Uskoisin että aiheesta ei ole laajempaa kotimaista yleisesitystä. Siviiliväestön matkustusmahdollisuudet vaihtelivat huomattavasti paitsi maittain, myös ajankohdan mukaan. Joitakin kansainvälisiä tutkimuksia aiheeseen liittyen:
Fitch, Tad, and Michael Poirier. Into the Danger Zone: Sea Crossings of the First World War. The History Press, 2014.
Frey, Marc. ‘Trade, Ships, and the Neutrality of the Netherlands in the First World War’. The International History Review 19, no. 3 (1997): 541–62.
Klovland, J.T. ‘The Price of Neutrality: Ocean Freight Rates and Shipping Policy towards the Northern Neutrals during the First World War’. Scandinavian Economic History Review, 2021. https://doi.org/10.1080/03585522.2021.1901777.
Koren, E.S. ‘The...
Vuoden 1734 lain Naimiskaari oli voimassa vielä vuonna 1889. https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734… Vuonna 1889 säädettiin laki aviopuolisojen omaisuus- ja velkasuhteista https://drive.google.com/drive/u/1/search?q=1889 ja vuonna 1929 nykyisinkin osittain voimassa oleva avioliittolaki https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1929/234Naisasialiitto Unionin julkaisu Avioliittolaista 1905https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/84346/fd2012-pp00000013-pdf001.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Yleisten kirjastojen tilastot löytyvät kirjastot.fi-sivuilta: http://tilastot.kirjastot.fi/index.php?lang=fi Sitä kautta löytyy tilastoja kuntien kirjastojen näyttelyistä (myös muut kuin taidenäyttelyt). Alla linkki tilastoon, josta löytyvät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen tilastot vuodelta 2015, joka on uusin tilastoitu vuosi. Otsikon Kirjaston tapahtumat ja käyttäjäkoulutus alta löytyvät näyttelyt. Voit muuttaa hakua ja hakea haluamiasi kuntia tarpeen mukaan:
http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2%2C73%2C191%2C400%2C409&years=2015
Taidelainaamoja ei ole tilastoitu. Ne eivät ole kirjastojen omaa toimintaa, vaan yleensä jonkin taiteilijaseuran pitämiä, ja kirjaston tiloissa toimivia. Ainakin Helsingissä, Espoossa, Raumalla ja...
Valitettavasti en ole onnistunut jäljittämään sketsiohjelmaa joka aina loppuisi sanoihin "ja mukana puukko". Lähin joka tulee mieleen on Kummeleiden Puukon veljekset, Pekka, Henri ja Arttu. Jokainen sketsi loppuu lauseeseen "Tällasta se meijän Puukon veljesten elämä on". Tiedot olen ottanut Wikipediasta. Kirjastosta löytyy myös Jukka Annalan kirja "Toopelivisio" joka kertoo suomalaisesta televisiokomiikasta.
"Satupurjeet"-ryijyn kuva löytyy kirjasta: HÄNNIKÄINEN, Tuija: Ryijykirja. Ajatus, 1996.
Ryijyn teko-ohjeet + tarvikepaketin saa ostaa käsityöliikkeistä,
Oulussa pakettia myy mm. Käsityöliike Somikki, Kirkkokatu 29. puh. 3313330. Tarvikkeiden oston yhteydessä saa opastusta ryijyn valmistamisesta, myös yllä mainittu teos on hyödyllinen.
Raision kaupungikirjaston palaute-sivulle http://www.raisio.fi/kirjasto/feedback/ pyydetään palautetta jätettäessä kirjoittamaan sana "viisi" numerona (siis 5). Mutta kirjastokorttihakemusta ei ole nettisivuilla, vaan korttia haettaessa täytyy olla henkilökohtaisesti kirjastossa paikan päällä täyttämässä lomake ja todistaa henkilöllisyytensä kuvallisella henkilöllisyystodistuksella.
Käyttösäännöissä sanotaan että "Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa VASKI-kirjastosta. Kortin saat esittämällä kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen,jossa on valokuva ja henkilötunnus. Edellytyksenä on, että sinulla on osoite Suomessa. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton.
Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan kirjallisella...
Eduskunnan kirjasto ei ota kantaa oikeudellisiin kysymyksiin tai tee laintulkintaa.
Kuvaamassasi tapauksessa kannattaa olla yhteydessä oman kunnan tai kaupungin asumisesta ja ympäristöstä vastaavaan toimialaan, ja selvittää, kuuluuko kyseinen tie yksityisalueeseen vai onko kyse yleisestä tiestä.
Kirjasampo kertoo, että Matti Lilja oli suomalainen kirjailija, joka syntyi 1903 Tampereella ja kuoli Helsingissä 1956. Hän ehti julkaista 14 romaania ja yhden satukirjan. Matti Lilja kirjoitti sekä aikuisille että lapsille. Matti Lilja oli Suomen kirjailijaliiton jäsen ja vuonna 1953 hänet valittiin jäseneksi liiton kirjalliseen toimikuntaan.
Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175929956445
Lainassa olevaa kirjaa ei voi uusi, jos sen nimekkeessä on yksikin varaus. Jos kirjoja on runsaasti hyllyssä, voi odottaa hetken (noin puoli päivää) ja yrittää uusimista uudelleen. Silloin se saattaa onnistua.
Toinen este uusimiselle on se, että kirja on uusittu jo viisi kertaa. Silloin kirja ja kirjastokortti pitää käyttää kirjaston tiskillä. Siellä kirja ensin palautetaan, sitten sen kunto tarkistetaan ja sen jälkeen kirjan saa yleensä taas lainattua takaisin kortilleen.
Kirjasammosta löytyy hyvä listaus maailmankirjallisuuden klassikkoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7726 ja kotimaisen kirjallisuuden klassikkoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6147. Ne ovat varsin sopivia koulukäyttöön.
Suomen Pankin julkaisuarkistosta Kaisusta https://publications.bof.fi löytyvät digitoituina vuosikertomukset. Niistä löytyy mm. valuuttakurssitietoja. Vuoden 1970 vuosikertomus löytyy osoitteesta: https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201408071590
Siinä on sivulla 32 Suomen Pankin viralliset valuuttojen myyntikurssit vuosien 1969 ja 1970 lopussa, samoin kuin niiden vaihtelualueiden ääriarvot sekä myynti- ja ostokurssien väliset erot.
Kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole koottuna valtakunnallisia tilastoja. Useat kirjastot julkaisevat sivuillaan joko vuosittaisia tai tietyn aikavälin listauksia lainatuimmista ja varatuimmista teoksista. Niissä ei useimmiten ole eritelty lasten- ja nuorten tietokirjallisuutta.
Kirjastoaineiston jaottelu kohderyhmän mukaan perustuu teosten sisällönkuvailuun ja myös niiden sijoitteluun kirjastossa. Yleensä kirjastoissa aineisto on jaoteltu aikuisten, nuorten aikuisten, nuorten tai lasten aineistoihin. Usein puhutaan osastoista, jotka sitten voivat sijaita fyysisesti kirjastossa eri hyllyalueilla. Yläkoulu- ja lukioikäisille suunnattu nuorten tietokirjallisuus sijoitetaan siis pääsääntöisesti nuorten- tai nuorten aikuisten...
Helmet-kirjastoissa käytettävä ohjelmisto on nimeltään Sierra. Helsingissä on käytössä kassaohjelmisto Ceepos.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Julkisuuslain_mukainen_tietojarjestelmas(774)
Grimmin satuja ovat suomentaneet ainakin Zachris Topelius, Helmi Krohn ja Anni Swan. Uusimpia kääntäjiä ovat Oili Suominen ja Raija Jänicke.
Kysymäsi kokoelma ilmestyi vuonna 1930 kahtena niteenä. Yhtenä niteenä siitä on ilmestynyt näköispainokset vuosina 1982 (lisäpainos 1983) ja 2012. Kokoelman luettelointitiedoissa tai itse kirjassa ei ole mainintaa suomentajasta, emmekä tätä tietoa valitettavasti muualtakaan löytäneet.
Alla linkki kokoelman uusimman painoksen luettelointitietoihin hakupalvelu Finnaan:
https://www.finna.fi/Record/fikka.4154655
"Romanssi" -nimellä löytyy useitakin kappaleita, oletettavasti tässä tarkoitetaan elokuvassa ''Katariina ja Munkkiniemen kreivi'' Leif Wagerin esittämää kappaletta.
(''sua vain yli kaiken mä rakastan...'') Tähän kappaleeseen sanat ja nuotit löytyvät Suuren Toivelaulukirjan 1 -osasta, sivulta 32.
Myös Tsaikovskin säveltämä ''Romanssi'' löytyy (''kun yöhyt seudun peitti varjollaan...) jonka löytää esim. Suuren Toivelaulukirjan kakkososasta,
sivu 145.
Voi olla, että kyse on vain ihan inhimillisestä erehdyksestä eli ettei virkailija ole muistanut poistaa maksuja. Joskus sellaista tapahtuu, mutta on todella huono tuuri, että se on käynyt sinun kohdallasi kahdesti. Pahoittelut, että niin on päässyt tapahtumaan!
Kannattaa mennä kotikirjastoosi maksukuitin kanssa ja kertoa asia, niin maksut varmasti poistetaan.
Keramiikan singneerauksia voi itse selvitellä erilaisien listaussivujen avulla.
Esim.https://antiikkia.wordpress.com/2010/02/04/arabian-taiteilijoiden-signeerauksia/
https://laatutavara.com/tietopankki/kupittaan-savi/ tai https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_keramiikkataiteilijat.
Asianatuntijan apua voi tiedustella useimmilta huutokauppakamareilta. Monilla on ilmainen arviointi palvelu.
Kirjaa kannattaa kysyä kassalta/ kirjaston infotiskiltä/ neuvonnasta.
Jos olet tullut heti varauksen tehtyäsi kirjastoon sitä hakemaan, varaus saattaa tosiaan löytyä vielä hyllystä.
Jos olet jo saanut kirjasta saapumisilmoituksen, kirja löytyy yleensä varaushyllystä.
Varaukset ovat joko avohyllyissä tiskin lähettyvillä ja sen saa lainata itse tiskiltä tai automaatilla
tai varaus on tiskin takana ja virkailija lainaa sen sinulle.
