Kirjastojen Kirjasampo.fi-sivustolta löytyy hyödyllisiä listauksia ja kirjavinkkejä kirjan aihealueen mukaan. Sivustolla voi tehdä tiedonhakua esimerkiksi romantiikka-hakusanan avulla.
Romanttisia kirjoja yläkoululaisille löytyy mm. tältä listalta:
Romantiikkaa yläkoululaisille (lukudiplomi) | Kirjasampo
Releelle löytyy tietosanakirjoista useita määritelmiä; tässä vain yksi
Rele
"tekn. kytkin ja katkaisin, jossa pieni ohjausteho katkoo suuremman tehon kulkua.
esim. elektroniputki, transistori, diodi ja tyristori"
LÄHDE STUDIA : studia-tietokeskus Lu-Ru
Lisätietoja erilaisista releistä löytyy sähkö- ja elektroniikan oppikirjoista.
HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu myös kirjoja, joita ei voi varata. Esimerkiksi Bestseller-kappaleita, käsikirjastokäyttöön tarkoitettuja niteitä ja pokkaritornien Special-pokkareita ei voi varata lainkaan.
Tietyn teoksen varattavien kappaleiden määrän näet, kun siirryt verkkokirjastossa hakutulossivulta teostietoihin klikkaamalla teoksen nimeä. Jos nidettä ei voi varata, sen kohdalla ilmoitus-sarakkeessa lukee "EI VARATA".
Joskus harvoin jokin tietty nide on hyllyssä-tilassa (eli saatavilla) eikä sen kohdalla ole ei varata -ilmoitusta, mutta sitä ei silti voi varata. Tällaisia kappaleita ovat mm. remontin vuoksi suljettuna olevien kirjastojen kirjat.
Omaan silmään näyttäisi jonkin sortin kuoriaisen toukalta, mutta sen tarkempaa lajintunnistusta en valitettavasti pysty tekemään. Aiheesta kannattaa kysyä Suomen lajitietokeskuksen foorumilta https://foorumi.laji.fi/c/selkarangattomat/32, iNaturalist-tunnistuspalvelusta https://inaturalist.laji.fi/ (vaativat rekisteröitymisen ja sisäänkirjautumisen) tai LuontoPortti-verkkolehden Kysy luonnosta -palstalta https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/?c=hyonteiset.
Teoksessa Koski Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1, 2001 on tietoa em. kirjailijoista.
Kirjailijoiden kotisivut löytyvät esim. Oulun kaupunginkirjaston kotisivujen kautta, nuorten kirjallisuussivuilta Teuvosta http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/ .
Aiemminkin etätietopalvelussa on kysytty Anders Jacobssonista. Vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp#Hakutulos.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa on linkkejä myös nuortenkirjailijoihin http://www.makupalat.fi/kirjat1a.htm .
Lehtiartikkelitietokanta Aleksiin kannattaa myös tutustua. Siitä löytyneet artikkelit ovat lehdissä Tyyris Tyllerö 2002:3 ja Kirjastolehti 1996:7-8.
Fiona Kelly on keksitty kirjailijanimi, jonka takaa löytyy useita kirjoittajia. Näin kerrotaan Niklas Bengtssonin ja Tittamari Marttisen toimittamassa kirjassa Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (1997). Kirjojen kirjoittajista ei siis löydy tietoa. Mutta tuosta edellä mainitusta kirjasta saat paljon tietoa Fiona Kellyn nimellä kirjoitetuista kirjoista. Luettelon Mystery clubin suomennuksista löydät vaikkapa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mystery_Club
Kysyt paljonko lauri Viitaa luetaan, mutta meillä ei ole sellaista tilastoa.
Voimme ainoastaan sanoa montako Lauri Viidan kirjaa on lainassa tällä hetkellä. Voit itsekin todeta samaa tästä:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=a&searcharg=viita+lauri&sea….
Tiedämme kyllä montako kertaa yhteensä joku kirja on ollut lainassa, mutta sitä on voinut lukua useampi tai ei kukaan!
Tämä siisi ei ole täsmällinen menetelmä.
Kirjaa on tilattu ja se on tulossa. Se ei ole vain vielä ehtinyt saapua kokoelmaan, vaikka jo luettelotiedoissa näkyykin nimeketasolla.
Joskus kirjat luetteloidaan kokoelmatietokantaan jo ennen kuin yhtään nidettä ehtii saapua kokoelmaan. Kirjojen saatavuustiedot näkyvät kuitenkin kokoelmaluettelossa tällöinkin. Esim. kyseisen kirjan saatavuus- ja nidetiedot eivät näy vielä kokoelmatietokannassa, koska kirjaa ei - vielä - ole yhtään nidettä pääkaupunkiseudun yleisten kirjaston kokoelmassa. Mutta tulossa siis on useitakin lainattavia kappaleita.
Lassi Sinkkosesta löytyy tietoja Pekka Tarkan teoksesta Suomalaisia nykykirjailijoita. T 1980 vai vanhempi painos.
Tuosta kirjasta on otettu 3 painosta vuoden 1980 jälkeen, niistä ei löydy tietoja Sinkkosesta, kannattaa siis lainata nimenomaan vuoden 1980 laitos.
Kreetta Onkelista löytyy lyhyet perustiedot osoitteesta http://sammakko.com/media/Onkeli.php
Hänestä on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita seuraavissa lehdissä:
Kodin Kuvalehti 2/2005
Kulttuurivihkot 6/2003
Kotiliesi 22/2003
Suomen kuvalehti 20/2003
"Vienankarjalainen" tarkoittaa Vienan Karjalan suomensukuista asukasta. (vienankarjalainen - Kielitoimiston sanakirja) Pelkkää sanaa "viena" ei Kielitoimiston sanakirjasta löytynyt, mutta Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa "Vienan" oletetaan liittyvän sanaan "vieno", joka taas merkitsee "hiljaista" ja "hidasta". Viena on toinen nimitys Arkangelin kaupungille sekä Vienanjoelle, jonka läheisyydessä Arkangel sijaitsee. Sanakirjan mukaan vieno kuvaisi tässä yhteydessä Vienajoen hidasta virtaamista. (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 6)
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "aunus" on synonyymi "livvinkarjalalle" (aunus - Kielitoimiston sanakirja). "Aunuksen" tarkempaa etymologiaa voi tutkia teoksesta Suomen kielen...
70-luvun suomalainen popmusiikki on aika laaja käsite.
Alkupuolella 70-lukua tulivat kuuluisiksi mm Juice, Dave Lindholm, Mikko Alatalo ja Hector. Loppupuolen punk-murroksesta alkaen kuunneltiin mm Hurriganesta, Wigwamia, Maukka Perusjätkää, Ratsiaa, Problemsia, Eppu Normaalia ja Pelle Miljoonaa. Monilla näistä esiintyjistä on informatiiviset kotisivut, esim Mikko Alatalolla osoitteessa http://www.mikkoalatalo.net/
Kirjoista mainitsisin esim Esko Lehtosen Suomalaisen rockin tietosanakirjan, osat 1 ja 2. Jake Nymanin Rocktieto-kirjasarja sisältää 3 osaa. Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
En onnistunut löytämään yhtään mainintaa kyseisestä sanonnasta. Koska länget ovat työvajaiden osa joka välittää vetovoiman vedettävään kuormaan, voisi päätellä sanonnan viittaavan siihen että henkilöä on pyritty saamaan jonkinlaiseen välittäjän rooliin.
Kuva puisista längistä: http://www.kantapuu.fi/objectinfo.php?id=290913&image_id=334486&viewimg…
Georg Malmstenin kappale Eila sisältyy Georg Malmstenin 20 suosikkia : Säveltäjä Georg Malmsten -CD-levylle. Sen esittää Matti Salminen. Levyn sijaintitiedot voi tarkistaa osoitteessa http://www.helmet.fi linkki Tarkenna hakua, pudotusvalikosta cd-levyt ja hakukenttään Malmsten Georg. Viides viite on etsimänne.
Voit etsiä Anni Polvaa koskevia tietoja esimerkiksi Kysy kirjastonhoitajalta Arkistosta.
Mm. seuraavissa kirjoissa on artikkeli Anni Polvasta:
"Sain roolin johon en mahdu" (kirjastossa luokka 86.2)
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (luokka 86.11)
Kotimaisia naisviihteen taitajia (luokka 86.12)
Lisäksi Rauman kaupunginkirjastossa on kerätty lehtileikkeitä Anni Polvasta.
Internetistä löytyy Anni Polvaa koskevaa tietoa esim.
-Kariston sivuilta
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=41&a…
-Suomen nuorisokirjallisuuden nettimatrikkelista
http://www.nuorisokirjailijat.fi/polvaanni.shtml
-Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta (viikon kirjailija viikko 22/07)
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjailijat/
Kyseisestä kirjailijasta löytyy parhaiten tietoa Internetin kautta http://www.google.com haulla löytyy sivuja kun kirjoitat hakukenttään kirjailijan nimen. Kirjastoissa voit käydä etsimässä kirjailijasta lehtiartikkeleita Ebsco-lehtiartikkelikokoelmasta, kysy kirjaston neuvonnasta lisää.
Yrjö Soinin teoksessa Suomen majoitus- ja ravitsemuselinkeinon vaiheet (1964) kerrotaan, että se, milloin "majoittaminen ja ravinnon antaminen Suomessa on lähtenyt elinkeinona kehittymään, on vain kuvittelun avulla arvattavissa". Hänen mukaansa samoihin aikoihin toiminta alkoi luostari-, kilta- ja majatalolaitoksissa.
Luostari- ja kiltalaitosten yhteydessä ei teos mainitse nimiä, mutta majatalolaitoksen teki mahdolliseksi kuningas Mauno Ladonlukko antamalla Alsnön sääntö -nimisen asetuksen vuonna 1279.
Ainakaan yhtä selkeää "isää" ei hotelli- ja ravintolatoiminnalle lähteistä löytynyt. Kannattaa kuitenkin tutustua paitsi yllä mainittuun teokseen, myös esim. saman tekijän kaksiosaiseen teossarjaan Vieraanvaraisuus ammattina (1963). Kirjat...
Tässä olisi kirjoja, joista löytyy tietoa keskiaikaisista aseista:
1) Edge, David: Arms & armor of the medieval knight : an illustrated history of weaponry in the Middle Ages (London: Saturn, 1996)
2) Hewitt, John: Ancient armour & weapons : from the Iron Age to the thirteenth century (London: Senate, 1996)
3) Ashdown, Charles Henry: European arms & armor (New York: Barnes & Noble, 1995)
4) Harrison, Mark: Anglo-Saxon thegn : 449-1066 ad (London: Osprey, 1993) (erityisesti anglosaksien aseista)
5) Gravett, Christopher: German medieval armies 1300-1500 (London : Osprey Military, 1985)
6) Nicolle, David: The age of Charlemagne (London: Osprey Military, 1984)
7) Wise, Terence: Medieval European armies (London: Osprey...
Löydät tietoja ja lähdevinkkejä Merja Jalosta palvelumme arkistosta: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita kirjailijan nimi hakulaatikkoon - saat 15 vastausta!
