Hei!
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 asiasanalla laskettelu tai alppilajit löydät aiheeseen
liittyvää kirjallisuutta.
Internetistä osoitteesta http://www.makupalat.fi otsakkeen vapáa-aika alta voit klikata urheilun ja edelleen talviurheilun ja sitten laskettelu.Tästä voit selata aiheeseen liittyviä linkkejä.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on käytettävissä myös
artikkelien viitetietokannat Aleksi ja Arto, joista hakemalla asiasanoilla laskettelu tai alppilajit pääset aiheeseen liittyvien artikkelien jäljille.
Emme valitettavasti onnistuneet tunnistamaan tätä kirjaa runsaista vihjeistä huolimatta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valtakunnallisen E-kirjaston sivulla sanotaan näin: "Voit antaa palautetta, kysyä tai lähettää aineistojen hankintaehdotuksen palautelomakkeella, joka on E-kirjasto-sovelluksessa. Palautelomakkeen voi lähettää myös kirjautumatta sovellukseen." Palautelomake löytyy sovelluksesta kohjasta Asetukset->Anna palautettaSovelluksen voit ladata sovelluskaupasta:Android-latauslinkki(avautuu uuteen välilehteen) iOS-latauslinkkiLähteet: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedothttps://helmet.finna.fi/FeedContent/uutiset?element=https%3A%2F%2Fhelmet-tukisivusto.hel.fi%2F%3Fp%3D1800&lng=fihttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto
Kauppojen ja kirjastojen kuitit ovat lämpöpaperia. Sen pinnassa on kemikaaleja, joiden ansiosta teksti tulee näkyviin lämmöllä. Todennäköisesti kemikaalit ovat syynä siihen, ettei lämpöpaperia voi kierrättää paperinkeräykseen. Asiasta voi kysyä tarkemmin lähimmältä jätteenkäsittelylaitokselta.
Marjan Kello ja Lahja –liikkeen ryöstöaika ei ole selvinnyt. Liikkeestä ei haluttu palata menneitä penkomaan, paikallislehdellä ei ole digiarkistoa 90-luvulta ja poliisilta saa tietoja vain asianosaiset. Siilinjärven ja Kuopion kirjastoissa ei kukaan muistanut ryöstöä ja lehtien selaaminen kymmenen vuoden ajalta ei onnistu. Aiheesta on ollut keskustelua Suomi 24 –palstalla ja siellä joku keskustelija muisti että hän oli ensimmäisellä luokalla kun ryöstö tapahtui. Nyt tarvittaisiin vain tieto minä vuonna ko. henkilö oli ensimmäisellä luokalla. Jos voit selvittää vuoden ja kenties vuodenajan osallistumalla keskusteluun, voit paikallislehteä Uutis-Jousi selaamalla löytää tietoa ryöstöstä.
Kirjasto 10:n sulkeuduttua ovat sen palvelut siirtyneet laajennettuna Oodiin. Ohessa yhteystiedot Oodiin: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/…
Musiikkikappale" Sydämeni osuman sai" on alkuperäiseltä nimeltään "Something's gotten o hold my heart" ja sisältyy englanninkielisenä nuottijulkaisuihin "The power of love" ja " Classic hits of the eighties". Molemmat nuotit ovat Elimäen
pääkirjastossa.
Seinäjoen kirjaston ensimmäisiä mangoja ovat olleet Katsuhiro Otomon Akira-sarjakuvat. Niistä ensimmäinen on hankittu syyskuussa 1995. Ennen manga-buumin alkua kirjastoissa ei paljon muita manga-sarjakuvia Akiroiden lisäksi ollutkaan.
Muiden kirjastojen tilanteeseen en pääse Internetin kautta käsiksi. Voisimme laittaa kysymyksen kirjastohenkilöstön sähköpostilistalle, mutta silloinkin vastaukset olisivat satunnaisia, kaikista kirjastoista tietoa ei olisi saatavilla kuitenkaan. Kysymääsi tietoa ei siis valitettavasti ole suoraan saatavilla mistään. Halutessasi voit tietenkin kysellä tietoa suoraan haluamistasi kirjastoista.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu kertoo, että Suomessa on tällä hetkellä alle viisi Koskipelto-nimistä henkilöä.
Valitettavasti tämän täsmällisempää lukua ei nimipalvelun kautta saa.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kyseessä on Ilmari Kiannon satu Kaiken Kyselijä Tyttö ja se on mm. teoksessa Turjanlinnan satukirja / omille ja muille Suomen lapsille tehnyt opiksi ja huviksi Ilmari Kianto. - Helsinki : Otava, 1920, 2. p. sivut 68-71 sekä teoksessa Pieni aarreaitta. - 1. - Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY. ISBN 951-0-17363-0, ss. 164-166.
Oopperan libretosta löytyy Aulis Sallisen Kiannon tekstin pohjalta muokkaama sanoitus ja siinä on kohtauksessa 3, s. 126 eteenpäin lasten esittämiä kysymyksiä (mm. Mikä se oikein on se piru, poltetaanko taivaassakin tupakkaa, onko Jumalalla partaa…). Kysymykset on poimittu em. sadusta. Teoksen saa mm. Tampereen kaupunginkirjastosta kaukolainaksi. Teoksen tiedot:
Punainen viiva [Nuottijulkaisu] : kaksinäytöksinen...
Lehti Financial Times ei tule HelMet-kirjastoihin (pääkaupunkiseudun kirjastoihin), mutta sekä Helsingin kauppakorkeakoulu että Svenska Handelshögskolan tilaavat lehteä.
Lehden verkkoversio löytyy osoitteesta http://www.ft.com
Keski-Suomen alueen sananparsia on julkaistu ainakin seuraavissa teoksissa:
Ei hätiä mitiä : sananparsia Joutsan murrealueelta
Hankasalmelaisia sananparsia ja sanontoja
Jaatila, Bertta, Bertan kauneimmat sananparret (Jämsä)
Kannonkoskella sanottua
Lyyvvään turvalla : kaskuja ja sanontoja Saarijärven seudulta
Sananparsia ja sanontoja Multialta
Osa teoksista on myös kuvitettu. Lisää vastaavia teoksia löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta.
Jyväskylän alueelta ei ole suoranaista sananparsikirjaa julkaistu, mutta voisit vilkaista teosta Kävelykadulla ei saa juosta : kaskuiksi kehittyneitä tuokiokuvia Jyväskylästä ja jyväskyläläisistä.
Lisätietoja kannattaa kysellä myös SKS:n kansanrunousarkistosta(http://www.finlit.fi/kra/...
Teoksessa Suomen kirjallisuus 5. SKS 1965 on parin sivun verran tietoa Yhdeksän miehen saappaista. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiassa on myös käsitelty tuota Haanpään teosta noin sivun verran. Pelkästään Pentti Haanpäästä on myös ilmestynyt useita teoksia, esim. Pirkko Vallinojan kaksiosainen Pentti Haanpää.
Hei,
Vanhoja Oulun karttoja ei löydy kovin monta netistä. Toivottavasti alla olevista linkistä voi olla apua. Voit kokeila tehdä Google kuva haku jos et vielä ole kokeilut sitä. Sieltä voi ehkä löytää jotain lisää. Helsingin yliopiston kirjastosta/ Kansalliskirjastosta voi ehkä löytää joku paperiversio Oulun vanhoista kartoista.
http://www.histdoc.net/kaup1902/oulu.gif (Suomen Matkailija-Yhdistyksen Suomi kartasto vuodelta 1902)
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?o=0 /Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma)
http://personal.inet.fi/koti/jyrki.lehtinen/karttalinkit.htm
http://www.orajarvi.net/karttatekstit/Karttakuvat/kartta_1940.jpg
Kansalaisuus on hallinnollinen määritelmä, kun taas "englantilainen", "suomalainen", "nigerialainen", "hondurasilainen" jne ovat kulttuurihistoriallisia nimityksiä jollain alueella elävistä tai eläneistä kansoista. Usein mutta ei suinkaan aina kansallisuutta määrittää asuinalueen lisäksi yhteinen kieli tai yhteiset kielet.
Kansalaisuus ei ole täsmällinen, tieteellisesti rajattavissa oleva käsite, vaan enemmän kulttuurinen sopimus, josta voi vallita suuriakin erimielisyyksiä. Esimerkiksi Suomessa kiistellään edelleen siitä, kuka voi tai saa olla "saamelainen". Myös siitä, kuka voi tai saa olla "suomalainen", vallitsee hyvin erilaisia näkemyksiä.
Yleensä kansallisuuteen synnytään, mutta yhtä hyvin ihmisellä voi olla useampi kuin yksi...
Vilkaisepa näitä sivuja:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/levolakari.shtml
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=1262&A=closeall&C=19021
Myös Ismo Loivamaan toimittamassa teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (osat 1-3) on jokaisessa luku Levolasta. Tämän kirjan saatavuutta voit tarkistaa Kirkkonummen kirjaston aineistohausta osoitteessa
http://pegasos.atp.fi/session4D49A32D1A71393EBF2EE753EB68B7BF/fin/index…
(Sain helpoimmin ko. teoksen esiin hakemalla teoksen tekijällä - siis Loivamaa Ismo)
Tällä hetkellä ei ole ainakaan julkista tietoa, milloin tätä kirjasarjaa tulisi seuraavan kerran suomeksi. Kustantamot julkaisevat tiedot tulevista kirjoistaan yleensä puolivuosittain, joulun ja kevään tulevat julkaisut kerrotaan loka-marraskuussa. Asiasta voi kysyä suoraan Maasin kirjoja suomeksi julkaisevalta Gummerukselta: https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
Tiedon painosmäärästä saa varmimmin teoksen kustantajalta tai kirjailijalta. Erillistä rekisteriä ei ole. Tekijänoikeuslaissa määritellään, että yksittäisen painoksen suuruus saa olla enintään 2000 kappaletta.
Turun kaupunginkirjastossa ufokirjat löytyvät enimmäkseen luokasta 15.7, esimerkiksi Erich von Däniken: Jälkiä avaruudesta (1998), Björn Borg: Tosiasioita ufoilmiöistä (2001) ja Tapani Kuningas: 100 ufoa Suomessa (1994) sekä vuosittain ilmestyvä Uforaportti. Myös luokista 52.2 (Maailmankaikkeus, tähdet, tähtijärjestelmät) ja 52.21 (Aurinkokunta) löytyy kirjallisuutta maan ulkopuolisesta elämästä, esim. Heather Couper: Finns det någon därute? (1999).
Aineistotietokantoja voit selata internetissä osoitteessa http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1012307165
tai tulla paikan päälle kirjastoon.
