Kirjassa Mikä lapselle nimeksi, kirjoittanut Eeva Riihonen sanotaan Venla-nimestä näin: Muunnos ruotsin Vendlasta, Wendelasta, jotka on muunnettu germaanien slaaveista käyttämästä vendi-nimityksestä (vandaalit) tai paikannimestä Wendelburga. Nimipäivä on 2.6. Vendelasta sanotaan: Nimi on tullut tutuksi Kaari Utrion kirjasta. Ruotsin historioasta tunnetaan Vendela, Ruotsin, Göötanmaan ja Vendien kuningatar. Nimipäivä ruotsalaisessa almanakassa 8.11.
Tämä on todella laaja kysymys, sillä nykykirjallisuudesta on hyvin vaikea sanoa mitään kokonaisuutena. Kirjallisuus on nykyään hyvin pirstoutunutta, eikä siitä ole kovin helppoa löytää mitään kokonaisuutta tai edes sen osia kuvaavia määritelmiä, toisin kuin vaikkapa 1800-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta. Nykykirjallisuuteen kuuluvat niin arkirealistinen proosa kuin kuvitteellisissa sfääreissä liikkuvat fantasia- tai tieteiskirjat, niin kokeelliset runot kuin perinteiset arvoitusdekkaritkin.
Nykykirjallisuuden monia muotoja voi tutkia vaikkapa kaksiosaisesta teoksesta ”Suomen nykykirjallisuus 1–2” (SKS, 2013). Sitä voi pitää jonkinlaisena yleisesityksenä aiheesta, vaikka tuskin sekään pystyy täydellisesti tavoittamaan nykykirjallisuuden...
Suomenkielistä tietoa kirjailijasta löytyy teoksesta
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2 (2006)
Annika Thorista on kysytty etätietopalvelussa aiemminkin.
Vastaukset osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Taskukirjasto poistui käytöstä tammikuun alussa. "Helmet-kirjaston mobiilisivusto korvaa Taskukirjasto-sovelluksen tammikuun 2024 alusta alkaen. Jatkossa käytät puhelimella kätevästi uuden Helmet-verkkokirjaston selainversiota." Linkki Helmet uutisiin
Pahoittelemme siirtymästä aiheutuvaa vaivaa!
Syntymätodistus on tilattavissa Digi- ja väestötietovirastosta.
"Todistukseen tulevat seuraavat tiedot, kun tilaat vakiomuotoisen todistuksen itsepalvelun kautta. Vakiomuotoinen todistus tarkoittaa, että todistuksessa on aina samat tiedot ja valitut valinnaiset tiedot:
Nimesi, entiset nimesi, syntymäaikasi (tai henkilötunnuksesi), syntymäkotikuntasi, syntymävaltiosi, kansalaisuutesi ja nykyinen kotikuntasi.
Todistuksessa näkyvät myös vanhempien nimet, syntymäaika, syntymäkotikunta, syntymävaltio ja kansalaisuus, jos tiedot löytyvät väestötietojärjestelmästä.
Voit tilata todistuksen itsestäsi tai toisesta henkilöstä hyväksyttävää käyttötarkoitusta varten. Huomioithan, että itsepalvelun kautta voit tilata...
Tietoa Sini-nimen alkuperästä ja merkityksestä löydät tutkielmaasi varten esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Häkkinen, Kaisa: "Nykysuomen etymologinen sanakirja" (Helsinki: Kaisa Häkkinen ja WSOY, 2004)
Saarikalle, Anne - Suomalainen, Johanna: "Suomalaiset eunimet Aadasta Yrjöön" (Jyväskylä: Gummerus, 2007)
"Suomen kielen sanakirjat 6: Suomalainen nimikirja" (Helsinki: Otava, 1984)
"Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3" (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura - Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000)
Näissä lähteissä kerrotaan muun muassa, että Sini on suomalainen nimi ja että se pohjautuu värin nimeen "sininen".
Perintökaaren 20-luku koskee perunkirjoitusta. Se ei sisällä säännöstä valtakirjan muodosta.
Alla on linkki lakitekstiin Finlex-tietopankissa
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search%5Btype%5D=pi…
Kirja: Aulis Aarnio – Urpo Kangas –Pertti Puronen: Perunkirjoitusopas. Helsinki 2000. ISBN 952-14-0387-X. Kirja on esimerkiksi Eduskunnan kirjaston kokoelmissa.
Kirjassa on eri asiakirjojen kaavoja, mm. yksilöity valtakirja perunkirjoitusta varten.
Kysymyksenne mitä todistajat todistavat;
yleensä valtakirjassa todistajat todistavat nimikirjoituksen oikeaksi.
Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelusta löytyy tietoa Tuija Lehtisestä ja hänen tuotannostaan, myös kirjasta Ikkunaprinsessa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175922725910
Tietoa kielletyistä kirjoista löytyy esim. osoitteesta https://web.archive.org/web/20040225154950/http://www.jyu.fi/library/ju…. Siellä kerrotaan syy useampaan Kingin kirjan kielletyksi luokitteluun.
Pukeutumisen ja kampausten historiasta on kirjoitettu paljon kirjoja. Piki-verkkokirjaston kautta löydät kirjat parhaiten kirjoittamalla pikahaun (http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=findf&sesid=1146659934&ulang=fin) hakusanat-ruutuun muoti historia tai muoti kampaukset. Tässä muutamien kirjojen nimiä:
-Utrio, Bella donna: kaunis nainen kautta aikojen
-Kuitunen, Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan
-Kopisto, Puku Suomessa 1750-1900
-Pylkkänen, Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla
-Syromjatnikova, Kampausten historia
-Skolnikov, Historialliset päähineet, kampaukset ja korut
1700-luvun muodista löydät kuvia ja tietoa esim. näiltä Internet-sivuilta:
http://www.history.org/history/clothing/intro/clothing....
Tarkoitat varmaankin ajoneuvon rekisterikilpiä, jossa on itse valittu rekisteritunnus tietylle ajoneuvolle. Vapaana olevia rekisteritunnuksia voi kysyä liikenne- ja viestintävirasto Traficomista. Alla olevasta linkistä löytyy tietoa ja yhteystiedot:
https://www.traficom.fi/fi/asioi-kanssamme/hae-ajoneuvolle-erityiskilpea
Hain vastausta kysymykseesi erilaisista Vaasan historiakirjoista sekä 1920-luvun osoite- ja puhelinluetteloista. 1920-luvun osoitekirjoissa mainitaan kansakoulujen ja oppikoulujen lisäksi kaupungissa olleen seuraavat oppilaitokset: Vaasan kauppakoulu (suom. ja ruots.), Vaasan teollisuuskoulu, Kauppa-apulaiskoulu, Vaasan käytännöllinen naisopisto, Vaasan kotitalouskoulu, Ruots. pikkukouluopettajarseminaari ja suomalaisia ja ruotsalaisia valmistavia kouluja 3 kpl. Moni näistä oppilaitoksista oli varmasti tarkoitettu kansakoulun suorittaneille.
Kauppakoulun pääsyvaatimuksena oli ylemmän kansakoulun oppimäärä tai "vastaavat tiedot". Opettajarseminaarin luulisi vaatineen lukion suorittamisen. Vaasan teollisuuskoulussa opetettiin yleisten...
Suomenkielisistä kirjoista parhaiten kysymyksiisi vastaa varmaankin Maailma tänään osa 11 (1998). Tuoreempaa tietoa, mutta vähemmän, löytyy teoksesta Kiljunen, Kimmo: Valtiot ja liput (2002). Internetistä kannattaa katsoa esim. http://www.makupalat.fi/ (maantieteet). Kreikan kulttuurista löytyy tietenkin runsaasti tietoa historian kirjoista.
Käsittääkseni palvelua, josta saisi listan täyskaimoista, ei ole tarjolla, kenties juuri tietoturvasyistä. Jotakin suuntaa voi saada katsomalla etsimällä täyskaimoja Fonectan hakupalvelusta osoitteesta https://www.fonecta.fi. Tietenkään se ei ole täysn kattava, koska listassa ovat vain julkisesti näkyvät puhelinnumerot.
Perukirjamalleja on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/nain-perukirja-tehdaan-ot…
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa annetaan neuvoja perunkirjoitusta varten: Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013) ja
Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas, (6.uud.p., 2000) .
Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Kielitoimiston sanakirjan mukaan irtojäätelöllä tarkoitetaan pakkaamattomana myytävää jäätelöä (kuten irtokaramellit). Yksittäispakatut jäätelöt eivät siis ole irtojäätelöitä.
Mainoksessa soi tunnusmusiikki, joka on muunnelma Irwin Goodmanin kappaleesta "Vain elämää". Aikaisempina vuosina tunnusmusiikin ovat esittäneet ohjelmaan osallistuvat artistit.
Liittomuoto on sanaliitto, joka merkitykseltään vastaa verbin jotakin aikamuotoa. Liittomuodon muodostavat merkitykseltään vaillinainen verbi, apuverbi, sekä pääverbin jokin taivutusmuoto, usein partisiippi.
Suomen kielessä liittomuotoja ovat perfekti ja pluskvamperfekti sekä liittopreesens ja liittoimperfekti. Perfektissä ja liittopreesensissä apuverbinä käytetään olla-verbin preesensmuotoja, pluskvamperfektissä ja liittoimperfektissä sen imperfektimuotoja. Perfektissä ja pluskvamperfektissä pääverbi on toisessa partisiipissa, liittopreesenssissä ja -imperfektissä ensimmäisessä partisiipissa.. Useissa muissakin kielissä kuten ruotsissa, englannissa ja saksassa vastaavat aikamuodot ovat liittomuotoja, samoin kuin ranskan passé composé....
Sairaalassa syntyneiden tietojen pitäisi löytyä äidin nimellä syntymäsairaalan tai lähimmän keskussairaalan arkistosta. Vuodesta 1987 lähtien kaikista Suomessa syntyneistä lapsista on kerätty tiedot myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syntyneiden lasten rekisteriin (syntymärekisteri).Syntymää koskeva tietoja 1980-lukua edeltäviltä vuosikymmeniltä voi joutua etsimään kansallisarkistosta tai maakunta-arkistoista.https://thl.fi/tilastot-ja-data/ohjeet-tietojen-toimittamiseen/syntynee…
