Tiimirata koostuu tehtävistä, joista kukaan ei selviä yksin, vaan tarvitaan kaikkien tiimin jäsenten osallistumista. Tehtävät ovat esimerkiksi suunnistamista, rakentamista, ongelmanratkaisua. Tarvitaan leikinohjaaja ja ainakin kaksi tiimiä - idea on ryhmien välisessä kilpailussa. Parhaiten organisoitunut ja yhteistyökykyisin tiimi yleensä voittaa.
Tiimityötä ja -koulutusta käsittelevistä kirjoissa ei juuri ole yksityiskohtaisia ohjeita tällaisen radan tekemiseen. Lehtiartikkeleitakaan ei aiheesta löytynyt. Netistä löytyy paljonkin linkkejä hakusanalla "tiimirata", mutta useimmat linkit vievät tiimikoulutusta järjestävien yritysten sivuille, eivätkä ne tietenkään paljasta yksityiskohtia. Näiltä nettisivuilta voit saada joitakin ideoita:...
Sambasta ja karnevaaleista löytyy tietoa ainakin englannin kielellä.
Espoossa Leppävaaran kirjastossa on hyllyssä englanninkielinen kirja nimeltä "Samba", sen tekijä on Alma Guillermoprieto.
Meillä täällä Kannelmäen kirjastossa on kaksi cd-levyä, joiden lipukkeissa on englannin kielellä tietoa karnevaalien historiasta:
"Les grands carnavals d'Amerique Latine et des Antilles"
"Grands carnavals d'Amerique de Rio a Quebec"
Internetistä löytyy tietoa jonkin verran myös suomeksi, kun hakee hakukone "Googlesta" sanoilla: karnevaalit and samba.
Vuodesta 2018 lähtien verkossa on toiminut julkinen Maksukyvyttömyysrekisteri, josta voi etsiä tietoja konkursseista, yrityssaneerauksista tai velkajärjestelyistä esimerkiksi nimen, Y-tunnuksen tai tapahtuman ajankohdan mukaan.
Oikeusministeriön sivuilla kerrotaan:
"Konkurssi- ja yrityssaneerausrekisterin tiedot ovat olleet Suomessa aiemminkin julkisia, mutta ne eivät ole olleet saatavilla verkossa. Rekisterin tietoja on voinut pyytää Oikeusrekisterikeskukselta ja rekisterin ote on maksanut 22 euroa."
Åke Lindman ohjasi vuonna 1978 elokuvan Elämänmeno Pirkko Saision samannimisen romaamin pohjalta. Yleisradion Tallennepalvelu julkaisi elokuvasta VHS-kasetit, jotka ovat lainattavissa useista yleisistä kirjastoista, mm. pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista.
Elokuvasta ei ole julkaistu DVD-tallennetta.
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Yle / Tallennepalvelu
Toinen kotimainen kieli ruotsi on suomenkielisessä perusopetuksessa kaikille pakollinen oppiaine. Sen opiskelun voi aloittaa A1-kielenä 1. vuosiluokalla tai valinnaisena A2-kielenä yleensä 4. vuosiluokalla, ja viimeistään se täytyy aloittaa 6. vuosiluokalla B1-kielenä. Ruotsi on yleisimmin B1-kielenä.
Kunnat linjaavat omissa opetussuunnitelmissaan, miltä vuosiluokalta alkaen ruotsia tarjotaan. Kuntien opetussuunnitelmia löytyy https://peda.net/ tai kuntien omilta verkko-sivuilta.
Voit tuoda kirjasi Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston neuvontaan. Kyseisen kirjallisuusluokan vastaava, tässä tapauksessa kaunokirjallisuudesta vastaava kirjastonhoitaja harkitsee kirjat nähtyään, otetaanko niitä Turun kirjaston kokoelmiin.
Olisikohan kyseessä Eugenio Giovenardin teos Kielletty mies, jonka on suomentanut Hilkka Mäki? Sen on julkaissut Like vuonna 2001. Alkuteoksen nimi on Os filhos do cardenal. Kyseessä on kehitysromaani, jonka sisältöä kuvataan sanoilla 'munkit', 'romaanit', 'pappeus', 'katolisuus', 'roomalaiskatolinen kirkko','kaunokirjallisuus'.
Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudulla näkee osoitteesta http://www.helmet.fi/ .
Perunkirjoituksen kaavamalleja on Aulis Aarnion kirjassa Perunkirjoitusopas. Samoin kirjasta Asiakirjamalleja, löytyy malliperukirja. Varsinaisia perunkirjoituslomakkeita myyvät kirjakaupat.
Perukirjamalleja ja perunkirjoitustietoa on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/nain-perukirja-tehdaan-ot…
Myös seuraavissa kirjoissa annetaan neuvoja perunkirjoitusta varten: Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013)
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Harpunsoittajan laulut ovat Goethen Wilhelm Meisterin oppivuodet -romaanin vuoden 1923 kaksiosaisessa suomennoksessa osassa 1. Numero 1 on sivulla 186 ja numero 2 sivulla 185. Romaanissa niillä ei tosin ole nimiä.
Runot ovat myös Maailman kannel -runoteoksessa (suomennokset Eino Leino), sekä Leena Jäppilän suomentamina Taite-runouslehdessä (2002, nro 3, s. 22). Numero 2 löytyy myös Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi -kirjasta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kopioin alle Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyvän vastauksen. Oheisista linkeistä voi lähteä selvittämään setelin arvoa. Hyvä lähde on myös uusin painos Suomen Numismaatikkoliiton julkaisemasta kirjasta Suomen rahat arviohintoineen:
Keräilijän opas : Suomen rahat arviohintoineen 2020 / toimittanut Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. ; artikkelit: Aki Tsupari, Antti Heinonen, Antti Vuori
L-sarjan 20€ seteleiden arvo riippuu painokoodista ja nimikirjoituksesta.
Numismaatikkoliiton sivuilta löytyy taulukko, jossa kerrotaan myös setelien kunnon vaikutus arvoon.
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/vaikeat-l-sarjan-eurosetelit
Numismaatikkoliitosta kannattaa kysyä myös suosituksia arviointi-ja...
Kirjastokortin saadakseen on asioitava kirjastossa ja todistettava henkilöllisyytensä. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Varauksen tekemiseen netissä tarvitaan kirjastokortti ja tunnusluku.
Kirjastokortin ja tunnusluvun hankkimisesta pääkaupunkiseudulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Anni Swanista: Maija Lehtonen: Anni Swan (1958), muutamia sivuja kirjassa Sain roolin johon en mahdu (1989). Anni Swanin tuotantoa teoksessa Katsomuksen ihanuus (1996. Swanin sisarusten kirjeitä on ilmestynyt teoksissa Yhdeksän mustaa joutsenta (autonomian ajan Suomessa) ja Mustat joutsenet ja heidän jälkipolvensa (itsenäisen Suomen ajalta) sekä Anni Swanin ja Otto Mannisen kirjeenvaihtoa 1898-1908.
Kirjallisuudesta vuosina 1890-1950 saat parhaiten tietoa Suomen kirjallisuudenhistorioista, esim. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia. Aikaväli on laaja ja käsittää monenlaisia suuntauksia.
Oman kotikuntasi kirjaston aineistotietokannasta löydät lisää kirjallisuudenhistorioita.
Vastaavaa sivua emme suomalaisista sivuistoista löytäneet.
Tuossa ruotsalaisessa sivussa kerrotaan palvelun laillisesta puolesta http://www.birthday.se/sa-sager-lagen
Viittaus mm. Kreditupplysningslag, Suomessa sitä vastaa luottotietolaki. Suomen luottotietolain mukaan tietojen luovuttaminen on säänneltyä: Säännöksiä mm. lain 19 §:ssä "Henkilöluottotietojen luovuttamisen ja käyttämisen yleiset edellytykset" sekä 10 §:ssä "Palveluja koskevat velvoitteet"
Luottotietolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070527
Myös Suomen tietosuojavaltuutetulla voisi aiheeseen olla kanta henkilötietolakiin perustuen.
Henkilötietolaki säätää henkilötietojen luovutuksesta. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Henkilötietojen...
Perustiedot Hans Christian Andersenista suomen kielellä löydät osoitteesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hans_Christian_Andersen
Sivuston lopussa on linkkejä myös muille Andersen-sivuille, jotka ovat kuitenkin lähinnä englanninkielisiä.
Kirjastosta kannattaa kysyä seuraavia teoksia, joista löydät lisää tietoa H. C. Andersenista:
Koski, Mervi: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita, eli, kuka loi Lorinalätyn, 1998.
Ylimartimo, Sisko: Satujen elämää, elämän satuja : näkökulmia H. C. Andersenin elämään, tuotantoon ja perintöön, 2005.
Andersen, H. C.: Elämäni tositarina, 1995.
Hans Christian : Kertomus satukuninkaan nuoruusvuosista, 1979.
Toksvig, Signe: Satukuningas Andersen, 1939.
Historian suurmiehiä, 1972.
Roos, Vappu: Dantesta Dickensiin...
Tarkoitatko kenties Satu Pentikäisen esittämää kappaletta "Menolippu" ("One way ticket")? Sen alussa taustakuoro laulaa: "Menolippu...kauas pois mua juna vie". Solisti aloittaa: "Katson taaksepäin ja kiskot sinne jää". Satu Pentikäinen on käyttänyt myös pelkkää etunimeä Satu taiteilijanimenään. "Menolipun" hän levytti vuonna 1979.
Tämä ei täysin vastaa kuvaustasi, mutta ehkä jollakulla tämän lukijoista on parempia ehdotuksia.
Satu Pentikäisen esitys Youtubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=eQ3FwAhsaVo
"Eläinten maailma", joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1930 - 1933, on suurimmaksi osaksi luonnontieteilijä Hannes Salovaaran itsensä kirjoittama. Kirjassa Tarkka, Pekka: "Otavan historia II" vuodelta 1980 sanotaan "Eläinten maailmasta": "Hannes Salovaara kirjoitti nopeasti tämän teoksen, joka edeltää monia myöhempiä kotien hyllyissä suosittuja eläinkuvastoja." (s. 340-1). Edelleen kerrotaan, että kirjan 5. osa, joka on jätetty teoksen uusista laitoksista pois, sisälsi myös ulkomaalaisten tiedemiesten mukaan laadittuja erikoisartikkeleja.
Kirjan osat 1-4 ovat siis Hannes Salovaaran omaa tekstiä.
Hei,TikTokin katsotuimpia videoista on vaikea löytää tietoa, sillä näitä tilastoja ei tuoreeltaan juurikaan ole saatavilla. TikTokin algoritmin toimintaa on vaikea ennustaa ja katselukerrat kasvavat jatkuvasti. Seuratuimpia suomalaisia TikTok-tilejä ovat kuitenkin Auri Kanasen tili (@aurikatariina) jonka kiinnitetyllä videolla on 251,8 miljoonaa näyttökertaa. Se on selvästi enemmän, kuin seuraajamäärältään isomman Hydraulic Press Channelin (@hpc_official) tilin katsotuin video, jolla on näyttökertoja 71,4 miljoonaa kertaa. Lähteet: Sosiaalisen median tilastot 2024. Sosiaalisen median tilastot 2024 | MarkkinointiMaestroAuri Kanasen TikTok-tili: Virallinen ᴀᴜʀɪ ✨ (@aurikatariina) | TikTokHydraulic Press Channelin TikTok-...
Helsingin kaupunginkirjastosta ei löydy näin tarkkoja tietoja Leppävirran historiasta. Kannattaa ottaa yhteyttä Leppävirran kirjastoon:
http://www.leppavirta.fi/index.php?id=27
Hyvä lähde sukututkimukseen on Arkistolaitos. Leppävirta kuuluu Joensuun Maakunta-arkiston piiriin:
http://www.arkisto.fi//fi/yhteystiedot/#joensuu
Arkistolaitoksen sivuilta löytyy paljon tietoa ja apua sukututkijoille. Sivustolla on mm. tietoa sukututkimuksen apuvälineistä:
http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille/
http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2/
valitettavasti nimenomaan Alppien kasvillisuutta käsittelevää kirjallisuutta ei tietokannoista löytynyt. Kasvien tunnistusoppaita ja kasvitietoutta kyllä löytyy kirjastoluokista 56.8 ja 57, mistä löytyy myös maailman kasvien tunnistusoppaita. Teoksesta Maailma tänään 12: Keski-Eurooppa löytyy pieni pätkä eli kuutisen sivua alppikasvillisuudesta muutamilla kuvilla varustettuna, mutta ei tuota tunnistusoppaaksi voi varsinaisesti sanoa. Ehkäpä selailemalla noita aiemmin mainittuja kirjastoluokkia alppien kasvillisuudestakin löytyy tietoa, mutta tarkkaa teosta aiheesta ei löydy.
Kysymänne kirja on varmaankin Sirkku Talja-Larrivoiren vuonna 1976 julkaistu Älä unohda minua. Kirjaa on vielä pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot Helmet-haun kautta (www.helmet.fi).
