Hei!
Kirjallisuutta löytyy paljon, esim: Collins, Mathew: How to live and work in the UK vuodelta 2010 ja Tan, Terry: Culture shock!: Great Britain vuodelta 2008.
Suomenkielisiä ei löydy aivan tuoreita, mutta vuodelta 2000 olisi tällainen teos: Muistiinmerkintöjä pieneltä saarelta / Bill Bryson ; Helsinki : WSOY, 2000 .
Lisää kirjoja löytyy Piki-verkkokirjastosta osoitteesta http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=095442E0BCC0C09…
Vapaasanahaku-laatikkoon kannattaa kirjoittaa peräkkäin Iso-Britannia kulttuuri (esim.)
Parhaan avun tietenkin saa poikkeamalla lähimpään kirjastoon.
Mervi Kosken kirjoittamassa teoksessa "Ulkomaisia nuortenkertojia 1, Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan" on oma artikkeli myös Anders Jacobssonista ja Sören Olssonista. Teosta on useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Tarkista saatavuustilanne osoitteessa http://www.helmet.fi
Kirjailijoiden oma nettisivu on ruotsinkielinen
http://www.soren-anders.se/
Katso myös Otavan sivujen lyhyt esittely
http://www.otava.fi/ , kohta kirjailjat.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei välitä mitään henkilötietoja, jotka eivät ole julkisista lähteistä kenen tahansa löydettävissä. Jenni Sivosen syntymäaikaa ei näytä löytyvän.
Heikki Poroila
Hei, veikkauspelien voiton lunastamisesta kannattaa tiedustella peliä myyvältä taholta.Alla Veikkauksen asiakaspalvelun yhteystiedot ja Veikkaukselta usein kysyttyihin kysymyksiin heidän vastauksensa. https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/yhteystiedot/yhteystiedothttps://www.veikkaus.fi/fi/artikkeli#!/dimy/kampanjat/yritys/usein-kysyttya
Molemmista nimistä löytyy tietoa Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta. Jere: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=cfc8… sekä Valtteri: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=e8bd…. Arkistosta voi hakea vastauksia esim. hakusanalla etunimet. Kirjastosta voi lainata etunimiä käsitteleviä kirjoja.
Tasavallan presidentin asetuksessä arvonimistä esitetään yleiset edellytykset ja rajoitukset arvonimen myöntämiselle. Näitä ovat:
Arvonimen saajan tulee olla hyvämaineinen ja nuhteeton.
Henkilö ei voi itse esittää itselleen arvonimeä.
Arkkiatrin arvonimi voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Ylisosiaalineuvoksen arvonimi voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Pitäjäneuvoksen arvonimi voi olla kunnassa samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä.
Asetus on luettavissa Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
Nämä edellytykset on jokaisen arvonimen saajan täytettävä. Kaikissa arvonimissä on omat kriteerinsä, mutta myöntäminen perustuu kuitenkin kokonaisarvioon ihmisestä....
Yritin tuloksetta etsiä vastausta sanojen alkuperiin Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta sekä Suomen murteiden sanakirjasta (http://kaino.kotus.fi/sms/). Kiinnostava artikkeli maitojuomien nimityksistä on Maija Länsimäen vuonna 1975 ilmestynyt artikkeli "Kurnaali on kummallista" (Virittäjä 79 (3), 267-278). Artikkeli on luettavissa osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/1975_267.pdf. Jeongdo Kim käsittelee väitöskirjassaan Hulisemisesta hulinaksi (s. 153-154) lyhyesti myös kuoritun maidon nimityksiä. Hänen väitöskirjansa löytyy osoitteesta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/304891.
Sitaatin löytyminen edellyttäisi Janssonin teosten ja ehkä myös muumi -sarjakuvien yms. systemaattista läpikäyntiä. Uskon löytymisen kannalta tarpeellisen aineiston löytyvän pääkaupunkiseudulta ja voitte tilata ne omaan kirjastoon lainaamista ja lukemista varten.
Kysyin valtakunnallisen kirjastoammattilaisten sähköpostilistan kautta muistaako joku kollega tätä sitaattia tai sen alkuperää mutta kukaan ei muistanut.
Tietoa runonlaulusta löytyy mm. seuraavista teoksista:
- A.O. Väisänen: Hiljainen haltioituminen : A. O. Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista
- Suomen musiikin historia. Kansanmusiikki
- Kansanmusiikki
Ilona Korhonen: Tulin kuin tulikipuna : Larin Parasken runolauluopissa
Suomeksi tosiaan on kovin vähän tietokirjoja aiheesta. Nuorille tarkoitettu kirja Egerkrans: Pohjoismaiset taruolennot keskittyy peikkoihin ja tonttuhin ym. hahmoihin, ei niinkään jumaliin. Kirjoissa Mytologian jumalat - yli 130 jumalaa ja jumalatarta kautta maailman ; Philip: Suuri myyttikirja ; Cotterell: Maailman myytit ja tarut käsitellään taas muidenkin kulttuurien mytologioita. Muilla kielillä tietoa on kyllä tarjolla, esim. Davidsonin Nordens godar och myter (on myös englanniksi)ja Baeksted: Nordiska gudar och hjälter sekä Simek: Dictionary of Northern mythology.
Tässä joitakin kirjoja, joista toivottavasti löydät sopivia. Nimen alla on linkki esittelyyn tai arvioon.
- Kun enkelit katsovat muualle / Salla Simukka
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au35a4adad-4209-4763-957f-8e…
- Amsterdam, Anne F. ja minä / Terhi Rannela
http://kristankirjat.blogspot.fi/2013/03/terhi-rannela-amsterdam-anne-f…
- Saranapuolelta / Henrik Wilenius
http://www.savonsanomat.fi/viihde/kirjat/henrik-wilenius-saranapuolelta…
- Hello, I love you / Hellevi Salminen
http://www.lukukeskus.fi/lukufiilis/hellevi-salminen-hello-i-love-you/
- Elämänviiva / Hennariikka Romu
http://kirjanurkkaus.blogspot.fi/2012/06/hennariikka-romu-elamanviiva.h…
- Valoa valoa valoa / Vilja-Tuulia
http://www.kirjaintenvirrassa.com/2011/...
Kirjaa lukematta pahoinpitelijä tai tappaja ei selviä, mutta ainakin Kirsin kirjanurkka -blogin mukaan kaikki uhrit ovat kohdelleet huonosti omia vanhempiaan. Kannattaa lainata kirja uudestaan. Tietoa kirjasta löytyy monista arvioista, mm. alla olevista:
http://www.kirsinkirjanurkka.fi/2012/04/seppo-jokinen-hervantalainen.html
https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/hervantalainen/
Hei
Kiitos kysymyksestä.
Tässä on linkki, josta löytyy maksullisia sähköpostiosoitteita
tarjoavia yrityksiä.
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=446fd0a0-2002-4009-bec3…
Esitelmäntekoon suosittelen kolmea keskeistä kirjallisuudenhistoriaa:
Kansojen kirjallisuus 1-12
Koskimies, Rafael : Maailman kirjallisuus 4
Roos, Vappu : Suuri maailmankirjallisuus
Turun kaupunginkirjastossa teokset ovat luokassa 86.1, josta voit löytää lisääkin tietoa yleisen
kirjallisuuden historiasta.
Kysy henkilökunnalta, jollet itse löydä hyllystä!
Oselotti on melko pieni isoihin kissapetoihin kuuluvaksi eläin. Se on pituudeltaan 100–150 cm, josta häntä on 30–45 cm. Aikuinen eläin on noin 10–16 kg:n painoinen. Oselotti muistuttaa ilvestä pitkine jalkoineen.Oselotin levinneisyysalueeseen kuuluvat osa Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikkaa Arizonasta ja Teksasista etelään aina Pohjois-Argentiinaan asti. Se kuuluu uhanalaisiin eläimiin.
Oselotista on kerrottu hyvin mm. sivulla www.tunturisusi.com/kautta/kissat/oselotti.html.
kirjassa Viranta-Kovanen: Pienet kissapedot (2005), on kerrottu oselotista.
Kirja on lainattavissa jyväskylän kaupungingirjastossa.
Kirjastostamme löytyy myös kirjoja yleisteoksia kissaeläimistä.
Tervetuloa tutustumaan.
Vuonna 1939 kesäkuun 6. päivä on ollut tiistai. Asia selviää esim. Yliopiston almanakkatoimiston sivuilta, jonne on skannattu Yliopiston almanakan vanhojen vuosikertojen kalenteriosuuksia.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…
