Yksinomaan Vieras mies tuli taloon -teoksesta löysin ainoastaan Turun yliopistossa vuonna 1997 tehdyn gradun ja sekin koskee teoksen saksankielisiä käännöksiä (Visuri, Marja: Kulttuurieroja Mika Waltarin pienoisromaanin Vieras mies tuli taloon saksankielisissä käännöksissä). Naistutkimuksen kannalta teosta on käsitellyt Tarja Minkkinen artikkelissaan Nimetön nainen ja tosi mies Mika Waltarin teoksessa Vieras mies tuli taloon. Artikkeli löytyy kokoelmasta Päähenkilönä nainen : esseitä naiskirjallisuuden tutkimuksesta (toim. Sinikka Tuohimaa ja Tarja Minkkinen).
Teos on esitelty myös Markku Envallin kirjassa Suuri illusionisti ja Waltarin omissa muistelmissa (Kirjailijan muistelmia / toim. Ritva Haavikko) on myös kirjasta ja sen saamasta...
Tytönnimi Ronja ei kaiketi varsinaisesti tarkoita mitään. Kirjailija Astrid Lindgren kehitteli sen saamelaisesta järvennimestä Juronjaure jättämällä siitä pois alun ja lopun. Suomessa jo ennen Lindgrenin Ronja rövarsdotter -kirjan ilmestymistä (1981) muutamalle kymmenelle tytölle annettu Ronja-nimi on selitetty meillä käytössä olleeksi Veronikan ja Matronan lempinimeksi.
Kyttälän poikki kulkeneen Ronganojan ja sen mukaan nimensä saaneen Rongankadun nimi puolestaan on muiden suomalaisten "Ronko"-nimien tapaan yhdistetty rukiin haltijan Rongoteuksen nimeen.
Lähteet:
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Väinö Voionmaa, Tampereen kaupungin historia. 1, Tampereen historia Ruotsin aikana
Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvistä DVD:nä olevista James Bond -elokuvista ovat tällä hetkellä kierrossa eli lainattavissa ja varattavissa seuraavat:
007 ja Kultasormi
Elä ja anna toisten kuolla
Elät vain kahdesti
Erittäin salainen
Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa
Octobussy
Timantit ovat ikuisia
Ne löytyvät Joensuun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://jokunen.jns.fi/?formid=form2
Kirjoita teoksen nimeksi: James Bond ja aineistolajiksi: DVD-levy tai asiasanaksi: Bond, James ja aineistolajiksi DVD-levy.
Muiden maakuntakirjastojen kokoelmia voit selata Frank-monihaun kautta: http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Lönnrot on aika vaikeasti määriteltävä. Kansallisbibliografia ketoo hänestä mm. näin:"Elias Lönnrot oli suomen kirjakielen toinen isä Mikael Agricolan jälkeen, kansalliseepoksen, Kalevalan, ja sen sisarteoksen Kantelettaren luoja, kielen uudistaja ja sanakirjojen toimittaja sekä ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden kustantaja ja toimittaja. Lönnrot oli myös lääkäri ja laati lukuisia kansaa valistavia terveydellisiä ja tieteellisiä julkaisuja." https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2836
Lönnrot eli kuitenkin 1800-luvulla aikana, joka luetaan kirjallisuuden kautena romantiikkaan. Turun yliopisto kirjallisuudentutkimus
Kalevalaa ja Kanteletarta kuitenkin hyödynnettiin etenkin 1900-luvun...
Hei!
Valitettavasti en löytänyt tätä runoa. Olen laittanut kysymyksen eteenpäin valtakunnalliselle Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajaverkostolle, jospa sitä kautta vastaus löytyisi. Tai ehkäpä joku lukija tunnistaisi runon.
Kysymyksesi tarkkuudesta johtuen kehottaisin sinua kääntymään lähimmän tieteellisen / oppilaitoskirjaston puoleen. Myös lähimmästä neuvolasta kannattaa kysyä.
Jämsänkosken kaupunginkirjastosta löytyy vain yleisiä raskautta koskevia teoksia, ei tutkimuskirjallisuutta.
Internetistä löytyi muutamia sivuja, joilla käsitellään lantiopohjan lihaksia:
http://syy.oulu.fi/kurssit/tallhak/k97/r8/biologia.htm
http://nicehouse.fi/terveysk/ilolihas.htm
http://www.tokem.fi/amk/kirjasto/tertii37.html
http://www.pulssi.fi/p9806b.htm
http://www.omt.org/homepage/finland/manuaali/manuaali_3-99.htm
http://www.delipap.fi/inkontinenssi/miteninkontinenssiahoidetaan.htm
Suomessa ei koskaan ole vakavasti pohdittu suhteelliseen vaalitapaan ja D’Hondtin menetelmään perustuvan vaalijärjestelmän perinpohjaista muuttamista. Toki asiasta on käyty kansalaiskeskustelua erityisesti viime vuosina, onhan esimerkiksi erilaisissa tositelevisio-ohjelmissa annettu mahdollisuus miinusäänien antamiseen. Vaalijärjestelmän muutoksen läpivieminen vaatisi hyvin laajaa yksimielisyyttä asian tarpeellisuudesta, sillä se edellyttäisi muutoksia sekä perustuslakiin että vaalilakiin.
Miinusäänien antamista on kokeiltu eri puolilla maailmaa tositelevisio-ohjelmien lisäksi esimerkiksi ylioppilaskuntien ja erilaisten osuuskuntien vaaleissa. Venäjällä äänestäjillä oli ennen vuoden 2005 vaaliuudistusta mahdollisuus äänestää puolueita...
Voit maksaa maksut muissa kirjastoissa. Helsingissä voi edelleen maksaa käteisellä näissä kirjastoissa: Itäkeskus, Kallio, Malmi, Pasila, Pohjois-Haaga, Rikhardinkatu ja Töölö. Sinulle lähin mahdollisuus olisi varmaan Itäkeskuksen kirjasto.
Hei!
Rick Riordania luetaan paljon ja pyrimme hankkimaan kirjastoon kaikki häneltä Suomessa ilmestyneet teokset. Osa kirjastoista hankkii suomennetut teokset, osa hankii myös englanninkielisiä teoksia. Rick Riordan on julkaissut uusia teoksia, joita ei ole vielä Suomessa saatavilla. En osaa sanoa, kuinka kauan joudut uusia kirjoja odottamaan, mutta kyllä niitä tulossa on.
Hei!
Sää 16.9.1963 (lähde: Sanomalehti Keskisuomalainen, Ilmatieteenlaitoksen ennuste)
"Odotettavissa Etelä- ja Keski-Suomessa heikkenevää länsituulta, vaihtelevaa pilvisyyttä, päivällä monin paikoin sadekuuroja, yöllä hallanvaara". Lämpötila Etelä- ja Keski-Suomessa 12-15 astetta, Pohjois-Suomessa 6-10 astetta.
Seuraavan päivän lehdessä ei ollut mainintaan mistään poikkeuksellisesta sääoloissa.
Toivottavasti saatte tuosta ainesta juhlapuheeseen. Hieno ajatus.
Presidentti Niinistön aloitteesta tasavallan presidentin palkkio laskettiin 1.4.2013 alkaen vuoden 2006 tasolle eli 126.000 euroon.
https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/palkkio-ja-elake/
Ministerien palkkio vastaa eduskunnan varapuhemiehen palkkiota ja pääministerin palkkio vastaa eduskunnan puhemiehelle maksettavaa palkkiota.
eli on 14448 euroa kuukaudessa.
https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/palkkiot-ja-sidonnaisuudet (sivu on väliaikaisesti poissa käytöstä)
Kirjaston verkkosivujen mukaan ainoastaan Tuusniemen kirjastossa on digitointilaite, ja sillä voi digitoida vain VHS-elokuvia: https://kuopio.finna.fi/Content/asiakkaana#digitointipiste
Tietoa Suomen kirjastojen digitointipisteistä löydät täältä: https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/digitointimahdollisuus
Kuopion alueella ainakin Monen Toimen Welho -yritys vaikuttaisi tarjoavan maksullisena palveluna LP-levyjen digitointia: https://monen-toimen-welho.webnode.fi/kasettien-editointi/
Verkkosivuihin viitattaessa neuvotaan toimimaan ensinnäkin samoin kuin painettuihinkin lähteisiin viitattaessa. Eli jos lähteellä on henkilötekijä, viitataan nimellä ja vuosiluvulla.
Verkossa toimivasta äidinkielen viestintäopas Kielijelpistä löytyvät ohjeet myös verkkolähteiden merkintään:
http://kielijelppi.virtamieli.fi/kirjoitusviestinta/lahdeviitteiden-mer…
Ikävä kyllä tällaista kirjaa ei ole löytynyt. Kirjoja, joissa toinen kirjailija parodioi klassikkoa tai kirjoittaa siitä mukaelman, löytyy kyllä useitakin. Tällainen on vaikkapa Seth Grahame-Smithin kirjoittama mukaelma Jane Austenin klassikosta Ylpeys ja ennakkoluulo, joka on saanut nimekseen Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit. Et ehkä kuitenkaan tarkoittanut tällaisia romaaneja.
Tunnistaisiko joku lukijoista kysytyn kirjan?
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi ei hakusanoilla "konversio" tai "konvertointi" löytynyt kuin yksi julkaisu:
Järvelin, Kalervo: Aineiston säilytys, konvertointi ja aitouden takaaminen digitaalisissa kirjastoissa, museoissa ja arkistoissa. [Helsinki] : [Opetusministeriö], 1998. Kirjaa on yksi kappale Tikkurilan kirjaston käsikirjastossa eli sitä ei saa sieltä lainaksi.
Sitä voi kuitenkin lainata Helsingin yliopiston kirjastosta, Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastosta (Bulevardi 18, puh. 19128050, avoinna: Ma-to 10-19, pe 10-18).
Yliopiston Helka-tietokannasta http://finna.fi löytyi vielä seuraava julkaisu:
Koskinen, Jussi: Ohjeita tekstitiedostojen siirtoon ja konvertointiin ....
Pääkaupunkiseudun yhteisluettelotietokannasta Helmetistä löytyy teos Susan L. Wilsonin teos Culture shock! Egypt : a survival guide to customs and etiquette (Tarrytown, NY : Marshall Cavendish, 2011. Kirjaa on tällä hetkellä hyllyssä ainakin Kirjasto10:ssä ja Itäkeskuksen kirjastossa: http://www.helmet.fi/record=b2003782~S9*fin
Berlitzin Egypti-oppaasta löytyy päivitetty suomenkielinen versio vuodelta 2010 http://www.helmet.fi/record=b1948402~S9*fin ja uusin Kairo-opas on Eyewitness travel top 10 travel guides -sarjan vuoden 2011 painos http://www.helmet.fi/record=b2015252~S9*fin
Voit tehdä varaukset kirjoihin suoraan yllä olevien linkkien kautta, mikäli sinulle on voimassa oleva kirjastokortti ja pin-koodi.
Kirjastojen yhteystiedot:
http...
Emme onnistuneet löytämään etsimääsi Emma -sävelmää ruotsinnettuna, vaikka haeskelimme erilaisista tietokannoista, kuten Suomen äänitearkistosta ja Suomen kansallisdiskografia Violasta, sekä kyselimme musiikkia tuntevilta kollegoilta. Voihan olla, että joku olisi ruotsintanut kysesen kappaleen omiin tarkoituksiinsa, mutta mitään julkaistua versiota (nuottia, levyä) emme tosiaan löytäneet. Kollega sen sijaan löysi internetistä viitteen ruotsalaiseen ryhmään, nimeltä Räfven, joka olisi mahdollisesti esittänyt Emmaa Per Perssonin ruotsinnoksena. Sen kummempaa tietoa asiasta ei löytynyt, mutta ehkä ryhmältä voi kysyä asiasta suoraan, tässä linkki heidän sivulleen: http://www.rafven.se/
Mitään tällaista koottua luetteloa ei varmaankaan ole tehty.
Helsingissä vastuu orpolapsista oli vuonna 1906 ensisijaisesti kaupungin terveydenhoitolautakunnalla, vuonna 1914 vastuuta siirrettiin myös kasvatuslautakunnalle. Kasvatuslautakunnan vastuulle tulivat yli kolmivuotiaat kasvattilapset eli "yksityiset elättiläiset".
Myös köyhäinhoito- ja holhouslautakunnallakin oli joitakin lastensuojelullisia tehtäviä.
Todennäköisesti tietoja isoisää koskevista viranomaispäätöksistä pitäisi etsiä näiden lautakuntien pöytäkirjoista ja asiakirjoista. Asiakirjoja voi kysyä Helsingin kaupunginarkistosta
http://www.hel.fi/www/tieke/fi/kaupunginarkiston-palvelut/
Halila, Aimo
Helsingin kaupungin sosiaalitoimen historia. - Helsingin kaupunki, 1977
