Lukuohjelman valtuutus on voinut rikkoutua esim. laitteen päivityksen yhteydessä. Uudelleenvaltuuta lukuohjelma.
Tietokoneella: Avaa ADE ja aloitusnäytössä paina ctrl+shift+d -näppäimiä. Kone kysyy haluatko varmasti poistaa valtuutuksen koneelta, vastaa kyllä. Sen jälkeen sulje ohjelma ja käynnistä se uudestaan. Valtuuta ohjelma jälleen Library-valikosta (authorize computer).
Mobiililaitteella valtuutus poistetaan klikkaamalla deauthorize painiketta.
Tässä joitakin teoksia, joista voisi olla sinulle apua:
Waltari, Mika: Matkakertomuksia : Mika Waltarin matkassa 1927-1968 (WSOY 1988)
Sinisen junan ikkunasta : matkakuvia Euroopasta (SKS 1992) Kirjassa on kuvauksia junamatkailusta vuosilta 1900-1940 ja luettelo vanhasta suomalaisesta matkakirjallisuudesta.
Kiiskinen, Kyösti: Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon (Gummerus 1996)
Bagh, Peter von: Junassa (WSOY 2011) Fiktiiviisiä junamatkoja elokuvassa.
Kaikki kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi
Den virtuella floran on oikein mainio tietolähde kasveista kiinnostuneille. Jokaisen suvun tai lajin lopussa kohdassa etymologi kerrotaan latinan- (tai kreikan-) kielisen nimen selitykset. - ruotsiksi tietystikin. Kasveja voi kuitenkin etsiä myös suomenkielisellä nimellä. Leif Ryvardenin kirjassa Retkeilijän kasviopas on myös loppupuolella tieteellisten nimien luettelo suomenkielisin selityksin. Siitä löytyy ainakin jotain sanoja. Esim. Pohjolan luonnonkasvit 1-4 (toim. Kalela) 1958-1961 sisältää luonnonkasvien tieteelliset nimet sekä nimet suomeksi ja ruotsiksi.
Vaatteita esittelevänä mallina toimivaa henkilöä merkitsevä mannekiini juontuu ranskan sanasta mannequin, joka alun perin on merkinnyt kuvataiteilijoiden malliksi valmistettua liikkuvin jäsenin varustettua nukkea ja sitten myös räätälin sovitusnukkea. Ranskan sana on lainaa keskiajan hollannin kielestä, jolloin mannekijn oli deminutiivinen johdos ihmistä tai miestä merkitsevästä sanasta man. Nykyään tuo deminutiivin muodostava pääte on menettänyt väriään ja on muodossa -ke edelleen käytössä Belgian flaaminkielisillä alueilla, siis esim. manneke. Mannekiini on siis sananmukaisesti pikku ihminen.– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja- Petit Robert, Dictionnaire de la langue francaise
Joihinkin kirjastoihin riittää alempi korkeakoulututkinto ja 25 op. informaatiotutkimuksen opintoja, mutta yleensä vaaditaan korkeakoulututkinto ja 60 op. informaatiotutkimuksen opintoja. Liiketalouden tradenomin tutkinnon lisäksi suoritettu 60 op informaatiotutkimuksen opintoja pätevöittää kirjastonhoitajan työhön. Kannattaa lisäksi katsoa Tampereen yliopiston koulutusmahdollisuuksia avoimen yliopiston osalta. Tampereella järjestetään ajoittain avoimessa yliopistossa informaatiotutkimuksen aineopintoja.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei tunne sukunimeä ”Kultima”. Kyseessä on aika harvinainen sukunimi, sillä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan se on ollut sukunimenä vain 158 henkilöllä, nykyisenä nimenä 98 henkilöllä.
Veikkaisin, että sukunimi on peräisin paikannimestä ”Kultima”. ”Kultima on kyläkunta Enontekiöllä. ”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimen tausta on hiukan epäselvä, mutta se on saattanut tulla pohjoissaamen sanasta ”goldit”, jonka merkitys on ’haroa vedessä olevia esineitä, kalastaa kullenuotalla’. Kylän nimi on itse asiassa luultavasti...
Jaksoja tehtiin kaikkiaan 20 kpl. Ensimmäisen tuotantokauden 12 jaksoa lähetettiin ensimmäisen kerran vuonna 1993 ja toisen tuotantokauden kahdeksan jaksoa vuonna 1994.
Kyseessä on varmaankin Lauri Pohjanpään runo "Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot", joka julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Mielialoja" (Kustannus-o.y. Kansa, 1910). Runo sisältyy myös Pohjanpään runojen kokoelmaan "Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954" (WSOY, 1989) sekä antologioista "Tämän runon haluaisin kuulla, 2" (Tammi, 1987) ja "Rakkaudellasi hellytät : uskonnollisia ja muita elämänkatsomuksellisia runoja : suomalaista ja ulkomaista lyriikkaa" (Kirjaneliö, 1980).
Runo alkaa näin:
"Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot
ja myssyin alla välkkyy valkohapset
he tulee toivottamaan hyvää yötä:
kas täällä nukkuu lapset, lastenlapset."
Saat runon kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/...
Kysymykseen on vastattu aiemmin: https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-the-bourne-identity-on?language_con…
Alkuperäiseen vastaukseen lisään, että ensimmäisessä romaanissa The Bourne Identity (Medusan verkko, 1980) mainitaan salainen operaatio nimeltä Medusa, joka liittyy päähenkilön taustaan. Päähenkilön todellisen henkilöllisyyden selvittäminen on tarinan keskeinen juonne, minkä alkuperäinen nimikin tekee selväksi. Ilmeisesti tässä on haettu ajatusta, että tuon vuosien takaisen operaation alkuun panemat tapahtumat ovat "verkko", johon päähenkilö on takertunut.
Medusan verkko on myös luultavasti vaikuttanut jännittävämmältä nimeltä agenttitrillerille kuin "Bournen henkilöllisyys", varsinkin kun nimen Bourne...
Valfrid on muinaissaksalaista alkuperää oleva nimi, jonka kantamuodon osat tarkoittavat ”taistelukenttää” (wal) ja ”rauhaa” (fried). Nimen on tulkittu merkitsevän ”taistelukentän turvaa”. Valfridin vanhempia muotoja ovat esim. Wal(e)fried ja Valfridus ja nimi oli eri muodoissaan Suomen almanakassa 1700-luvulta vuoteen 1928 saakka. Nykyisin muoto Valfrid on suomenruotsalaisessa almanakassa. Valfrid on myös pyhimysnimi, sillä katolinen kirkko muistaa 700-luvulla luostareita perustanutta italialaista Walfrid Della Gherardescaa.
Lähde: Saarikalle, A./Suomalainen,J., ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön”.
Jaakko Haavion runo Kanerva, joka alkaa sanoilla "Loi jumala muinoin päivät" julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Ikikevät vuonna 1947. Se on julkaistu myös mm. seuraavissa teoksissa:
Jaakko Haavio: Runot (1954)
Jaakko Haavio: Valitut runot (1981)
Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000)
Aku Ankan nettisivuilla (www.akuankka.fi) Tietolaari-osiossa kerrotaan Akun syntymävuodeksi 1934 ja tarkennetaan näin:
"Akulla on kerrottu olevan kaksi syntymäpäivää: 13.3. ja 9.6.1934. Jälkimmäinen on Akun "oikea" syntymäpäivä, sillä silloin julkaistiin ensimmäisen kerran Viisas Kana Kananen -animaatio, jossa Aku nähtiin ensimmäisen kerran. 13.3. on päivämäärä, johon viitataan mm. Kolme Caballeroa -piirroselokuvassa sekä Hyvää syntymäpäivää, Aku Ankka -animaatiossa ja sarjakuvassa. Nykyään Akua voi juhlia kumpanakin päivänä: meillä suomalaisilla on ollut tapana juhlia Akun munintapäivää 13.3. ja kuoriutumispäivää 9.6."
Lisätietoja myös Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Aku_Ankka#Historia
Äänikirjoja Suomessa julkaisee esim. Suomen Äänikirjat (www.suomenaanikirjat.fi) ja Näkövammaisten kirjasto Celia Helsingissä (www.celialib.fi). Celia kouluttaa myös äänikirjojen lukijoita ja heillä on omat studionsa, joissa lukeminen tapahtuu. Yhteystiedot löytyvät edellä mainituista nettiosoitteista. Lisäksi ainakin WSOY ja Tammi julkaisevat äänikirjoja.
Aada on suomalainen ja virolainen kirjoitusasu Ada-nimestä. Ada merkitsee heprean kielellä jalokivikorua. Suomen ruotsalaisessa almanakassa se lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal- tai Adel-alkuisista nimistä (merkitys aatelinen, jalosukuinen). Meillä Adaa on käytetty myös Adalmiinan ja Adolfiinan kutsumamuotona.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Pihla on todella lyhenne pihlajasta. Kukkien ja puiden käyttö lähinnä naisten niminä juontaa juurensa jo viime vuosisadalta, nämä nimet ovat lähinnä vertauskuvallisia. Yleensä niihin liittyy ajatus tyttölapsen viehättävyydestä tai naisellisesta kauneudesta.
Tiedustelin asiaa sarjan aikaisemmat osat kustantaneelta Otavalta, ja sieltä kerrottiin, ettei Beth Revisin Shades of the Earth -teoksen suomentamisesta ole tehty päätöstä. Niinpä sitä ei ole näillä näkymin tulossa suomeksi ainakaan aivan lähiaikoina.
Voit toki laittaa asiasta toivetta Otavan suuntaan. Otavan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.otava.fi/yritys/yhteystiedot/.
Saastamoinen-nimen alkuperää on jäljitetty täällä aikaisemminkin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=9cba51a6-79a…
Nimellä ei välttämättä ole yhteyttä saasta-sanaan (olkoonkin, että nimistöntutkijoista esimerkiksi Pertti Virtaranta on tällä kannalla), vaikka se esiintyy jo Agricolan sanastossa (Rucouskiria, 1544). Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan hänen aikanaan sitä tavattiin etupäässä länsimurteissa, itämurteissa harvemmin. Saastamoisten valta-alueiden Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kirjakielestä sanan varhaisin esiintymä on kirjattu vasta 1700-luvun jälkipuoliskolla (Christfried Ganander), lähes 150 vuotta ensimmäisten Saastamois-merkintöjen jälkeen.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-...
Kirkonkirjoja löytyy kahdesta www-osoitteesta. Osoitteesta http://www.digiarkisto.org kirkonkirjat löytyvät kuvattuna sellaisinaan, osoitteesta http://www.genealogia.fi puolestaan löytyy HisKi-tietokanta, josta voi hakea tietoa esimerkiksi henkilön nimellä.
Kumpikaan tietokannoista ei ole aivan täydellisiä, kaikki Suomen seurakunnat eivät löydy niistä.
Nobel-palkintojen viralliselta verkkosivustolta (http://nobelprize.org/literature/) löytyy seuraava lista Nobel-palkituista kirjailijoista.
Olen merkinnyt tähden (*) niiden kirjailijoiden perään, joiden tuotannosta on Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan julkaistu suomen kielellä kokonaisia teoksia. Muilta kirjailijoilta voi löytyä runo- tai proosanäytteitä antologiasarjasta Nobel-kirjailijat 1-4 tai teoksista 21 Nobel-kirjailijaa sekä 27 Nobel-kertojaa. Kaikkien teosten saatavuutta Tampereen kaupunginkirjastosta voit tutkia verkossa osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/.
Listasta puuttuvina vuosina palkintoa ei ole jaettu lainkaan.
2004 Elfriede Jelinek
2003 J.M. Coetzee *
2002 Imre Kertész *
2001 V.S. Naipaul *
2000 Gao...
Alissa on Alicen ja Alician englanninkielinen muunnos, josta viitataan Aliisaan. Aliisan nimipäivä on 14.7. Aliisan kerrotaan olevan suomalainen muunnos ranskalaisesta nimestä Alice, joka voi pohjautua moniin nimiin: germaaniseen Adalheidiin, kreikan Aleksandraan tai Alethiaan (uskollinen) tai hebrean Elisabetiin. Alice ja sen muunnokset ovat suosittuja nimiä monissa maissa, esimerkiksi Englannissa ja Ranskassa sekä kirjallisuudessa: Liisan seikkailut ihmemaassa on alun perin Alice in Wonderland. Alisa ja Alice ovat Aliisan muunnoksia. Israelissa Aliza tarkoittaa iloa.
Suomessa Aliisasta on käytetty myös samoja kutsumamuotoja kuin Elisabetista: Liisa, Liisi, Lissa, Lissu, Liisukka, Lissukka, Lispe, Lispetti, Lipa, Lipe, Lippa ja Lilli,...
