Hei!
Valitettavasti kyseistä, mahdollisesti Jalmari Saulin runoa, ei löytynyt tässä kirjastossa saatavana olevista kirjoista, lehdistä, netin kautta tai henkilökunnan runojen tuntemuksella. 1930-luvun lastenlehtiä ei ollut käytettävissä, mutta kaikki saatavana olevat tiedonlähteet on käyty läpi.
Poliittisena terminä "sinipunahallitus" (oikeusto ja vasemmisto) seuraa epäilemättä suomen kielen tapaa ilmaista violetin värin muodostamat värit tässä järjestyksessä ("sinipunainen"). "Punamulta" viittaa perinteisesti vasemmiston ja keskustan liittoon, joten nykyisen puoluekentän värisymboleistä "vihreä" veisi mielikuvan väärään suuntaan.
Heikki Poroila
Urbaanin sanakirjan mukaan kansankynttilä oli alkujaan negatiivissävyinen ja pilkallinen nimitys lähinnä maaseudun kansakoulun opettajista. Nimitys on tänä päivänä ehkä enemmän leikkimielinen, mutta sanakirjan mukaan opettajat kokevat nimityksen edelleen hieman halventavana. Wikisanakirjan mukaan kansankynttilän alkuperä tulee osista kansa ja kynttilä ; kansakoulunopettaja toi valoa kansan keskelle.
Yhdysvaltain dollarin rahanarvonmuunnin löytyy osoitteesta:
https://www.usinflationcalculator.com/
Suomen markkojen ja eurojen rahanarvonmuunnin löytyy osoitteesta:
https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Kysymyksesi on kovin laaja ja siihen voi vastata kovin eri tavoin esim. sen mukaan, minkä näkökulman (vaikkapa lääketieteen) aiheeseen valitsee. Mutta muun muassa näistä kirjoista voisit etsiä tietoa. Kirjat ovat Kuusamon kirjaston kokoelmissa.
- Heikkonen, Moraali ja etiikka käytännössä
- Turunen, Halut, arvot ja valta
- Pietilä, Mikä meitä yhdistää - ihmisyys ja perusarvot
Lehtiartikkeleita aiheesta olisi vaikka näissä:
- Ihmisoikeuksien tulee päteä kaikkialla (Invalidityö 2006, nro 1, s. 20-21 ja 50-51)
- Filosofin parempi maailma (Helsingin Sanomat, 19.9.2004)
- Jokaiselle oma terveystili (Suomen kuvalehti, 2005, nro 38, s. 65)
Tässäpä yleisiä ohjeita Google-kääntäjän käyttämiseen:
Google-kääntäjä löytyy osoitteesta www.google.fi. Klikkaa yläreunasta kääntäjä-painiketta. Valitse ensin kieli, jonka haluat kääntää (englanti) ja sitten kieli, mille haluat tekstin kääntää (suomi). Kirjoita suureen ruutuun käännettävä teksti ja käännös ilmestyy samalla oikeanpuoleiseen ruutuun.
Google-kääntäjä kääntää myös verkkosivuja ja verkkoasiakirjoja, jolloin syötetään osoite käännöskenttään ja klikataan käännä-painiketta. Jos käännettävä tiedosto on omassa koneessasi, niin valitse käännä asiakirja -linkki, selaa asiakirja näkyviin ja valitse se.
Googlen käännösohjelma perustuu suurten tekstimassojen käytölle ja tilastollisille menetelmille, joten käännös ei ole yksi yhteen...
The World Fact Book antaa vastaukseksi kysyttäessä maailman yleisintä ikää 29,6 vuotta (2015). Se on kuitenkin mediaani-ikä, joka kertoo, että puolet maapallon väestöstä on nuorempaa kuin 29,6 vuotta, puolet taas vanhempaa. Varsinaisten osumien määrää se ei paljasta.
Raija Hurmeen Englanti-suomi-suursanakirjan mukaan green onion = scallion. Scallion puolestaan saa seuraavat merkitykset: 1. pikkusipuli; salottisipuli 2. purjo.
Net-mot -sanakirjan mukaan ruohosipuli=chives.
Vastauksia kysymyksiisi löytyy mm. Otavan suuresta maailmanhistoriasta, osasta 8, joka käsittelee sydänkeskiajan historiaa, samoin osasta 9, joka käsittelee myöhäiskeskaikaa.
Lisää sodan ja taistelujen historiasta löytyy mm. seuraavista teoksista: The medieval world at war (2009), Eurooppa.Kaksituhatta sotaisaa vuotta (1995), Sodan historia (kirj. Janne Malkki et al.)(2008), Sota: sodan historia muinaisesta Egyptistä Irakiin (2010), ja Maailman suurimmat taistelut (2006).
Suomen rahat arviohintoineen 1811-1994: Keräilijän opas vuodelta 1994 kertoo presidentti Kekkonen 75 vuotta -juhlarahan arvoksi rahan kunnon mukaan 12-15 markkaa, J. K. Paasikivi 1870-1970 -rahan arvoksi 15-20 markkaa ja Lahden MM hiihdot -rahan arvoksi 25 markkaa. Uudemmista kirjoista näitä rahoja ei löytynyt, joten eurohintoja ei ole.
Tietoa Suomen rahapajan lyömistä juhlarahoista löytyy täältä:
http://www.suomenrahapaja.fi/fin/juhla-ja-kerailyrahat/tietoa-juhla-ja-…
EPNDir 2009/48/EY on direktiivi lelujen turvallisuudesta ("leludirektiivi"). Siinä on kyse leikkikaluista yleensä ja sitä on ensisijaisesti tarkoitus soveltaa tuotteisiin, jotka on suunniteltu tai tarkoitettu käytettäväksi alle 14-vuotiaiden lasten leikeissä. Droneja muistuttavia tai niihin rinnastettavia direktiivin alaisuuteen kuuluvia leikkikaluja ovat esimerkiksi erilaiset radio-ohjattavat lentolelut. EASA:n (European Union Aviation Safety Agency) mukaan leluna pidetään sellaista dronea, "jonka voi ajatella olevan houkutteleva lapsen silmissä". Käytännössä siis drone on lelu, jos se näyttää ja vaikuttaa lelulta. Laitteen ominaisuudet siis paljolti määrittävät, onko kyseessä lelu vai ei. Kovin painavaa tai vaikkapa kameran...
Vanhoista rahoista on kirjoitettu paljon kirjoja, mm.
- Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.] (uusin painos). Siitä löytyy tietoa rahojen arvosta.
- Suuri suomalainen setelikirja / Onni Viitala
Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet - aineistohausta (http://www.helmet.fi/) sanahaku- tai asiasanahaku toiminnoilla. Hakusanaksi voi laittaa numismatiikka, raha(t) tai rahankeräys.
Paljon tietoa vanhoista rahoista löytyy Suomen Numismaattisen Yhdistyksen ja Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Myös Numismaatikko-lehteä kannattaa seurata.
Tarkkaa tietoa vuoden 1992 suosituista etunimistä ei löytynyt. Eero Kiviniemen etunimioppaassa Iita Linta Maria (1993) on suosituimpien nimien listoja vuoteen 1991 asti. Väestörekisterikeskuksen nettisivuilla olevat vuosittaiset etunimitilastot eivät ulotu vuoteen 1992. 1990-lukua koskeva tilasto siellä kuitenkin on mutta se ei jaottele kutsumanimiä ja jälkimmäisiä nimiä erikseen. Löydät palvelun osoitteesta http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ (klikkaa sivun oikeassa reunassa olevaa linkkiä Nimipalvelu ja sitten Suosituimmat etunimet > 1990 - 99). Listasta löytyy 10 suosituinta miehen ja naisen nimeä sillä vuosikymmenellä. Voit hakea etunimen lukumäärätiedon haluamaltasi vuodelta kirjoittamalla vuosiluvun sille avautuvaan kenttään....
Artosta saat lisätietoja Helsingin yliopiston kirjaston sivulta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/ARTO.htm - täältä löydät luettelon Artoon indeksoitavista lehdistä ja tiedontuottajista.
ARTO on uusien kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta. Aineistoa on kattavimmin 1990-luvun alusta, mutta myös vanhempaa artikkeliaineistoa koskevia viitteitä on runsaasti. ARTOon rekisteröidään artikkelit kattavasti n. 1000 jatkuvasti ilmestyvästä aikakauslehdestä (ns. vastuulehdet). Tiedot tallennetaan kuukauden sisällä lehden ao. numeron ilmestymisestä. Lisäksi ARTOon tallennetaan kuhunkin aihealueeseen liittyviä artikkeliviitteitä lukemattomista muista lehdistä ja kokoomateoksista. Artikkelitietueet ovat kaikilta tiedon alueilta ja...
Helmet-kirjastokorttisi numeron löydät kortin takapuolelta, eli siltä puolelta, jolla ei ole viivakoodia. Se on kortin yläreunassa, ja siinä on 14 numeroa.
Kortin numeron lisäksi tarvitset esim. aineistoa tai tietokoneaikaa varatessasi tai omat lainaustietosi nähdäksesi myös tunnusluvun.
Voit katsoa elokuvia esim. sivuista:
Yle: http://areena.yle.fi/tv/sarjat-ja-elokuvat/elokuvat
Nelonen: http://www.ruutu.fi/leffat
Esim.Netflix tarjoaa ilmainen tutustumiskuukaden, mutta sitten katsominen muuttuu maksulliseksi. Kannattaa huolellisesti tutusta käyttöehtoihin ja miten palvelua pystyy lopettamaan ilmaisen kuukauden jälkeen jos et aio tulevaisuudessa ostaa sitä.
https://www.netflix.com/?locale=fi-FI
Netistä löytyy myös ilmaisia elokuvia eri sivustoista. Nämä ovat usein lain vastaisia sivustoja eikä niitä saisi käyttää.
Tämä sivun kerää erilaiset ilmaiset elokuva-linkit netistä yhteen sivuun. http://moviesfoundonline.net/info/ . Myös tässäkin tapauksessa kannattaa ottaa selvää onko elokuvan katsominen laillista tai ei ennen kuin...
Uudessa suomalaisessa nimikirjassa, ISBN 951-1-08948-X, on tietoa Iina-nimestä. Sen todetaan olevan useilla seuduilla toisinnos nimestä Iines. Toisaalta sitä pidetään lyhentymänä mistä tahansa (i)ina-loppuisesta nimestä, kuten Vilhelmiina.
Arto Paasilinnan elämästä voit lukea esimerkiksi kirjasta Paasilinnat -sukukirja-lukukirja, joka löytyy pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta. Tietoa Arto Paasilinnasta löytyy myös internetistä vaikkapa osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903972911. Arto Paasilinnasta on kirjoitettu tietenkin myös lukuisia lehtiartikkeleita. Niitä voi hakea Aleksi-tietokannasta, johon pääset kirjastojen asiakastyöasemilta.
