Emme onnistuneet löytämään tällaista kauppaa Helsingistä. Muutamassa muussa Suomen kaupungissa liike on. Ja verkkokaupoista tosiaan tätä kahvia voi myös ostaa.
Asiasanoina kannattaa käyttää sanoja tietotekniikka ja suurkeittiöt (tai katkaista sana i:n jälkeen). Kokeilin tietotekniikan kaverina myös ruokahuolto- ja suurtaloudet -sanoja, mutta tulos ei kauheasti parantunut.
Tampereen kaupunginkirjastosta löysin vain yhden kirjan:
Keskiajan kesteistä kestävään matkailuun: artikkelikokoelma Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja takousalan vuoden 2002 opinnäytetöistä. Metson molemmat kappaleet näyttivät olevan juuri nyt lainassa, mutta kirjaa voi varata sieltä.
Kirjaston asiakaskoneilla on käytössä artikkelitietokantoja.
Aleksista löysin aiheesta 7 viitettä.
-Lindroth, Lasse-Olof: Omavalvonnan nykytila suurkeittiöissä
(Elintarvike ja terveys 2/2005)
-Tuikkanen, Riitta:...
Jyväskylästä oli saanut Keski-Suomen museolta seuraavaa tietoa: Koristemaalaukset ovat maalannut Oskari Raja-aho, ei Urho Lehtinen. Toisaalta taas Sirosen ja Lahden kirjoittamassa kirjassa Sinappiaurinko kerrotaan, että joidenkin tietojen mukaan Lehtinen olisi yhteistyössä Raja-ahon kanssa suunnitellut koulun kattomaalauksia. Museosta löytyy teos: Cygnaeus koulun historia ( (isbn: 052-5332-79-9). Siinä tulkitaan tuntemattoman tarinan olevan Väinämöisen veneretki, jonka aikana hän valmisti hauen leukaluusta uuden kanteleen, kävi Pohjolassa vaatimassa Sampoa ja Sammon ryöstön jälkeen menetti myrskyssä sekä Sampon että uuden kanteleensa.
Museon kirjaston yhteystiedot, http://www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo/kokoelmat_ja_tutkimus/kirjasto…
Gorilla-aiheista aineistoa voit etsiä Helmet-aineistohausta esimerkiksi sanahaulla.Käytä asiasanoja "ihmisapinat, gorilla". Aineistohaun osoite on http://www.helmet.fi. Englanninkielisiä Internetsivuja gorilloista löytyy runsaasti. Käy katsomassa http://www.western-gorillas-eastern-gorillas.com/. Sivuilla on myös runsas linkkihakemisto.
Luultavasti Berit & Dallapé -levyllä (1977) ja siihen sisältyneessä "Jimmy banjoaan hän soittaa" -kappaleessa soitti banjosoolon Ingmar Englund, joka oli Dallapén 1970-luvun levytysten vakituinen vierailija banjoineen.
Lähde: Marko Tikka & Toivo Tamminen, Tanssiorkesteri Dallapé. Suomijatsin legenda 1925-2010. SKS, 2011.
Erityistä artikkelia tai kirjaa, joka käsitteli Tv-tasojen historiaa ei löytynyt, mutta kannattaa tutkia kuitenkin seuraavia teoksia:
Helsti: Kulttuurin muutos ja televisio. Television ensimmäiset vuosikymmenet suomalaisen kokemina, 1988.
Miestamo: Suomalaisen huonekalun muoto ja sisältö,1981.
Sarantola-Weiss: Kalusteita kaikille: suomalaisen puusepänteollisuuden historia, 1995.
Sarantola-Weiss: Sohvaryhmän läpimurto: kulutuskulttuurin tulo suomalaisiin olohuoneisiin 1960-ja 1970-lukujen vaihteessa, 2003.
Yhteiset olohuoneet: näkökulmia suomalaiseen sisustuskulttuuriin 1949-1999 /toim: Minna Sarantola-Weiss, 1999.
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/search*fin
Suezin kriisihän puhkesi loppuvuonna 1956, kun Suezin kanava kansallistettiin. Kriisistä on tietoa ainakin seuraavissa teoksissa:
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 22, s.288-296, 1984.
Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s.903-904, 1988.
Otavan suuri maailmanhistoria, osa 18, s.145-147, 1986.
Suuri maailmanhistoria, osa 14, s.62-63, 1983.
Sadat, Anwar el-: Presidentin ääni, s.139-144
Valitettavasti emme tunnistaneet taulua. Kannattaa olla yhteydessä taidehuutokauppoihin: Hagelstam ja Bukowskikis
Hagelstam https://www.hagelstam.fi/osta-myy
Bukowskis https://www.bukowskis.com/fi/sell
Missään Helsingin kirjastojen soittohuoneissa ei näytä olevan congarumpuja. Näet kirjastojen soittohuoneet Helmetin palveluvalikosta. Voit etsiä suoraan kirjastot, joissa on soittohuone.https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . Tarkemmat tiedot soittohuoneista näet, kun tarkastelet kirjastojen sivuja. Soittohuoneiden varauksista ja muista asioista löydät tietoa https://varaamo.hel.fi/ -sivustolta.
Helmet-kirjastojen lainattavat soittimet löydät Helmet-hausta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssoittimet__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt (hakusana SOITTIMET, rajaa haku esineisiin)
Voit ilmoittaa kadonneesta kortista mihin tahansa Helmet-kirjastoon esimerkiksi puhelimitse. Korttia ei tarvitse lopettaa, jos kirjastokortilla on käyttöä jatkossakin. Kuoletettua korttia ei voi ottaa uudelleen käyttöön, vaan sen tilalle tehdään uusi kortti. Lapsen kortti maksaa kaksi euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Tallennus liittyy selaimen asetuksiin. Syy entisen käytännön muuttumiseen on ilmeisesti se, että Helmetin kirjautumissivun verkko-osoite on muuttunut.
Tietotekniikkaosastoltamme arveltiin, että asia voisi korjautua selaushistorian poistamisella. Mikäli selaimesi on Internet Explorer, tämä tapahtuu seuraavasti: sivun harmaassa yläpalkissa on kohta suojaus ja sitä näpäyttämällä tulee esiin ensimmäisenä ’poista selaushistoria’. Tietotekniikkavirkailija arveli, että HelMetiin uudelleen kirjauduttaessa ohjelma kysyisi, haluatko ohjelman muistavan näppäilemäsi tiedot.
Voit myös ottaa yhteyttä Lasipalatsissa sijaitsevan Kohtaamispaikan läppäritohtoriin. Kohtaamispaikalla annetaan henkilökohtaista neuvontaa tietotekniikassa. Puhelinnumero on 09...
Lähetän kysymäsi tilastot eri viestissä liitetiedostona. Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole listaa lainasuosikeista. Sitä voi selvittää vain näppituntumalla, sillä kirjaston atk-järjestelmistä ei voi tulostaa sellaista tietoa.
Soittokierros muutamiin kirjastoihin antoi seuraavan tuloksen: Tällä hetkellä ei ole mitään lainasuosikkia ylitse muiden eikä edes kovin selvää kärkeä. Syksymmällä kun uutuudet alkavat ilmestyä, saattaa jokin hyvinkin muodostua ylivoimaiseksi kuten joskus tapahtuu.
Lehdissä mainittuja kirjoja kuten Keijo Korhosen Sattumakorpraali on jo kyselty paljon. Keväällä kysyttiin paljon Neil Harwickin kirjaa Hullun lailla. Yleensäkin tiedotusvälineisä esillä olleita muistelmia tai elämäkertoja kysytään ja jonotetaan.
Pari...
Alkuperäiset lähteet selviävät näiden teosten lähdeluetteloista:
Hirn, Sven: Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940. Helsingin kaupunginkirjasto, 1998
Närhi, Mauri K.: Lukuseurasta kansankirjastoon: Helsingin kirjastotoimintaa 1800-luvulla. Helsingin kaupunki, 1963
Kallion kirjastossa on valokopioina joitakin lehtiartikkeleita tuolta ajalta. Niissä ei kuitenkaan ole tietoa lukutottumuksista. Tervetuloa tutustumaan niihin.
Ota myös yhteyttä Rikhardinkadun kirjastoon, heillä saattaa olla aineistoa kirjastonsa historiasta.
Molempien kirjastojen yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.lib.hel.fi/suomi/kirjasto-info/kirjastot/index.html
Saksalaisilla oli jatkosodan aikana useita toimintoja Ouluun sijoitettuna.Ouluun perustettiin yksi Wehrmachtin Pohjois-Suomen komendantinvirastoista. Komendantinvirasto sijaitsi Seurahuoneella. Sen alaisuudessa olivat vartiokomppania, sotasairaala ja lomalaiskeskus. Vartiokomppania osallistui Toppilan sataman vartioimiseen ja satamapalvelukseen. Toppilan salmen eteläpuolelle rakennettiin esikunta-, toimisto- ja majoitustarkoituksiin niin sanottu Vaakunakylä. Deutsche Kriegslazarett Oulu sijaitsi Diakonissalaitoksen tiloissa. Lomalaiskeskus sijaitsi puolestaan Laanilan kaupunginosassa. Kaupungissa, joskaan ei komendantinviraston alaisuudessa, toimi myös saksalaisten merikuljetusten kuormaus- ja purkamisjärjestelyistä vastannut Auslade-...
Kappale on Hurjan pojan koti. Se on kansanlaulu, jota ovat laulaneet muun muassa Tapio Rautavaara ja Tommi Läntinen.Sanat löytyvät esimerkiksi täältä tai Suomalaisia kansanlauluja -nuottikirjasta.
DVD-formaatteja on monenlaisia, mutta tavallisin lienee yksipuolinen ja yksikerroksinen DVD-5-formaatti, jonka 4,7 gigatavun kapasiteettiin mahtuu 120 minuuttia DVD-tasoista videokuvaa. Pakattua/huonolaatuisempaa videokuvaa siihen mahtuu enemmänkin. CD-tasoista musiikkia DVD-5-levylle mahtuu lähes 8 tuntia. Esimerkiksi normaali tallennettava DVD-R on formaatiltaan DVD-5-levy.
Melko yleisiä esimerkiksi pitkien elokuvien tallentamisessa ovat myös kaksikerroksiset DVD-9-levyt, joihin mahtuu lähes tuplamäärä dataa, esimerkiksi noin 240 minuuttia hyvälaatuista videokuvaa. Tallennettavissa levyissä DVD-9-formaattia edustaa DVD-R DL.
Lähteet:
Gayle A. Alleman: "How DVDs work" / HowStuffWorks
Sal Prince: "DVD Size: How Much Data Do the Various...
