman apua sisällön kuvaamisessa.
Jos haluat lajittelua ja tietoa tieteiskirjallisuudesta, tutustu Kirjasammon Genre-listaukseen. Siellä on myös yleiskuvaus tieteiskirjallisuudesta. Sivun lopussa on kirjasuosituksia.
Varatun aineiston kuljetukseen kuluva aika riippuu ensinnäkin siitä, mistä kirjastosta tai kunnasta varattu aineisto on lähtenyt ja mihin kirjastoon/kuntaan se on matkalla. Kuljetuksen kesto on sen lisäksi riippuvainen kuljetusliikkeen ajoaikatauluista. Keski-kirjastoissa kuntien välinen kuljetus kestää keskimäärin 1,5 viikkoa. Kunnan sisällä matka toimipaikasta toiseen kestää muutaman päivän. Arkipyhät tuovat kuljetuksiin viivettä.
Patrick O´Brianin meriseikkailusarjasta on julkaistu yhteensä 20 osaa, numero 21 jäi keskeneräiseksi.
Lawrence Durrellin "The greek island " löytyy useista kirjastoista
Koiratytöt-sarjan kahdeksas osa ilmestyy alkuvuodesta 2008. Osa on nimeltään Jesse lintukoira. Valitettavasti kansikuvaa ei löytynyt: Kirjastoon ei vielä ole tullut Kariston kevään 2008 kirjaluetteloa eikä kuvaa ollut netissäkään. Jos asia sinua kovasti kiinnostaa, voit ottaa yhteyttä kustantajaan, www.karisto.fi
Uuden kirjastokortin saa omasta kirjastostaan käymällä paikan päällä. Mukaan täytyy varata kuvallinen henkilöllisyystodistus. Uusi kirjastokortti on maksullinen. Hinta määräytyy kunkin kirjaston käytössä olevan hinnaston mukaan.
Ritva-tietokannasta ei löytynyt tietoa kuvauspaikoista, https://rtva.kavi.fi/program/details/program/7732300. Löysin televisiosarjan vanhat sivut, joista ei kylläkään löytynyt muuta tietoa kuin että koekuvaus oli Vantaalla, http://vintti.yle.fi/yle.fi/laura/tietopalsta_laura.htm. Ohjelman tekijöiden tietoja löytyy sivuilta, mutta asiasta voisi saada tietoa Yleltä. Kyselyt Ylelle lähetetään palautelomakkeen kautta, https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedot
Lyhyin matka taitaa olla Ahvenanmaalta Mainen osavaltioon, noin 5500 km. Itä-Suomesta Alaskan länsiosaan on hiukan pitempi matka. Lähde: Google mapsin "Mittaa etäisyys" -työkalu.
Kolmannesta osasta voi lukea englanninkielisiä otteita seuraavassa osoitteessa: http://www.sitestories.com/ravenscliff/html_pages/book_3.html. Näyttäisi siltä, että kolmatta kirjaa ei ole vielä julkaistu lainkaan. Suomalaiselta kustantajalta (WSOY) voit kysyä lisätietoja sarjan tulevaisuudesta, ks. http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60.
Alhola on MTV Teatteritoimituksen tuottama neliosainen minisarja, joka esitettiin TV 2-kanavalla kevättalvella 1991. Sitä ei valitettavasti löydy YLEn Tallennemyynnin eikä YLE Shopin valikoimista. Myöskään kirjastoista ei sarjaa löydy. YouTubessa näyttäisi pyörivän sarjan valittuja paloja videoklippeinä, löydät niitä vaikkapa Googlen kautta hakemalla.
Sauvo Puhtila on sommitellut suomenkieliset sanat Evert Tauben lauluun Byssan lull. Suomeksi laulun nimi on tosiaankin Hoplallaa, pata kiehua saa. Sanat löytyvät mm. teoksista Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (toim. Timo Lehtelä, Tammi 2009) ja peruskoulun musiikin oppikirjaan Musica 3 : musiikin maailma (toim. Erkki Pohjola ja Egil Cedrlöf, 1972).
Ensin mainittu teos näyttää löytyvän verkkokirjastosi kokoelmista.
https://rutakko.verkkokirjasto.fi/#/
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
