Musiikkiyhtiö Warner Musicin sivuilla kerrotaan, että Toivo-abumi tulee myyntiin fyysisenä äänitteenä Lehtipisteen myyntipisteisiin 6.11. Levyn lisäksi paketissa on mukana albumia taustoittava lehti. Digitaalisena levy ilmestyy 27.11.
https://warnermusic.fi/2020/10/20/waltteri-torikan-uusi-albumi-syntyi-l…
Kirjaa on tilattu ja se on tulossa. Se ei ole vain vielä ehtinyt saapua kokoelmaan, vaikka jo luettelotiedoissa näkyykin nimeketasolla.
Joskus kirjat luetteloidaan kokoelmatietokantaan jo ennen kuin yhtään nidettä ehtii saapua kokoelmaan. Kirjojen saatavuustiedot näkyvät kuitenkin kokoelmaluettelossa tällöinkin. Esim. kyseisen kirjan saatavuus- ja nidetiedot eivät näy vielä kokoelmatietokannassa, koska kirjaa ei - vielä - ole yhtään nidettä pääkaupunkiseudun yleisten kirjaston kokoelmassa. Mutta tulossa siis on useitakin lainattavia kappaleita.
Helmet-kirjastojen uutuusluettelot löytyvät Helmet.fi:stä. Avaa Valikko-palkista Tapahtumat ja vinkit ja sen alta otsikko Uutuusluettelot. (Sivun osoite https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html)
Luetteloihin tulee uusia teoksia päivittäin. Kukin teos säilyy uutuusluettelossa kaksi viikkoa. Voit selata luetteloita Helmet-sivustolla tai tilata RSS-syötteenä.
eMagz -palvelusta ei ole raportoitu järjestelmän toimimattomuuksia, joten epäonnistuminen taitaa johtua nyt korona-viruksesta sekin; ihmisillä on enemmän aikaa lukea verkkolehtiä ja käyttäjien yläraja on ylittynyt. eMagz -palvelussa voi samaa lehteä voi lukea yhtä aikaa 1–5 käyttäjää. Lukuoikeuksien määrä vaihtelee lehdestä toiseen. Jos et pääse lukemaan haluamaasi lehteä, kokeile hetken kuluttua uudestaan.
Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -aineistohausta (http://www.helmet.fi/) sanahaku- tai asiasanahaku toiminnoilla. Hakusanaksi voi laittaa sukunimet. Esim. teokset Uusi suomalainen nimikirja, 1988, ISBN 951-1-08948-X ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Otava, 2000, ISBN 951-1-14936-9.
Hyviä artikkeleja, joista nimenomaan saattaisi löytyä Leena Landerin omia ajatuksia ovat esim. seuraavat:
-Kirjastolehti 10/1997. Artikkeli julkaistu myös netissä osoitteessa : (http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/sisalto/lander.html)
-Kodin kuvalehti 12/1998
Ja internetistä vielä:
-http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/1999/14/muut/lander.html
-http://www.kunnallislehti.fi/Kunnallislehti/marraskuu97/LeenaLander.html
Sitten vielä muutamia kirjoja, joissa kylläkään ei käsitellä niinkään kirjailijaa henkilönä kuin hänen teoksiaan:
-Miten kirjani ovat syntyneet (Studia generalia)(2000)
-Kotimaisia nykykertojia (1997)(BTJ Kirjastopalvelu)
Katso myös Kysy kirjastonhoitajalta -arkiston hakutuloksia, kun kirjoitat hakusanoiksi "Leena Lander...
Heikki Turusesta löytyy joitakin internet-sivuja, voit hakea itsekin esim. Evreka.fi palvelusta kirjailijan nimellä. Ainakin seuraavat sivut löytyivät sieltä hakemalla:
Joensuun kirjaston sivuilta löytyy Pohjoiskarjalalaisten nykykirjailijoiden matrikkeli, jossa on tietoa Turusesta (os. http://www.jns.fi/kirjailijat/turunhei.html ), samaten Kolme kulttuuripersoonaa -sivuilla yksi persoonista on Heikki Turunen ( http://www.carelicum.fi/kulttuuripersoonat/turunenheikki/heikki.html ). Kirjoja voit myös etsiä kirjailijan nimeä asiasanana käyttäen lähikirjastosi tietokannasta, pyydä tarvitessasi neuvoa henkilökunnalta. Tietoa Turusesta on muun muassa seuraavissa kirjoissa: Nikki, Kalevi, Pielisen profeetta vai Don Quijote? Heikki Turusen elämän...
Aiheeseen liittyvään kysymykseen on vastattu palvelussamme aikaisemminkin. Voit lukea vanhan vastauksen täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-mandariini-hedelma-on-saanut
Vaskin verkkokirjastoon kirjaudutaan kirjastokortin viivakoodin alta löytyvällä kirjain/numerosarjalla ja nelinumeroisella pin-koodilla. Kirjastokortista löytyvä tunnus on käyttäjätunnus ja pin-koodi toimii salasanana. Sitä tarvitaan myös lainausautomaattien käyttöön. Saat pin-koodin mistä tahansa Vaski-kirjastosta ottamalla mukaan kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Kirjastolain (904/1998) mukaan "Kunnan tehtävänä on tässä laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen.
Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse taikka osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kunta vastaa siitä, että palvelut ovat tämän lain mukaisia."
Tilastokeskuksen Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan v. 2004 oli seuraava lukumäärä kirjastoja kunnissa koko maassa (957): http://tilastot.kirjastot.fi/Default.aspx?pageId=Statistics/Default&Def…
Esim. Kesälahden tiedot löytyvät Kiteen kohdalta tilastosta ja Ristiinan tiedot Mikkelin kohdalta.
Astia-palvelusta löydät digitoituna lähes kaikki sodissa 1939-1945 kaatuneiden kantakortit.
Muut kantakortit ovat tilattavissa Astia-palvelun kautta.
Lisätietoja:
https://arkisto.fi/fi/palvelut/n%C3%A4in-tilaat-kantakortin
Kirjanpitolautakunnan antamista lausunnoista ja poikkeusluvista saattaisi löytyä kirjausohjeita aiheesta. Esimerkiksi haulla rahasto* sivulla http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/lapolusuomi?openview saadaan mm dokumentit:
Omakatteisen rahaston asianmukaisesta esittämisestä tilinpäätöksessä 17.01.2006
Ns. omakatteisten rahastojen merkitseminen aatteellisen yhteisön ja säätiön tuloslaskelmaan ja taseeseen 10.04.1995
Teoksessa Koski Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1, 2001 on tietoa em. kirjailijoista.
Kirjailijoiden kotisivut löytyvät esim. Oulun kaupunginkirjaston kotisivujen kautta, nuorten kirjallisuussivuilta Teuvosta http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/ .
Aiemminkin etätietopalvelussa on kysytty Anders Jacobssonista. Vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp#Hakutulos.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa on linkkejä myös nuortenkirjailijoihin http://www.makupalat.fi/kirjat1a.htm .
Lehtiartikkelitietokanta Aleksiin kannattaa myös tutustua. Siitä löytyneet artikkelit ovat lehdissä Tyyris Tyllerö 2002:3 ja Kirjastolehti 1996:7-8.
Varmennekortin voi parhaiten testata sen julkisen palvelun avulla, joka on myöntänyt / toimittanut varmennekortinkin. Esimerkiksi väestörekisterikeskus tarjoaa maksutta mPollux Digisign Client -kortinlukijaohjelmiston myöntämiinsä henkilövarmenteisiin. Katso lisää https://vrk.fi/kortinlukijaohjelmisto
International Firefighters’ Day (IFFD) -sivuston (https://www.firefightersday.org/about-iffd/) mukaan päivän ideoi australialainen vapaapalokuntalainen J. J. Edmonds sen jälkeen, kun viisi palomiestä kuoli sammuttaessaan maastopaloa Victoriassa, Australiassa vuonna 1998. Edmonds käynnisti sekä kansallisen että kansainvälisen yhteisön kesken keskustelun päivän vietosta, ajankohdasta ja tunnussymbolista. Päivänmääräksi valittu 4.5. on palomiesten suojeluspyhimyksen, pyhän Florianuksen päivä.
Säännöt määräävät mm. maalipylväiden korkeuden ja etäisyyden toisistaan, mutta tolppien lukumäärää ei mainita. (Lähde: Suomen jääkiekkoliitto ry, Jääkiekon virallinen sääntökirja 2006-2010).
Googlen kuvahaun perusteella jääkiekkomaaleissa voi olla yksi tai kaksi takatolppaa, tai ei takatolppaa ollenkaan:
http://www.google.com/search?q=j%C3%A4%C3%A4kiekkomaali&rls=com.microso…
Jaakko S. Tolasta ei ole julkaistu erillistä elämäkertateosta. Timo Talvitien toimittamassa teoksessa Aurinkoa pilvien lomasta : kärsimyksen monet kasvot (WSOY 1972) on Jaakko S. Tolan kirjoittama luku Lääkäri sairaalassa, elinikäisenä potilaana.
https://finna.fi/Record/lumme.830354#componentparts
Teosta ei ole kirjastoalueenne kokoelmissa, mutta voitte tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta.
Måns Gahrtonista löytyy tietoa esim. seuraavasta teoksesta:
Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan / Mervi Koski
Kyseistä kirjaa löytyy lukuisista Helsingin kirjastoista, useimmista kuitenkin käsikirjastosta eli ne ovat luettavissa vain kirjastoissa. Lisätietoja osoitteesta www.helmet.fi
Valitettavasti Johan Unengesta en löytänyt edes pienimuotoista henkilöesittelyä, joka olisi suomenkielinen.
Ruotsiksi hänestä löytyy laajasti tietoa, esim.: http://www.bonniercarlsen.se/v2/writer.asp?id=11643 Sivuilta löytyy myös luettelo Unengen teoksista, joissa hän on ollut ainakin osatekijänä.
Pyhäpäivien luonnetta tai sijoittelua suomalaisissa almanakoissa on muutettu useaan otteeseen. Yksi muutosten vuosista oli 1955, jolloin Marian ilmestyspäivä (25.3.) siirtyi sunnuntaiksi ja muuttui marianpäiväksi, Johannes Kastajan päivä (24.6.) siirtyi lauantaiksi ja pyhäinmiestenpäivä (1.11.) siirtyi lauantaiksi ja muuttui pyhäinpäiväksi. Kirkon piirissä ei pyhäpäivien siirtelyä ole katsottu suopeasti, mutta uudistus huomioitiin Yliopiston almanakan lailla heti myös Kirkkokansan kalenterissa (vuodesta 1956 Kirkon kalenteri). Yliopiston almanakassa siirryttiin pyh. miest. p.:stä pyhäinpäivään.Lähteet: Heikki Oja, Aikakirja Kirkon kalenteri Yliopiston almanakka
