Oulun kaupunginkirjaston neuvokkaat musiikkirjastolaiset ehdottavat avuksesi seuraavia teoksia:
Otavan iso musiikkitietosanakirja: osa 5 s. 512-513 /
Kontunen, Jorma: Soitinopas: s. 110-112 /
Shepelern, Gerhard: Orkesterin soittimet: s. 92-93 /
Geib, F: Method for tuba; engl. soitonopas, jonka esipuheessa on tuuban historiaa.
Olisiko kyseessä tämä teos:
Vesa Sisättö: Valot Näsinneulan yllä (Osuuskumma, 2020)
"Perheenisä Joonas Latva palaa aamulla kotiin yölliseltä baarireissulta ja näkee kotipihassa itsensä tamppaamassa mattoja. Toinen Joonas on ottanut hänen paikkansa vaimon ja tyttären elämässä sekä vienyt hänen uransa.
Koko maailma tuntuu olevan päälaellaan. Onko Coca-Cola aina ollut vihreää ja ovatko kadunkulmissa nähtävät tummapukuiset Seisoskelijat aina olleet osa elämää? Joonas lähtee harhailemaan päämäärättömästi metsiin ja huoltoasemille. Sieltä hänet pelastaa vanha ystävä Jaakko Metsä. (Piritta Räsänen HS, 12.12.2020)"
Parrankasvu on yksilöllistä ja osin perinnöllistä. Ajaminen ei kasvunopeuteen vaikuta.
Tietoa parrasta vaikkapa täältä:
http://www.nettineuvo.fi/index.asp
Suomessa kasvavista puulajeista löytyy kyllä kirjoja HelMet-haun avulla osoitteessa http://www.helmet.fi. Valitse aihehaku: puulajit, rajaa hakua pudotusvalikosta aineistoksi kirjat ja kieleksi suomi. Kirjasssa "Suomalaisia puulajipuistoja" on esimerkiksi kerrottu arboretumeista ja listattu niissä kasvavia, harvinaisiakin puita. Kokeile myös aihehakuja jalopuut, lehtipuut, havupuut.
Kannattaa käydä myös Dendrologian seuran sivuilla osoitteessa http://www.dendrologianseura.fi
Tietoa runonlaulusta löytyy mm. seuraavista teoksista:
- A.O. Väisänen: Hiljainen haltioituminen : A. O. Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista
- Suomen musiikin historia. Kansanmusiikki
- Kansanmusiikki
Ilona Korhonen: Tulin kuin tulikipuna : Larin Parasken runolauluopissa
Televisiota käsitteleviä kirjoja on runsaasti; tv-toimittajan työtä käsitteleviä ei ihan niin runsaasti. Helsingin kaupunginkirjastossa (internet-osoite http://www.lib.hel.fi) on mm. seuraavat kirjat (kustantajat sulkeissa): Esko Salminen: Oivaltava toimittaja (Ajatus 1998); Jorma Miettinen: Toimitustyö (Yliopistopaino 1988); Radion ja television ohjelmatyön perusteet (Weilin+Göös 1986); Saanko haastattelun (Radio- ja televisioinstituutti 1994); Freelancerin opas (Suomen journalistiliitto 1995); Kuutti: Tutkiva journalismi (Atena 1995); Pietilä: Kertomuksia uutisista, uutisia kertomuksista (Tampereen yliopisto 1995); Isotalus: Toimittaja kuvaruudussa (Jyväskylän yliopisto 1996).
Kolmannesta osasta voi lukea englanninkielisiä otteita seuraavassa osoitteessa: http://www.sitestories.com/ravenscliff/html_pages/book_3.html. Näyttäisi siltä, että kolmatta kirjaa ei ole vielä julkaistu lainkaan. Suomalaiselta kustantajalta (WSOY) voit kysyä lisätietoja sarjan tulevaisuudesta, ks. http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60.
Hei,
Vanhoja Oulun karttoja ei löydy kovin monta netistä. Toivottavasti alla olevista linkistä voi olla apua. Voit kokeila tehdä Google kuva haku jos et vielä ole kokeilut sitä. Sieltä voi ehkä löytää jotain lisää. Helsingin yliopiston kirjastosta/ Kansalliskirjastosta voi ehkä löytää joku paperiversio Oulun vanhoista kartoista.
http://www.histdoc.net/kaup1902/oulu.gif (Suomen Matkailija-Yhdistyksen Suomi kartasto vuodelta 1902)
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?o=0 /Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma)
http://personal.inet.fi/koti/jyrki.lehtinen/karttalinkit.htm
http://www.orajarvi.net/karttatekstit/Karttakuvat/kartta_1940.jpg
Suomeksi tosiaan on kovin vähän tietokirjoja aiheesta. Nuorille tarkoitettu kirja Egerkrans: Pohjoismaiset taruolennot keskittyy peikkoihin ja tonttuhin ym. hahmoihin, ei niinkään jumaliin. Kirjoissa Mytologian jumalat - yli 130 jumalaa ja jumalatarta kautta maailman ; Philip: Suuri myyttikirja ; Cotterell: Maailman myytit ja tarut käsitellään taas muidenkin kulttuurien mytologioita. Muilla kielillä tietoa on kyllä tarjolla, esim. Davidsonin Nordens godar och myter (on myös englanniksi)ja Baeksted: Nordiska gudar och hjälter sekä Simek: Dictionary of Northern mythology.
Tässä joitakin kirjoja, joista toivottavasti löydät sopivia. Nimen alla on linkki esittelyyn tai arvioon.
- Kun enkelit katsovat muualle / Salla Simukka
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au35a4adad-4209-4763-957f-8e…
- Amsterdam, Anne F. ja minä / Terhi Rannela
http://kristankirjat.blogspot.fi/2013/03/terhi-rannela-amsterdam-anne-f…
- Saranapuolelta / Henrik Wilenius
http://www.savonsanomat.fi/viihde/kirjat/henrik-wilenius-saranapuolelta…
- Hello, I love you / Hellevi Salminen
http://www.lukukeskus.fi/lukufiilis/hellevi-salminen-hello-i-love-you/
- Elämänviiva / Hennariikka Romu
http://kirjanurkkaus.blogspot.fi/2012/06/hennariikka-romu-elamanviiva.h…
- Valoa valoa valoa / Vilja-Tuulia
http://www.kirjaintenvirrassa.com/2011/...
Kirjaa lukematta pahoinpitelijä tai tappaja ei selviä, mutta ainakin Kirsin kirjanurkka -blogin mukaan kaikki uhrit ovat kohdelleet huonosti omia vanhempiaan. Kannattaa lainata kirja uudestaan. Tietoa kirjasta löytyy monista arvioista, mm. alla olevista:
http://www.kirsinkirjanurkka.fi/2012/04/seppo-jokinen-hervantalainen.html
https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/hervantalainen/
Tästä linkistä sinulle ainakin pitäisi tulla yksi kuva Merja Jalosta. Tarkistin että se todellakin on Merja Jalon kuva kirjasta:Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 2 / toim. Ismo Loivamaa ; [julkaisija: Suomen nuorisokirjailijat ry.]Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1999
Tässä tämä linkki, ole hyvä!
http://www.kauhava.fi/yhvesiluomankoulu/merja%20jalo.htm
Patrick O´Brianin meriseikkailusarjasta on julkaistu yhteensä 20 osaa, numero 21 jäi keskeneräiseksi.
Lawrence Durrellin "The greek island " löytyy useista kirjastoista
Laila Hirvisaaren (ent.Hietamies) elämää koskeviin kysymyksiin on vastattu tällä palstalla ennekin. Voit katsoa vanhoja vastauksia kun menet Kysy kirjastonhoitajalta vastausten arkistoon. Kirjoita hakukenttään Hietamies Laila ja saat linkkejä ja tietoja Laila Hietamiehestä.
Hyvät tiedot Lailasta on Lappeenrannan maakuntakirjaston sivuilla (http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12960) kohdassa Etelä-Karjala -aineisto -> Eteläkarjalaisia kirjailijoita. Samoin sinun kannattaa etsiä käsiisi Salme Sauren tekemä elämäkertakirja: Laila Hietamies läheltä, 1998.
Vanhoja rahoja arvioi parhaiten asiantuntija. Arvoon vaikuttavat sen verran monet seikat: kunto, säilyneiden seteleiden määrä sekä setelin yleisyys omassa kuntoluokassaan. Huutokaupoissa kysyntä ja tarjonta määrittävät pitkälti arvoa. Jos siis tietty ja tietyn kuntoinen raha puuttuu monen keräilijän kokoelmasta, sen arvo nousee huutokaupoissa. Jos taas tietynkuntoinen raha on jo monessa kokoelmassa, se ei kiinnosta. Setelin keräilyarvo määritellään lopulta aina ostajan ja tarjoajan välillä, eikä sillä kenties olekaan mitään tekemistä rahan arvon kanssa.
Seteleiden kuntoluokituksessa kiinnitetään huomiota yleisvaikutelmaan, taitosten määrään, repeytymiin, likaisuuksiin, värjäytymisiin, puuttuviin palasiin ja kastumisiin. Esim. kuntoluokassa...
Suomalaisten taiteilijoiden signeerauksia voi löytää Kuvataiteilijamatrikkelista. Linkki sinne
Ulkomaisten taiteilijoiden signeerauksia löytyy sivustolta https://artistssignatures.com/artistsbyname.php?page=0
Monet huutokauppakamarit arvioivat töitä ilmaiseksi ja voivat kertoa lisää tekijän töistä.
Kielitieteellistä selitystä ilmausten käytölle emme löytäneet, mutta Suomen murteiden sanakirjasta (kolmas osa: he-hujuuttaa) löytyy lukuisia sekä yksiköllisiä että monikollisia käyttötapoja ja merkityksiä henki-sanalla. Monikollista hengissä-ilmausta on käytetty myös murteittain tarkoittamaan elossaoloa tai esineestä ehjänä, kunnossa olemista.
