Muna sanalla on kielteinen merkitys, koska se liitetään linnun munan lisäksi myös penikseen tai kiveksiin. Mikäli ihmisen vartaloon muodostuu tyrä, on silläkin samanlainen merkitys sen kivuliaisuuden vuoksi ja siitä on syntynyt kielteinen verbi tyriä.Munata on verrannollinen tyriä verbin etymologiaan, eli koska munallakin on kielteinen merkitys, on siitä kehittynyt tuo negatiivinen verbi munata.Lähteet:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_52072ba2654f8f4502dd339f382798f5&word=munahttps://sanat.csc.fi/wiki/Etymologiadata:imsm:muna
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'.
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm. Osoitteesta http://chineseculture.about.com/library/name/male/blna_justus.htm löytyy yksi tapa...
Kyllä, tavallisen CD-äänikirjan pystyy siirtämään MP3-soittimelle. CD-levyn sisältö täytyy vain muuttaa sähköiseen MP3-muotoon esimerkiksi CD-asemalla varustetulla tietokoneella. Sitten MP3-muotoon muunnetut tiedostot ladataan soittimeen.
Tätä runoa on kysytty aiemminkin. Mahtanetko tarkoittaa runoa Lähdettyäs, joka löytyy kokoelmasta Runoja (1906)."Lähdettyäs, armahani oi,kaikki on niin hiljaiseksi käynyt:ilta varhemmin on hämärtäynyt,myöhemmin on noussut aamun koi."---Runo löytyy myös ainakin teoksesta Jääkukkia. V.A. Koskenniemen valitut runot.
Kyseessä on Aleksis Kiven runo Metsämiehen laulu. Teksti löytyy myös netistä: http://www.kivenjuurilla.fi/runot.html#
Tunnettu sävellys mieskuorolle on Jean Sibeliuksen (op. 18 nro 5), sen nuotit löytyvät mm. teoksesta Laulu-Miesten lauluja I ja Suomem Mieskuoroliiton julkaisuista Taitomerkkilaulut ja Pakolliset taitomerkkilaulut. Toinen tunnettu, ja ehkä kansanlaulunomaisempi yksinlaulu on Yrjö Kilpisen. Sen nuotit löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 9, s. 13. Tämän lisäksi Kaj Chydenius on säveltänyt saman runon, se löytyy Chydeniuksen nuottikirjasta Opera omnia : Aleksis Kivi-laulut. Harri Saksalan sävellys on kirjastossa vain äänitteenä, samaten kuin Kalervo Tuukkasen ja Markku Ylipään. Muita säveltäjiä, joista kirjastossamme...
Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa ei voida vastata lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta. Tietoa saa lakitoimistoista ja oikeusaputoimistoista, https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/. Ohjeita maahantulosta ja sen rajoituksista löydät myös Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.
Suomalaisista nimistä on kirjastoissa monenlaisia kirjoja, jos haluat tutkia niitä tarkemmin. Oman nimesi selitys löytyy esim. Kustaa Vilkunan kirjasta: Etunimet.
Noora on tavallinen lyhentymä Eleonoorasta. Eleonoora on palautettu suomalaiseen almanakkaan v. 1973. Eleonoora on alkuaan arabian Ellinor = Jumala on valoni".
Vastaus löytyy vastausarkistostamme http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Kirjoittakaa kohtaan 'etsi arkistosta' etsimänne nimi ja klikatkaa 'hae'. Susan on lyhennelmä Susannasta. Maria ja Annaa pitää etsiä erikseen. Annikki on hellittelynimi Annasta.
Ihan Vanttilassa ei ole kirjaston toimipistettä mutta Kauklahdessa on. Yhteys- ja muut tiedot: Aukioloajat ma, ti, to 14-20 ke, pe 11-16.Katuosoite Hansakallio 2. Postiosoite PL 3604, 02070 ESPOON KAUPUNKI.Puhelin 09 8165 3778.Sähköposti Kirjasto.Kauklahti@espoo.fi
Voitte myös noutaa kirjan kirjastoautosta, Vanttila torstaina/pariton viikko 17.55 – 18.20 Vantinlaaksontie 39
Kysymyksesi on aika laaja. Voisit ensi alkuun katsoa Oulun kaupunginkirjaston lastenosaston Teuvo sivuilta luettelon kauhukirjoista http://www.ouka.fi/kirjasto/lakauhu.htm . Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Minkähän ikäisille ajattelit kauhutarinoita? Ääneenluettavaksi sopivat kansansadut esim. Kuu paistaa, kuollut ajaa. Ja vähän nuorimmille esim. Vihreä koura ja muita kummitusjuttuja. Lastenosastomme kirjastonhoitajat antavat mielellään lisävinkkejä.
Pääkirjaston syyskinosta vastaava henkilö tulee maanantaina töihin kesälomalta. Uskoisin, että hänellä on ohjelma valmiina tai jos ei ole, hän sen ensi viikolla kokoaa. Valitettavasti emme siis pysty nyt vastaamaan, mutta välitän viestisi oikealle henkilölle ja pyydän häntä vastaamaan sähköpostilla, kun hän ensi viikolla tulee töihin.
Lahden kaupungin Veranta-hanke on päättynyt toukokuussa 2011.
Ikäihmisille kulttuuripalveluja tuottaneen Veranta-hankkeen asioissa voitte jatkossa olla yhteydessä vs. kulttuurisihteeri Ann-Mari Karviseen, puh. 050 387 8792 tai ann-mari.karvinen(at)lahti.fi.
Lahden kaupunginkirjastossa toimii Seniorien kirjastopalvelut-tiimi, jonka vetäjänä on Kirjastoauto-osaston osastonjohtaja Sanna Kuosa. Häneen voi ottaa yhteyttä ko. asioissa.
sanna.kuosa@lahti.fi tai puh. 812 5561, 050 398 5961.
Hei! Voit noutaa kirjan pääsiäisen jälkeen. Kirja on lainattu nyt jo sinun kortille ja eräpäivä on 16.4. Kun haet kirjan, sen laina-aikaa voidaan jatkaa, jos kirjaan ei ole varauksia.
Jori Sivosen säveltämä ja Juha Vainion sanoittama "Kuin joutsenlaulu", joka alkaa: "Jäi eilinen jo taa", sisältyy seuraaviin nuotteihin:
Vainio, Juha: Lauluntekijä ja laulaja (Fazer Musiikki, 1990)
Randelin, Kake: Kop kop kop (Fazer, [1983])
Molemmissa nuoteissa on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja sanat.
Opiskeluasioissa on varman tiedon saamiseksi paras ottaa suoraan yhteyttä kyseisen oppilaitokseen ja kysyä sieltä. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kontaktihenkilöt opiskeluasioissa löytyvät ko. tiedekunnan verkkosivuilta http://www.med.helsinki.fi/hallinto/kanslia.htm
Sähköpostiosoitteet opintoneuvontaan med-opintoneuvonta @helsinki.fi
med-studentaffairs @helsinki.fi
Linkkejä : http://www.koulutusnetti.fi/?path=yliopistoss
http://www.koulutusnetti.fi/?file=315
Hei
Pahoittelen etten kykene antamaan vastausta kysymykseesi. Lisätiedot olisivat tarpeen.
Mistä tämä lainaus on peräisin?
Asiayhteydestään irrotettuun sitaattiin ja sen merkitykseen on mahdoton löytää selkeää vastausta.
Suomen kustannustoiminnan historiasta löytyy Internetistä tietoa kyseisen kustantajan kotisivuilta.
BookNet kustantajien kotisivuja http://booknet.cultnet.fi/kustant/
WSOY:n historiikki http://www.wsoy.fi/www/yhtyma.nsf/historia.htm
Otavan historiikki http://www.otava.fi/otava/historia.html
Gummeruksen historiikki http://www.gummerus.fi/kustannus/yresittely.htm
Kustannustoiminnan historiasta on myös lukuisia teoksia. Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta
http://www.libplussa.fi/ valitse monipuolinen haku, sekä hae teoksia ja julkaisuja joiden -kohtaan asiasana tai luokka. Hakusanoina voit käyttää kustannustoiminta, kustantajat ja historia
Otimme yhteyttä Sotkamon kunnankirjastoon. Heiltä kerrottiin, että heidän kirjastossaan ei tällaista lakimiesneuvontaa ole koskaan ollutkaan. Lähin kirjasto, josta löytyy asianajajien maksuton neuvontapalvelu on Kajaanin kaupunginkirjasto. Kevään päivystysajat löydät tästä linkistä: http://213.143.184.82/kirjasto/index.htm
RGB-värimalli on käytössä näytöissä, digitaalikameroissa ja skannereissa. Nimi tulee pääväreistä eli Red, Blue, Green. Värijärjestelmä on summaava eli additiivinen, mikä tarkoittaa, että värisävyt syntyvät värillisten valojen yhdistymisestä. Yhdistymisessä valon määrä lisääntyy. Värimalli sopii parhaiten näytölle, se koostuu punaisista, sinisistä ja vihreistä pisteistä, jotka näyttävät sulautuvan yhteen ja luovat vaikutelman eri värisävyistä.
CMYK-värimallin lyhenne tulee sekundaarivärejä tarkoittavista sanoista Cyan (syaani), Magenta (aniliininpunainen), Yellow (keltainen) ja Key color (musta). Malli on subtraktiivinen, eli se perustuu painovärin valon absortio-ominaisuuksiin. CMYK-väritilaa käytetään em. ominaisuuksiensa vuoksi...
Samuel Shellabargerin Kulta ja kuolema (suom. Eeva Kangasmaa, Aura, 1946 ja WSOY, 1953) kuluu useiden Suomen kirjastojen kokoelmiin. Helmet-kirjastojen kokoelmista se on valitettavasti jostakin syystä jouduttu poistamaan.
Voit tilata teoksen lainaan kaukopalvelun kautta. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön netissä tai kirjastossa. Pyyntö edellyttää, että Helmet-korttisi on voimassa ja sinulla on lainausoikeus. Kaukopalvelulomake ja hinnasto löytyvät alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
