Immi Hellenin runo " Oravan pesä", joka löytyy mm. kokoelmista
Immi Hellen: Lapsuuden lauluja s. 51 sekä runoantologiasta
Pikku pegasos sivulta 276, saattaisi olla hyvä.Uudemmasta lyriikasta oikea runo
voisi löytyä vaikka Lassi Nummen sikermästä "Talo lakeudella"
vaikkapa sikermän kolmas runo, joka alkaa "Talolla on uumenensa:..."
tai joku muu sikermän runoista.Ne sisältyvä Nummen kokoelmaan
"Matkalla niityn yli".Sikermä alkaa sivulta 141.
Arja Korisevan esittämä Avaruus on suomennos kappaleesta Walking in the Air (animaatioelokuvasta Lumiukko). Laulun nuotit ja suomenkieliset sanat löytyvät teoksesta Suuri toivelaulukirja, osa 17 (2003, ISBN: 952-461-023-X).
Vesa-Matti Loirin levyttämä laulu "Tähti tähdistä kirkkain" (tekijät Halonen - Jernström - Salmi) löytyy ainakin nuottikokoelmista Joulun toivelaulut (2006, ISBN: 951-952-461-138-1) ja Halonen, Kassu: Profile, vol. 2 (1999, ISBN: 951-757-633-1). Myös kuorosovitus laulusta on julkaistu.
Cornelia Funke on saksalainen kirjailija, jonka teoksista Otava on kustantanut suomeksi tähän mennessä kolme: Rosvoruhtinas (2003), Mustesydän (2004) ja Lohikäärmeellä ratsastaja (2005).
Cornelia Funkesta löydät tietoa internetistä sivuilta http://www.scholastic.com/corneliafunke/bio.htm ja http://www.corneliafunkefans.com/mainSiteIEUK.html
Suomenkielistä tietoa ei valitettavasti vielä löydy.
Marvi Jalosta löytyy enemmän tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
-Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita.
-Nuorten suosikkikirjat kautta Plätän.
Molemmat kirjat löytyvät Tuusulan pääkirjaston lastenosastolta, ensimmäinen on lainattava kappale ja toinen on lasten käsikirjastossa. Voit kysyä tarkemmin kirjaston henkilökunnalta.
Pyhäjärven ja muiden Kirikirjastojen asiakkaiden käytössä on ePress-palvelu, jossa voi lukea yli 200 kotimaista sanomalehteä digitaalisina näköislehtinä, mm. Helsingin Sanomia. Lehtiä voi lukea kirjaston asiakaskoneilta tai mobiililaitteelta Haapajärven, Pyhäjärven, Haapaveden ja Kärsämäen kirjastoissa. Eli muualla kuin kirjaston verkossa lehtiä ei voi lukea. Lisää tietoa Kiri-kirjastojen sivuilta:
https://kirikirjastot.verkkokirjasto.fi/web/arena/e-press
Toinen e-lehtipalvelu Kiri-kirjastoissa on Flipster. Sen kokoelmissa on valikoima englanninkielisiä aikakauslehtiä. Alla lisää tietoa:
https://kirikirjastot.verkkokirjasto.fi/web/arena/flipster
Kirjastot ja kirjastokimpat hankkivat oikeuksia e-lehtien asiakaskäyttöön...
R. L. Stinestä ja hänen kirjoistaan on vaikeaa löytää internetistä tietoa suomeksi, mutta sen sijaan lukijoiden kommentteja ja mielipiteitä on paljonkin. Esim. nämä löytyivät Googlen avulla:
http://www.barnenspolarbibliotek.com/finland/scripts/showtexts2.asp?ID=…
http://njet.net/kirjat/suosikit/book_lists.phtml?theme_id=427&operation…
Robert Lawrence Stinestä löytyy suomeksikin tietoa, Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (2001) on kerrottu hänen kirjailijanurastaan (s.242-250).
Lopuksi vielä vinkki englanninkielisestä nettisivusta, jossa on Robert Lawrence Stine on kertonut itsestään ja kirjoistaan.
http://www.kidsreads.com/series/series-nightmare-author.asp
Ennakkovarauksia ei voi tehdä sellaisiin kirjoihin, joita ei vielä ole HelMet-tietokannassa. Heti kun löydät HelMetistä kirjan tiedot ja vähintään yhden niteen siitä, voit tehdä varauksen. Varauksen voi tehdä myös niteeseen, joka on vielä käsittelyssä.
Suomen kielellä on niukasti aineistoa aiheesta kehitysvammaisten homoseksuaalisuus. Kehitysvammaisten seksuaalisuutta ja/tai seksuaalikasvatusta käsittelevissä teoksissa homoseksuaalisuus käsitellään ylimalkaisesti mainiten. Teoksessa "Haaveita ja haluja : selkokielisiä tarinoita seksuaalisuudesta/Satu Hyttinen. Kehitysvammaliitto, 2009" on tarinat sekä nais- että miespareille. Teos on selkokielinen ja suunnattu erityisesti (vammaisille) nuorille.
Teoksessa "Sexuality and learning disabilities : A handbook /ed. by Michelle McCarthy and David Thompson. Pavilion, 2010" homoseksuaalisuutta on käsitelty lyhyesti. Teos on suunnattu erityisesti kehitysvammaisten parissa työskenteleville. Tieteellisiä artikkeleita aiheesta on julkaistu...
Parhaiten tarkoitukseen sopivat teokset: Guinness-kronikka: 1900-luku. HM 1998 (kirjassa käsitellään sekä Suomen että koko maailman historiaa) ja
Puoli vuosisataa: MMM juhlakirja. O 1999 (tämä käsittelee lyhyesti Suomen historiaa 1950-90 -luvuilla).
Laajemmista historia-sarjoista Grimbergin Kansojen historia päättyy vuoteen 1977 ja Otavan suuri maailmanhistoria 1980-luvun puoliväliin.
Kirjan lukeminen pitäisi onnistua kyseisellä lukulaitteella. Voi olla, että kyseessä on Adobe Digital Editionsin ongelma. Voisit olla sähköpostitse yhteydessä Ellibsin tukeen. Tuki palvelee osoitteessa support@ellibs.com. Asian selvittelyssä he tarvitsevat seuraavat tiedot:
Kuvaus ongelmatilanteesta
Käyttämäsi laite ja lukutapa
Kirjastokortin numero / käyttäjätunnus
Mahdollinen virheilmoitus, ruutukaappaus mikäli mahdollista
Aineisto, jota ongelma koskee
Hannu Hautaniemellä on kappale Zai zai zai
Tapani Kansa laulaa Päättyneet on päivät -kappaleensa kertosäkeessä myös: "zai zai zai zai". Levytys on vuodelta 1968.
Molemmat voi kuunnella YouTubelta. Olisikohan kyseessä jompikumpi näistä?
Hei!
Olen sama kirjastonhoitaja kuin edellisen kerran vastatessani.
Tutkin asiaa tarkemmin ja löysin ajantasaisen nettisivuston osoitteesta http://www.tampere.fi/ytoteto/kartta/map.php
Esimerkiksi Eniron karttasivulla Ukkopekankatu edelleen on.
Pahoittelen kovasti sitä, että jouduitte odottamaan näin kauan tietoa.
Kirsten Larsenilta on suomennettu kolme kirjaa, joista kaksi kuuluu Lizzie McGuire-sarjaan:
Ota iisisti, Kate : Sanoma Magazines Finland 2004
Villiä menoa : Sanoma Magazines Finland 2004
sekä Keijut-sarjaan kuuluva saturomaani
Salaperäinen siemen: Sanoma Magazines Finland 2006.
Verkkokirjakauppa Amazonin haulla löytyy lisää: http://www.amazon.com/s/ref=nb_ss_gw?url=search-alias%3Daps&field-keywo….
Kaikkia kirjoja ei siis ole suomennettu. Joistakin kirjoista löytyy otteita ja arvioita englannin kielellä esim. Googleen kirjan nimen englanniksi sekä sanan review. Lizzie McGuire-kirjasarja perustuu Terri Minskyn luomaan tv-sarjaan, josta saa tietoa esim. Wikipediasta osoitteessa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire .Kirsten Larsen...
Kyseessä on turkkilaisen Nazim Hikmetin runo Elämästä. Runon on suomentanut Brita Polttila ja se sisältyy Polttilan valikoimaan ja suomentamaan Hikmetin runojen kokoelmaan Punainen omena (1976).
Nimi tulee vanhasta germaanisen kansanryhmän nimestä "bajuvaarit" (saksaksi Bajuwaren, latinaksi Baiovarii). Saksankielisessä Wikipedian artikkelissa on aiheesta enemmänkin. Nimen kirjoittaminen saksaksi y-kirjaimella (Bayern) on peräisin kuningas Ludwig I:n päätöksestä vuonna 1825. Sitä ennen käytettiin muotoa "Baiern".
Heikki Poroila
Tunnusluvun saat minkä tahansa Vaski-kirjaston palvelutiskiltä näyttämällä kuvallista henkilöllisyystodistusta (ajokorttikin käy). Tunnusluvuksi kannattaa valita joku itselle merkityksellinen numerosarja, ei kuitenkaan 0000 tai 1234.
Eduskunnan tietokannassa ei mainita kunnallisneuvoksen arvoa https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910219.aspx, eikä muissakaan lähteissä sellaista näy Kokoomusbiografia, https://arkisto.kokoomus.net/kokoomusbiografia/elamakerta-artikkelit/aaltio-sampsa-eino-urmas/
Tasavallan presidentin myöntämistä arvonimistä, https://vnk.fi/arvonimet
Valitettavasti mitään "sakotonta päivää" ei ole suunnitteilla. Ajatuksesi lienee peräisin viime vuodelta, jolloin Helsinki-päivänä ei kerätty myöhästymissakkoja. Perinnettä siitä ei kuitenkaan tehdä.
Palauttamattomat kirjat kannattaa silti tuoda mahdollimman pian muiden lukijoiden ulottuville. Aineiston kierrätys on kirjaston toiminnan perusideoita eikä ole kenenkään etu, että se seisoo käyttämättömänä hyllyssä. Mitä nopeammin toimit, sen vähemmän maksuja kertyy.
Tervetuloa katsomaan Helsinki-päivän kulkueita. Kirjastokin on mukana. Lähempiä tietoja löytynee maanantain lehdestä.
Vanhoja karttoja löytyy karttakirjoista kuten esim. Alanen, Timo: Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805; Fredrikson, Erkki: Suomi 500 vuotta Euroopan kartalla sekä Mingroot, Erik van: Suomen ja Skandinavian vanhoja karttoja. Ne löytyvät mm. asiasanalla historialliset kartat; kartat + historia