Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet aineistotietokannasta http://www.helmet.fi löytyy ainakin kaksi suomen ja ruotsin kielen kirjastoalan sanastoa:
sanahaulla bibliotek and terminologi (ruotsinkielinen aineisto on asiasanoitettu ruotsiksi!)
*Benito, Miguel: Bibliotekstermer, Borås : Taranco, 1997, ISBN 91-970103-2-4 ja 91-89118-00-6.
sanahaulla kirjastoala and sanakirjat
*Fortelius, Robin: Kirjaton kirja : sanastoa kirjastoista, tietokoneista ja uusista viestimistä = Boken utan band : terminologi om datorer, bibliotek och nya medier, Helsinki : Kirjastopalvelu, 1994,ISBN 951-692-348-8.
LINDA tietokannasta (käytettävissä ainakin Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla) löytyy
asiasana(selaus)haulla bibliotek...
Oulun kaupunginkirjaston neuvokkaat musiikkirjastolaiset ehdottavat avuksesi seuraavia teoksia:
Otavan iso musiikkitietosanakirja: osa 5 s. 512-513 /
Kontunen, Jorma: Soitinopas: s. 110-112 /
Shepelern, Gerhard: Orkesterin soittimet: s. 92-93 /
Geib, F: Method for tuba; engl. soitonopas, jonka esipuheessa on tuuban historiaa.
Olisiko kyseessä tämä teos:
Vesa Sisättö: Valot Näsinneulan yllä (Osuuskumma, 2020)
"Perheenisä Joonas Latva palaa aamulla kotiin yölliseltä baarireissulta ja näkee kotipihassa itsensä tamppaamassa mattoja. Toinen Joonas on ottanut hänen paikkansa vaimon ja tyttären elämässä sekä vienyt hänen uransa.
Koko maailma tuntuu olevan päälaellaan. Onko Coca-Cola aina ollut vihreää ja ovatko kadunkulmissa nähtävät tummapukuiset Seisoskelijat aina olleet osa elämää? Joonas lähtee harhailemaan päämäärättömästi metsiin ja huoltoasemille. Sieltä hänet pelastaa vanha ystävä Jaakko Metsä. (Piritta Räsänen HS, 12.12.2020)"
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyi perusteos, Seppo Kivioja: Tribologia: kitka, kuluminen ja voitelu. Kirjasta saattaa löytyä vastaus kysymykseesi.
Käyttämällä asiasanaa tribologia voi myös löytää tietoa eri hakukoneiden avulla.
Tietoa runonlaulusta löytyy mm. seuraavista teoksista:
- A.O. Väisänen: Hiljainen haltioituminen : A. O. Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista
- Suomen musiikin historia. Kansanmusiikki
- Kansanmusiikki
Ilona Korhonen: Tulin kuin tulikipuna : Larin Parasken runolauluopissa
Suomeksi tosiaan on kovin vähän tietokirjoja aiheesta. Nuorille tarkoitettu kirja Egerkrans: Pohjoismaiset taruolennot keskittyy peikkoihin ja tonttuhin ym. hahmoihin, ei niinkään jumaliin. Kirjoissa Mytologian jumalat - yli 130 jumalaa ja jumalatarta kautta maailman ; Philip: Suuri myyttikirja ; Cotterell: Maailman myytit ja tarut käsitellään taas muidenkin kulttuurien mytologioita. Muilla kielillä tietoa on kyllä tarjolla, esim. Davidsonin Nordens godar och myter (on myös englanniksi)ja Baeksted: Nordiska gudar och hjälter sekä Simek: Dictionary of Northern mythology.
Tässä joitakin kirjoja, joista toivottavasti löydät sopivia. Nimen alla on linkki esittelyyn tai arvioon.
- Kun enkelit katsovat muualle / Salla Simukka
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au35a4adad-4209-4763-957f-8e…
- Amsterdam, Anne F. ja minä / Terhi Rannela
http://kristankirjat.blogspot.fi/2013/03/terhi-rannela-amsterdam-anne-f…
- Saranapuolelta / Henrik Wilenius
http://www.savonsanomat.fi/viihde/kirjat/henrik-wilenius-saranapuolelta…
- Hello, I love you / Hellevi Salminen
http://www.lukukeskus.fi/lukufiilis/hellevi-salminen-hello-i-love-you/
- Elämänviiva / Hennariikka Romu
http://kirjanurkkaus.blogspot.fi/2012/06/hennariikka-romu-elamanviiva.h…
- Valoa valoa valoa / Vilja-Tuulia
http://www.kirjaintenvirrassa.com/2011/...
Kirjaa lukematta pahoinpitelijä tai tappaja ei selviä, mutta ainakin Kirsin kirjanurkka -blogin mukaan kaikki uhrit ovat kohdelleet huonosti omia vanhempiaan. Kannattaa lainata kirja uudestaan. Tietoa kirjasta löytyy monista arvioista, mm. alla olevista:
http://www.kirsinkirjanurkka.fi/2012/04/seppo-jokinen-hervantalainen.html
https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/hervantalainen/
Kreatiini on "kemiallinen yhdiste, joka osallistuu energianvaihtoon lihaksissa lyhytaikaisessa, intensiivisessä lihastyössä esim. pikajuoksun yhteydessä. Kreatiini voi muuntua runsasenergiseksi yhdisteeksi, kreatiinifosfaatiksi, jonka avulla elimistö kykenee varastoimaan kemiallista energiaa."
Lähde: Terveysfacta osa 2, WSOY, 1997
Käytetyin tapa puun "kasvusuunnan" päättelemiseksi laudasta on sahausnukka - katkenneesta puusolukosta muodostuva nukka osoittaa sydänpuun puolella kohti latvaa. Tästä johtuen lauta on rakennettaessa asetettu yleensä tyvipää ylöspäin veden valumisen helpottamiseksi.
Valitettavasti ei selvinnyt, mikä merkki on kyseessä. Merkki voisi liittyä esim. palvelusvuosiin työpaikalla tai johonkin seuraan tai yhdistykseen.Tein hakuja Finnassa yhdistämällä hakuihin merkin erilaisia symboleita. Esim. pinssi + t-kirjan, ansiomerkki + salama, rintamerkki + salama, seuramerkki + t-kirjain. Rajasin haun esineisiin ja rajasin hakua myös vuosiluvulla, sillä se oli tiedossa. Tein vastaavat haut myös Googlessa.Selasin Antikvariaatti.netin (https://www.antikvariaatti.net/) sivustolta löytyneet pinssit ja rintamerkit läpi. Selasin myös Antiikin vuoksi-sivuston osiota poletit, pinssit, rintaneulat ym., mutta valitettavasti kummastakaan ei löytynyt vastaava merkkiä.
Nimi Heidi on ollut vuosina 1890-2002 suosituimpien nimien listalla sijalla 91. Vuoden 2007 vauvojen nimisuosikkien listalla Heidi on sijalla 249. Voi tutkia saksalaisten yleisimpiä etunimiä esim. sivulta http://www.beliebte-vornamen.de/.
Vanhojen rahojen hinnat riippuvat mm. niiden kunnosta ja esiintymismääristä. Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas (Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004) voi saada viitteelistä tietoa kunkin vuoden hinnoista. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta www.helmet.fi
Voit myös tutustua www.numismaatikko.fi sivustoon.
Rahan arvosta on usein kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiempia kysymyksiä ja vastauksia voi selailla palvelun arkistossa os. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa on tietoja nimien yleisyydestä Suomessa.
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Annikki on hellittelynimi Annasta.
Palvelun arkistosta löytyy tietoja Annikki nimestä
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=918288d2-b…
ja Johanna nimestä
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=48ffa887-c…
Mahtaisiko nimi Pii olla samaa alkuperää kuin Pia, joka tarkoittaa hurskas.
Vilkuna, Kustaa. Etunimet
Opintoluotsi tietokannassa on kattavasti koulutustietoa Suomesta.
http://www.opintoluotsi.fi/
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut on medianomi.
http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/koulutusalat_ja_ammatit/opetusohjelma…
Minun ystäväni -laulun on tehnyt Petri Virtanen ja sanat ja nuotit löytyvät ainakin koulukirjasta Musica 3-4 (tekijöinä mm. Juha Tynninen ja Jari Sikander). Kirja on ilmestynyt v. 1999.
Laulun pitäisi olla mukana myös uutukaisessa v. 2005 ilmestyneessä laulukirjassa Musiikkimatka. Kirja kuuluu Satusaari-sarjaan ja sen on toimittanut Päivi Heikkilä-Halttunen. Tämä kirja näyttäisi Lukki-kirjastojen internetsivujen mukaan löytyvän myös esim. Lohjan pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolta.
En onnistunut löytämään kysymääsi korjausopasta Kouvolan kirjastosta enkä muistakaan Suomen kirjastoista. Englanninkielisiä Suzukin korjausoppaita voi ostaa netin kautta mm. täältä: http://www.repairmanual.com/?a_aid=eb6628eb&a_bid=fdb9d54f
Näin yksityiskohtaisessa erikoisalan kysymyksessä kannattaa varmaan ottaa yhteyttä ko. erikoisalan tietopalveluun, esim. Suomen Rautatiemuseoon http://www.bearware.net/rautatie/fi/default.asp
Rautatiemuseolla on mm. yli 10 000 nidettä käsittävä kirjasto. Seinäjoen seudun paikallishistorioista saattaa myös löytyä tietoa (esim. Alanen, Aulis J. : Seinäjoen historia 1. 1970). Internet-linkissä http://www.helsinki.fi/~kekallio/asemasta.htm on tietoa mm. Seinäjoen seudun rautatieliikenteen alkuvaiheista.
Eri kulttuureissa on jo ennen joulukuusta käytetty erilaisia oksia ja kokonaisia puita juhlien koristeina. Koristeltu ikivihreä puu - ei siis aina kuusi - on vanha tapa monien kansojen keskuudessa. Vihreys muistuttaa kevään tulosta synkän talven jälkeen. Eri maissa on joulun aikaan saatavana erilaisia ikivihreitä kasveja, sen takia se, mitä puuta on joulupuuna käytetty vaihtelee kansojen kesken. Esimerkiksi Yhdysvalloissa joulupuiksi kasvatetaan myös mäntyjä.
Joulukuusen käyttö joulupuuna on todennäköisesti alkanut Saksassa 1500-luvulla ja levinnyt sieltä Pohjoismaihin, mutta löytyy mainintoja, joissa Tallinnassakin olisi joulukuusia käytetty joulupuuna jo 1400-luvulla. Suomessa joulukuusia alettiin koristella 1800-luvulla ja ne...
Samurain aseistukseen kuului kaksi miekkaa: pitkä "katana" ja lyhyt "wakizashi" sekä pitkävartinen "naginata" (Lompolo, Juhani: Samurai-sankarit. [Rauma:] Orienta, 2001. s. 11).
Miekka on japaniksi "katana" (Heinonen, Sirkka: Suomalais-japanilainen sanaluettelo, Helsinki 1980, s. 13).
