Valitettavasti en löytänyt työkalua muunnoksen tekemiseen suoraan riikintaalerista euroiksi, mutta toivottavasti seuraavista lähteistä on sinulle apua: Suomen esiteollisen kauden valuuttamuunnin (1534-1880) (artikkeli): https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202309014888 Finnish pre-industrial currency converter, 1534-1880 (data file): https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202210074819 Sveriges Riksbank: Historical exchange rates and discontinued currencies: https://www.riksbank.se/en-gb/statistics/interest-rates-and-exchange-rates/historical-exchange-rates-and-discontinued-currencies/Sveriges Riksbank: Historical Monetary Statistics of Sweden: https://www.riksbank.se/en-gb/about-the-riksbank/the-tasks-of-the-riksbank/research/historical-...
Tasavallan presidentin asetuksessä arvonimistä esitetään yleiset edellytykset ja rajoitukset arvonimen myöntämiselle. Näitä ovat:
Arvonimen saajan tulee olla hyvämaineinen ja nuhteeton.
Henkilö ei voi itse esittää itselleen arvonimeä.
Arkkiatrin arvonimi voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Ylisosiaalineuvoksen arvonimi voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Pitäjäneuvoksen arvonimi voi olla kunnassa samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä.
Asetus on luettavissa Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
Nämä edellytykset on jokaisen arvonimen saajan täytettävä. Kaikissa arvonimissä on omat kriteerinsä, mutta myöntäminen perustuu kuitenkin kokonaisarvioon ihmisestä....
Kouluesitelmäntekijöisen suosiossa ovat Tieteen kuvalehden kirjasto -sarjaan kuuluvat Maailma tänään -kirjat. Osassa 14 kerrotaan mm. Ukrainasta. Tieto saattaa osittain olla vanhentunutta koska kirja on julkaistu jo 1997, mutta kyllä siinä on myös edelleen paikkansa pitävää asiaa.
Maailma tänään. [14] : IVY ja Baltian maat / [kääntänyt ja toimittanut suomeksi Jarmo Hakanen] / [päätoimittaja: Peter Haggett]
Kööpenhamina : [Bonnier], cop. 1997
ISBN 87-427-0808-7 (sid.)
Vapaa tietosanakirja Wikipediassa ( http://fi.wikipedia.org ) on runsaasti tietoa Ukrainasta ja linkkejä monille Ukraina-aiheisille sivuille. ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Ukraina )
Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämä Makupalat linkkisivusto ( http://www.makupalat...
Televisiota käsitteleviä kirjoja on runsaasti; tv-toimittajan työtä käsitteleviä ei ihan niin runsaasti. Helsingin kaupunginkirjastossa (internet-osoite http://www.lib.hel.fi) on mm. seuraavat kirjat (kustantajat sulkeissa): Esko Salminen: Oivaltava toimittaja (Ajatus 1998); Jorma Miettinen: Toimitustyö (Yliopistopaino 1988); Radion ja television ohjelmatyön perusteet (Weilin+Göös 1986); Saanko haastattelun (Radio- ja televisioinstituutti 1994); Freelancerin opas (Suomen journalistiliitto 1995); Kuutti: Tutkiva journalismi (Atena 1995); Pietilä: Kertomuksia uutisista, uutisia kertomuksista (Tampereen yliopisto 1995); Isotalus: Toimittaja kuvaruudussa (Jyväskylän yliopisto 1996).
Mitähän halusit kysyä? Niilo-etunimi on suomalainen muunnos Nikolaus-nimestä. Nimipäivä Niiloilla on 6.12. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, 1999)
Suosittelen, että otat yhteyttä Yleisradion asiakaspalveluun ja tiedustelet asiaa sieltä.
Yleisradion asiakaspalvelu:
Yhteystiedot: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Måns Gahrtonista löytyy tietoa esim. seuraavasta teoksesta:
Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan / Mervi Koski
Kyseistä kirjaa löytyy lukuisista Helsingin kirjastoista, useimmista kuitenkin käsikirjastosta eli ne ovat luettavissa vain kirjastoissa. Lisätietoja osoitteesta www.helmet.fi
Valitettavasti Johan Unengesta en löytänyt edes pienimuotoista henkilöesittelyä, joka olisi suomenkielinen.
Ruotsiksi hänestä löytyy laajasti tietoa, esim.: http://www.bonniercarlsen.se/v2/writer.asp?id=11643 Sivuilta löytyy myös luettelo Unengen teoksista, joissa hän on ollut ainakin osatekijänä.
Partamalleja löytyy varmasti kirjasta Lister, Maurice: Mens's hairdressing: traditional and modern barbering, 2000. Saatavuustiedot voit tarkistaa os. www.helmet.fi.
Hius- ja kampaamoalan lehtiä selaamalla voisit löytää kuvia myös parroista. Pääkaupunkiseudun kirjastoihin tulee esim. Pinni (Helsinki, Espoo) sekä Hair (Helsinki, Espoo ja Vantaa, Tikkurilan kirjasto).
Kuvia löytyy myös os. http://members.aol.com/beardguy/beard.htm .
Pelkästään Australian historiaa käsitteleviä kirjoja ei ole Suomen kansallisbibliografian mukaan ilmestynyt suomeksi. Joissakin teoksissa käsitellään Australiaa ja muita maanosia yhteisesti tai jotakin pientä historian osa-aluetta - esimerkiksi siirtolaisuutta. Englanninkielisiä teoksia on runsaasti pääkaupunkiseudun kirjastoissa, joiden aineistohausta http://www.helmet.fi/ niitä löytyy. Ruotsiksikin on olemassa ainakin John H. Chambersin kirja Historisk guide till Australien. Sinun kannattaisi varmaan kysyä Suomi-Australia -yhdistysten Liitto ry:stä, mikä olisi paras etenemistapa projektillesi. Yhteystiedot löydät osoitteesta http://www.pp.song.fi/~ozleague/liitto/toimisto.html .
Ainakin seuraavista kirjoista löytyy tietoja Kreikan ruokakulttuurista: Lakopulos, Kirsti: Tie miehen sydämeen kreikkalaisittain, 1989; Salaman, Rena: Kreikkalainen keittiö, 2003; Tuominen-Gialitaki, Merja: Kreetalainen keittokirja : terveen elämän avain, 1997;Maailman
keittiöitä: Kreikka : alkuperäisiä ruokaohjeita ja katsaus Kreikan eri alueisiin ja niiden asukkaisiin, 1997; Ljunggren, Hará: Ruokaretkellä Kreikassa, 1980. Voit tarkastaa kirjojen saatavuuden Hyvinkään kirjaston aineistotietokannasta: http://194.137.230.34:8005/intro?formid=form2&sesid=1065091163
Kummittelu on ilmiö, jolle ei ole löytynyt mitään tieteellistä selitystä. Useimmat tutkijat ovatkin sitä mieltä, että kysymys on ihmisen aivojen tuottamista hallusinaatioista eli harha-aistimuksista, jotka tilanteesta ja ympäristöstä riippuen tulkitaan esimerkiksi jo kuolleitten esiintymisiksi. Monet ihmiset uskovat kummituksiin ja aaveisiin, mutta mitään todisteita sellaisten olemassaololle ei ole kyetty löytämään. Taikureiden ammattikunta tietää tekniikoita, joilla voidaan synnyttää hyvin todentuntuisia "kummittelun" kokemuksia. Ne ovat kuitenkin kaikki viihdettä, eivät todellisiä ilmiöitä. Kummitukset, taikuus ja vastaavat ilmiöt ovat erittäin suosittuja viihdeteollisuuden käyttämiä elementtejä kirjoissa, sarjakuvissa ja elokuvissa. Se...
Ikävä kyllä ammattitaitomme ei riitä antamaan oikeaoppista käännöstä. Kannattaa kääntyä jonkun auktorisoidun kääntäjän puoleen, eli kääntäjän, joka voi laatia laillisesti pätevän käännöksen.
Nummelan ponitalli -sarja on Merja Jalon kirjoittama nuortenkirjasarja. Sarjan ensimmäinen osa, Yllätysori, ilmestyi vuonna 1977. Sarjaan ilmestyy edelleen jatko-osia.
Vuoden 2023 keväällä julkaistiin sarjan 96. kirja Hopearannan aave. Kuluvan vuoden 2023 syksyllä ilmestyvä sarjan 97. kirja on nimeltään Ryöstäjien jäljillä. Nummelan ponitalli -sarjaa julkaisee nykyään kustantamo Kvaliti https://www.kvaliti.com/
Joko olet tutustunut tyttösi kanssa Vantaan kaupunginkirjaston internetsivujen Satumetsä-osioon? Sieltä löydätte muun muassa lukuvinkkejä:
http://satumetsa.libvantaa.fi/vinkit/vinkit.html
Myös Helsingin kaupunginkirjaston Kirviö-sivuilta löytyy suosituslistoja moneen makuun lapsille ja nuorille:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Children/BooksterRecommends.aspx
Porvoon kaupunginkirjaston lasten- ja nuortensivut sisältävät nekin lukuehdotuksia:
http://city.porvoo.fi/nuortenkirjasto/kirjavinkit.html
Joel Lehtosen runo Ruiskukka minulle aina oli rakkaampi kuin ruis... sopii asiakkaanne kuvaukseen. Runo löytyy ainakin Veikko Polameren toimittamasta Runojen kirjasta (1977) ja Sinikka Pellisen toimittamasta Kauneimmat luontorunot -valikoimasta (1994).
Aiheesta löytyy parikin kirjaa
Teos: Uusimaa a la carte : ruokakirja = matbok = foodbook / [toimittajat = redaktör = editors: Leena Kurronen, Ilse Kuusinen ; valokuvat = fotograf = photos: Martti Jämsä ; på svenska: Ilse Kuusinen, Annika Valovirta ; English translation: Marjaliisa Inha]
Julkaisutiedot [Helsinki] : Uudenmaan liitto, 1999
Teos: Itä-Uusimaa - Östra Nyland a la carte / [toimittaja = redaktör: Topi Haapanen] ; [käännös = översättning: Stig Wilkman]
Julkaisutiedot [Porvoo] : Itä-Uudenmaan liitto, 1998
Näitä teoksia on saatavissa HelMet-kirjastoista.
Netistä aiheesta löytyy tietoa mm. Ruokatieto-sivustolta
http://www.ruokatieto.fi/Suomeksi/Ruokakulttuuri/Paikallista_kulttuuria…
Ylen nettisivuilta löytyy Lähiruokaa-sivusto,...
Heititpä pahan kysymyksen humanistille! Materiaalitekniikka näyttää olevan laaja termi ja käytössä monella alalla, mm. auto- ja kuljetusala, kone- ja metalliala, graafinen teollisuus ja prosessi- ja kemianteollisuus. Et kerro minkä alan tietoa tarvitset, mutta vaikka kertoisitkin, asiantuntevamman vastauksen saat varmasti omasta oppilaitoskirjastostasi tai jostakin teknillisen alan kirjastosta. Esim. Teknillisen korkeakoulun kirjastosta http://lib.hut.fi/ löytyy muutamia viitteitä hakusanoilla vetoko? ja kovuusko? (?=katkaisumerkki). Lahden kaupunginkirjaston aineistohausta http://nettikirjasto.lahti.fi/ löytyy joitakin materiaalitekniikkaan liittyviä kirjoja hakusanalla materiaalitekn (käytössä on automaattinen katkaisu). Sama hakusana (...
