FAS-oireyhtymästä ja FAS-lapsesta löytyi Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi) kaksi teosta: A-klinikkasäätiön vuonna 1999 julkaisema kirja FAS-lapsi - raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskit ja tekijältä Michael Dorris The broken cord -niminen teos. Lisäksi ainakin Alta Vista-hakupalvelusta löytyy useita linkkejä haettaessa hakusanalla FAS-oireyhtymä.
Joutsan kirjastosta tuli tänään tällaista tietoa lorusta:
"Muistan äitini lukeneen lorua minun lapsilleni näin:
Kipin kapin pienet kanat meni saunan lautoon. Siellä ne paljon pahaa teki ja muniansa hautoo. Kiis, kaas koukkuun, kaikki kanat loukkuun.
Tätä leikittiin varpailla: peukalolla ja etusormella "nipistettiin varpaita,samalla kun luettiin lorua ja lopuksi nappastiin kaikki varpaat kiinni, kun kanat jäivät loukkuun.
Tietoa ei ole mistä moinen loru on peräisin ja voi olla pitempikin".
Handken runoja ei ole suomennettu. Kyseinen runo/laulu on tehty nimenomaan tätä elokuvaa varten. Luultavasti elokuvan suomennoksessa on teksi laulusta suomeksi, mutta valitettavasti Helmet-kirjastoissa ei ole enää olemassa elokuvan video-versiota. Myöskään maakuntakirjastojen tietokannoista ei löytynyt elokuvaa. Voit vielä katsoa Frank-monihausta http://monihaku.kirjastot.fi/. Valitsemalla sieltä useita kirjastoja kerrallaan,näet, onko elokuvaa jossain päin Suomea lainattavissa. Jos elokuva löytyy, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kyseessä lienee Jalkaväen koulutuskeskus 31 (Jv.koul.K 31), joka toimi 3.5.1944-24.7.1944 Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä. Sittemmin siitä muodostettiin Jalkaväen koulutuskeskus 22:n III pataljoona.
Koulutuskeskuksen toimintakertomus on säilynyt ja luettavissa verkossa Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa, http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=91448
Kiitos kysymyksestäsi koskien setelin arvoa.Suomen Pankki ei tee keräilyrahojen hinta-arvioita. Keräilyrahojen ja -mitalien arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksista: Suomen rahat arviohintoineen 2023 : Keräilijän opas, toim. Suomen Numismaattinen yhdistys 2023 tai Suomen kolikot ja setelit n. 1400 – 2024 : luettelo arviohintoineen, Suomen numismaatikkoliitto 2024.
Kyllä on, tällainen laite on Helsingissä Pasilan ja Töölön kirjastoissa sekä Kohtaamispaikan neuvontapisteessä. Pasilan laitteen voi varata puhelimitse tai varausjärjestelmän kautta, Töölön ja Kohtauspaikan puhelimitse. Ohjeet ja lisätietoa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/ajankohtaista/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/tietokoneet/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/
Voit kaukolainata Savon Sanomien mikrofilmit kyseiseltä ajalta tekemällä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi (ilm. Salon kaupunginkirjasto). Kaukopalvelu on maksullista. Lisätietoja kaukopalvelusta http://www.salo.fi/vapaaaikajamatkailu/kirjasto/palvelut/kaukopalvelu/
Kirjastossa on mikrofilmien lukulaitteita, joille voi varata ajan neuvonnasta puh. (02) 778 4950.
Kansalliskirjasto on digitoinut tähän mennessä kaikki Suomessa vuosina 1771-1920 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat vapaasti käytössä tämän palvelun kautta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search
Kirjastot säilyttävät vain muutamia oppikirjoja näytteenomaisesti, joten täydellistä valikoimaa ei löydy Turun kaupunginkirjastosta.
Koulujen vuosikertomuksissa on yleensä mainittu opetuksessa käytetyt oppikirjat. Vuosikertomuksia voi tiedustella kouluista suoraan, Varsinais-Suomen maakunta-arkistosta tai Turun kouluvirastosta (Käsityöläiskatu 10, 20100 Turku, puh. (02) 26 29111).
Myös opetushallituksesta (www.oph.fi) ja OAJ:n paikallisyhdistyksistä (www.oaj.fi) voi kysellä tietoja.
Valitettavasti taiteen arviointi ei ole kirjastolaisten leipälaji.Asiantuntijoita löytää esimerkiksi suurista taide- ja antiikkihuutokaupoista, tässä muutama: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander.
Kokoelmistamme löytyy hakusanalla surutyö yli sata teosta surutyötä eri näkökulmista, joten en voi luetella niitä kaikkia tässä vastauksessa.
Muita mahdollisia kirjalähteitä voisivat olla
LINDQVIST, Martti :Surun tie (WSOY 1999)
VIHERKOSKI, Pirkko : Kätketty suru (Uusi tie 1999)
KÄHKÖNEN, Sakari : Hyvään avioliittoon (Uusi tie 2002)
Leskeydestä ja leskeksijäämisestä on myös jonkin verran kirjallisuutta, sekä tutkimuksia että muistelmia.
YHTÄKKIÄ yksin :leskeksi jääneet kertovat (Kirjapaja 1995)
TUOMINEN, EIla : elämänmuutos ja muutoksen hallinta : tutkimus leskeksi jäämisen taloudellisista,terveydellisistä ja sosiaalisista vaikutuksista sekä leskeyteen sopeutumisesta (Eläketurvakeskus 1994)
Suosittelisin lisäksi, että kävisit lähimmän...
Löysin seuraavia synonyymejä kypärämyssylle:
Villakypärä
Kypäräpipo
Kypärälakki
Huppupipo
Lisäksi on sanoja, jotka ehkä yleensä tarkoittavat toisen lakin tai kypärän alla pidettävää hupun tyyppistä päähinettä. Joskus niitäkin käytetään kuten edellisiä:
Aluspipo
Alusmyssy
Aluslakki
Aluspipo
Kypärähuppu
Alulakki (murreilmaisu)
Ennakkovarauksia ei voi tehdä sellaisiin kirjoihin, joita ei vielä ole HelMet-tietokannassa. Heti kun löydät HelMetistä kirjan tiedot ja vähintään yhden niteen siitä, voit tehdä varauksen. Varauksen voi tehdä myös niteeseen, joka on vielä käsittelyssä.
Ei taida olla suurtakaan toivetta siitä, että palvelu avautuisi uudelleen. Verkon arkistopalveluistakin löytyy vain hyvästijättö, joten datan kohtalosta ei ole tietoa missään, http://web.archive.org/web/20220412003226/http://www.aapeli.com/.
Äidinkieltä on mahdoton unohtaa vuodessa, joten mikä tahansa suomenkielinen kirja tai äänikirja käy kielen elvyttämiseen.
Mauri Kunnaksen kirjat viihdyttävät kaikenikäisiä.
Helsingin Kaupunginkanslian Kaupunkitutkimus ja -tilastot -osaston mukaan Helsingissä on noin 3000-3500 katua. Niistä on 42 sellaista katua, joilla asuu vain yksi ihminen. Lisäksi on reilut 400 sellaista katua, joilla ei asu ketään. Tietoja ei kerrota katunimien tarkkuudella. Vastauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen lähteisiin.
Vaikuttaisi siltä, että varsinaiset alkuperäiset Delft's blauw -posliinit ovat eri asia kuin ne, joista saattaa löytää merkinnän ja leiman, joko käsinmaalatun tai painetun. Tältä sivulta löytyy arvotavaran merkit, https://www.delftsaardewerk.nl/en/recognize/marks. Delftissäkin maalattuja posliiniesineitä on erittäin paljon, koska niitä myydään turistilikkeissä. Lisäksi nimeä on käytetty sellaistenkin tuotteiden lleimoissa, joita ei ole valmistettu Delftissä. Myös käsityön tekniikoilla on merkitystä, kun Delftin sinistä posliinia arvioidaan. Kuvan voisi ehkä jakaa täällä, jossa muitakin kuvia on jaettu, https://www.delftsaardewerk.nl/en/recognize/share-your-object tai kysyä neuvoa täältä Delft's Aardewerk'istä, joka on...
Reijke näyttäisi olevan Alankomaista kotoisin oleva sukunimi. Linkki FamilySearsh palveluunGoogle kääntäjä tunnisti sanan reijke kieleksi hollannin ja suomenkieliseksi merkitykseksi rikas. Linkki kääntäjään
Vantaalla ei valitettavasti ole yhtään kokoelmaa, josta tämä löytyisi, mutta kaksi muuta löytyi muualta pääkaupunkiseudulta:
50 years of Cartoon Favourites -nimisessä kokoelmassa on tämänniminen kappale
* Espoon Tapiolan kirjaston musiikkiosasto
* Helsingin Paloheinän kirjasto
It's never too late to play piano -nimisessä kokoelmassa myös
* Töölön kirjasto
* Kontulan kirjasto
* Kauniaisten kirjasto
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta löytyvät tiedot koulutusyksiköistä http://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/alalle-toihin/opiskelu/koulu… . Toimiston yhteystiedot http://www.sktl.fi/liitto/hallinto_ja_organisaatio/toimisto/ .
Työ- ja elinkeinotoimiston sivuilla kannattaa tutustua Ammattinettiin
http://www.ammattinetti.fi/web/guest/ammatit?p_p_id=akysearchammatti_IN… .
Opiskelu Avoimessa yliopistossa on myös mahdollista http://www.avoinyliopisto.fi/ . Sieltä löytyvät myös oppiaineittaiset tiedot http://www.avoinyliopisto.fi/fi-FI/opetusoppiaineittain#treeBrowser_306… .
