Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut kyseistä runon pätkää tai värssyä. Kuolinilmoituksissa julkaistut värssyt ovat monesti jonkun omaisen itsensä kirjoittamia. Värssyjä lainataan monesti aiemmista lehdessä julkaistuista kuolinilmoituksista, joten alkuperäinen tekijää tai kirjallista lähdettä voi olla hankala selvittää.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon tai värssyn. Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)kertoo sukunimestä Ukonaho seuraavaa:
Sukunimi on tuttu lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kemin seudulla, talonnimenä Ukonahoa tapaa myös Pieksämäellä, Iisalmessa, Pielavedellä ja Vieremällä. Esim. Jacob Ukonaho 1821 Paavola, Johan Ukonaho 1798 Ylikiiminki. Ylikiimingissä esiintyy myös sukunimeä Ukonmaanaho (93; Henr. Ukonmaanaho 1846). Muita asuinpaikan nimestä juurtuneita Ukon- alkuisia sukunimiä: Ukonjärvi (10; Teisko; Thom. Ukonjerfvi 1812 Orivesi), Ukonmurto (35), Ukonmäki (33; Lehtimäki; Joh Ukonmäki 1850 Kälviä), Ukonsaari (21; Thomas Ukonsaari 1836 Vihanti).
Sukunimet näyttävät perustuvan talon nimiin, mutta se, onko niillä yhteinen historia, ei tästä selviä.
Internet sivustolta www.geneanet....
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajien nimet löytyvät osoitteesta http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/.
Palkinto myönnetään koko kirjailijan tuotannosta, ei yhdestä teoksesta. Kaikilta palkinnon saaneilta on suomennettu teoksia. Suomennetuista teoksista löytyvät tiedot Kansallisbibliografiasta http://finna.fi.
Vuodesta 1994 palkinnon ovat saaneet:
2006 - Orhan Pamuk
2005 - Harold Pinter
2004 - Elfriede Jelinek
2003 - J.M. Coetzee
2002 - Imre Kertész
2001 - V.S. Naipaul
2000 - Gao Xingjian
1999 - Günter Grass
1998 - José Saramago
1997 - Dario Fo
1996 - Wislawa Szymborska
1995 - Seamus Heaney
1994 - Kenzaburo Oe
Ihan turhaan olet pettynyt, sillä voin kertoa sinulle ilouutisen : kyllä joulukalenteri on.
Sinne pääset vaikka Auran kirjaston etusivulla olevasta linkistä:
http://www.aura.fi/kirjasto (ja siellä jouluinen kalenterikuva) tai http://joulukalenteri.positiivarit.fi/ .
Kalenterin teemme tänä vuonna nyt toista kertaa yhteistyössä Positiivarit-nimisen yrityksen kanssa.
Mutta itse kalenterin runot ja ulkoasu ovat edelleen samojen tekijöiden käsialaa.
Tunnelmallista joulun odotusta joulukalenterin parissa!
Kappaleen nuotit löytyvät Suuri toivelaulukirja 20:sta, muita nuotteja siitä ei näytä kirjastoissa olevan. Tästä linkistä voit tarkistaa nuottikirjan saatavuuden Eepos-kirjastoissa.
Vladimir Nabakovin teos Lolita ilmestyi v. 1955 englanniksi ranskalaisen Olympia Press kustantamon julkaisemana. Nabakov käänsi teoksen itse venäjäksi (käännöstyö alkoi v. 1963). Sitä ennen teos julkaistiin mm. italiaksi ja ranskaksi. (Ks. Chronology of Nabokov's Life and Main Works | The Nabokovian) Myös Ville Hänninen on käsitellyt teosta Lolita kirjassaan "Erotiikan taitajia". Hänninen (2013) toteaa Lolitan julkaistun aluksi ainoastaan muutamissa Euroopan maissa ja, että julkaisua seuranneen kohun vuoksi Nabakovin amerikkalainen kustantaja oli kehottanut Nabakovia tuhoamaan kaikki kirjan jäljennöksetkin.
Kirjapainotaidon historiaa esittelevässä teoksessaan Lars-Erik Gardberg (2011) toteaa vuoden 1964 olleen tietokoneladonnan...
Gustaf Erikson osti 1920-30-lukujen aikana purjelaivoja saksalaiselta laivanvarustamo Laeiszilta. Näiden joukossa oli myös Peking, joka päätyi Gustaf Eriksonilta lopulta Yhdysvaltoihin, jossa se on nykyisin museolaivana. (Lähde: lokistories.fi)
Lisää tietoa löytyy Loki-sivustolta:
Märssyraaka: https://lokistories.fi/entry/show/388
Ankkuri: https://lokistories.fi/entry/show/211
Tämän lisäksi Peking-laivasta löytyy englanninkielinen Wikipedia-sivusto: https://en.wikipedia.org/wiki/Peking_(ship)
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa on Hämeenlinnan puhelinluettelot 1977 alkaen. Osa puhelinluettelot on merkitty verkkokirjastoon https://www.vanamokirjastot.fi/search?fGenre=puhelinluettelot Myös vuoden 1995 puhelinluettelo löytyy siis meiltä, ja voit pyytää sen käyttöösi pääkirjaston neuvonnasta.
Varmasti tuollaisiakin palveluja löytyy.
Parhaimman asiatuntija-avun saat soittamalla Espoon seniorineuvontaan Nestoriin tai lähettämällä heille sähköpostia.
nestori@espoo.fi ja arkisin klo 9–15 puh. 09 816 33 333.
Kyllä voi.
- Frantsilan yrttitilan kasviskeittokirjassa (sivulla 137) neuvotaan vehnähapanleivän valmistus hunajanostatusaineella.
- Kirjassa Lämmintä leipää (tekijät Siv ja Key L. Nilson) on herkullinen juttu Ermelindan hapantaikinasta, johon käytetään ruista ja vehnää.
- Erilaisia nostatusmenetelmiä selostavat Eeva Jäntti ja Matti Olkinuora kirjassa Tähkäpää : luomuleipojan käsikirja. Siinä on myös ilman nostatusta leivottavia leipiä, esim. intialainen chapati ja kotoinen ohrarieska
- Ulla Heinon Viljatiessä on myös rutkasti erilaisia leipiä, mm. norjalainen ohutleipä sekä leivinjauheella tai soodalla nostatettuja leipiä.
Mielenkiintoinen kysymys. Tutkin etymologista sanakirjaa ja muita kirjaston suomen kielen teoksia, mutta en löytänyt tästä tietoa meidän kokoelmistamme. Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista löytyy artikkeli Pentuja vai poikasia? sanoista, joilla on tämä merkitys, mutta tuota näkökulmaa ei käsitellä,
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan yhteydestä poika-sanaan, mutta ei analysoi sitä. Myös sanan poikia kerrotaan olevan johdannainen sanasta poika, mutta siinäkään kohdassa ei esitetä analyysejä siitä, mikä tämän johdannaisen logiikka on. Kielitoimiston sanakirja poikanen luettelee vain eri merkitykset, myös Vanhan kirjasuomen sanakirja poikanen luettelee merkitykset ja esimerkkejä.
Asiasta kannattaa kysyä...
Hei! Kävin läpi sekä uusia että vanhoja etunimikirjoja tukun, mutta tällaista etunimeä ei löytynyt. Ei myöskään googlettamalla.
Nimestä on tosin käyty Kaks' Plus -lehden blogissa vuonna 2008 keskustelua, jossa epäiltiin, että nimi olisi ihan itse keksitty yhdistämällä kaksi muuta nimeä esimerkiksi Sonja + Pinja = Sinja.
Toivottavasti tästä oli apua.
Oodissa on A2-valokuvatulostin, mutta se tällä hetkellä poissa käytöstä. Tulostin varataan Varaamo-sivuston kautta: https://varaamo.hel.fi/resources/awvxuj4coy3a?date=2023-04-01
Voit seurata printterin tilannetta Varaamon sivuilla tai kysyä tarkempaa tilannetta suoraan Oodista.
Oodin yhteystiedot: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Yhteystiedot
Kyseessä on psykologinen ilmiö ”semantic satiation”. Se tarkoittaa kysymyksessä kuvattua kummallista ilmiötä, jossa sanan merkitys katoaa, kun sitä toistetaan monta kertaa. Ensimmäisen kerran tätä termiä käytti 1960-luvulla Leon Jakobovits James väitöskirjassaan. Ilmiö oli tunnistettu jo aiemmin hiukan eri nimillä kuten verbal satiation.
Suomeksi ilmiöön liittyvää tietoa on saatavilla vähän, mutta jos englanti sujuu, alla olevista lähteistä saa hyvän käsityksen aihepiirin tutkimuksesta.
Lähteet:
https://www.oxfordreference.com/display/10.1093/oi/authority.2011080310…
https://en.wikipedia.org/wiki/Semantic_satiation
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5770629/
Ainakin Shima Seiki valmistaa neulekoneita, joilla voidaan neuloa tuote valmiiksi ilman jälkikäteen saumausta. Katso osoitteesta
http://www.shimaseiki.co.jp/wholegarmente.html .
Toinen nettiosoite, jota kannattaa tutkia, on http://www.artex-group.com/ .
Tee hakuja Googlesta tai Altavistasta esim. hakusanoilla neulekoneet, knitting machines, wholegarment, 3-d knitting.
Hämeen ammattikorkeakoulun Wetterhoffin yksikössä Hämeenlinnassa opetetaan ainakin jonkin verran teollista neulontaa, joten heiltäkin voisi ehkä pyytää lisätietoa. Kotisivun osoite on http://www.hamk.fi/ .
Laulu on nimeltään "Itä-Uudenmaan laulu", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki. Se alkaa: "Itäisen Uudenmaan rannat, pellot ja kalaisat veet ne kerran mulle kalleina on mieleen piirtyneet".
Tenori Jyrki Anttila on levyttänyt laulun Satakunnan sotilassoittokunnan kanssa. Tämä levytys löytyy cd-levyltä "Maakuntalaulumme" (Satakunnnan Sotilassoittokunta, 2006). Cd-levyllä "Itä-Uudenmaan laulu = Sången till Östra Nyland" (Itä-Uudenmaan liitto, 2000) on tästä laulusta neljä erilaista esitystä: pelimanniyhtyeen instrumentaaliversio, Jukka Kuoppamäki (laulu) ja pelimanniyhtye, Loviisan viihdekuoro ja pelimanniyhtye ja Barbara Helsingius (laulu ruotsiksi) ja pelimanniyhtye. Barbara Helsingius on myös tehnyt laulun...
Pelkästään etnisiä kauppoja koskevasta valvonnasta en löytänyt tietoa. Oletan, että ne kuuluvat saman valvonnan piiriin kuin muutkin kaupat. Yleisesti ottaen Suomessa elintarvikkeiden turvallisuuden ja myynnin valvonta on usean viranomaisen yhteistoimintaa. Viranomaisina toimivat ainakin Ruokavirasto, Tulli, Aluehallintovirastot ja kunnat. Lisäksi Päivittäistavarakauppa ry (PTY) pyrkii edistämään päivittäistavarakauppojen vastuullista toimintaa. Ruokavirasto johtaa ja kehittää elintarvikevalvontaa koko Suomen alueella. Kunnat tekevät suurimman osan elintarvikevalvonnasta. Aluehallintoviraston tehtävänä on ohjata ja arvioida alueellaan olevien kuntien suorittamaa elintarvikevalvontaa. Ruokavirasto muun muassa valvoo...
Jyväskylän kaupuunginkirjaston kokoelmasta löytyvät mm. seuraavat teokset, joissa Kianto itse muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan: "Iki-Kianto muistelee", "Papin poika", "Vanha pappila", "Nuori runoilijamaisteri". Sitten on muita kirjoja, jotka kertovat Ilmari Kiannon elämästä: Nevala: "Kianto : Ilmari Kianto, anarkisti ja ihmisyyden puolustaja", "Suomen kirjallisuus" (osa 4), "Aleksis Kivestä Saima Harmajaan: suomalaisten kirjailijoiden elämäkertoja" ja Laurila: "Ilmari Kianto".
Lista Kiannon omista teoksista sekä häntä käsittelevästä kirjallisuudesta löytyy Suomussalmen kirjaston www-sivuilta osoitteesta http://edu.suomussalmi.fi/~kirjasto/palvelut/kiankok.htm
Leonardo DiCaprion filmografiasta ei löydy ainakaan suoraan juuri kyseisiin tuntomerkkeihin sopivaa elokuvaa. Elokuvalistaa selaamalla ja juonikuvauksia lukemalla kysyjän etsimä elokuva saattaisi kuitenkin löytyä.
