Suomen rahat arviohintoineen 2005: keräilijän opas antaa vuoden 1915 1 penniselle arvoksi 2 euroa, jos raha on täysin virheetön ja leimakiiltoinen, 1 euron, jos se on virheetön, mutta lievästi tummunut. Hinnat ovat keräilyarvoja, eivät osto- ja myyntihintoja.
The Standard Catalog of World Coins 2005 luettelon mukaan kolikon hinta vaihtelee 0,25 eurosta 2,50 euroon kunnon mukaan.
Lisätietoja kannattaisi varmasti kysellä
Pohjois-Karjalan numismaatikoilta
http://www.pk-numismaatikot.fi/
Sihteeri: myös jäsenasiat
Armi Hakkarainen
e-mail etunimi.sukunimi@pk-numismaatikot.fi
Kirkkokatu 14 a B 18 fax 013-229 133
80100 JOENSUU gsm 041-474 2119
Yhdistyksellä on myös Myydään, ostetaan ja vaihdetaan -keskustelualue internetissä...
Kysyimme asiaa laajasti ammattilaisilta, yksi vihje löytyi: Voisiko kyseessä olla Louis Aragon? Hän on todennut: "Il n'y a pas d'amour heureux".
Häneltä löytyi Fono-tietokannasta vain ranskaksi. Vihjeen antajalla oli tällainen linkki http://musique.ados.fr/Francoise-Hardy/Il-N-Y-A-Pas-D-Amour-Heureux-t38…
Lewyn kappale -tauti on saanut nimensä tässä taudissa havaittavien hermosolun sisäisten kertymien, Lewyn kappaleiden mukaan. Näitä Lewyn kappaleita on runsaasti aivokuorella. Niitä nähdään tyypillisesti myös Parkinsonin taudissa. Lewyn kappale -tauti muistuttaa oireiltaan jossain määrin Parkinsonin tautia, ja sillä on myös monia Alzheimerin taudissa havaittavia piirteitä. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix01604
Kirja ”Hyviä päiviä kotona : muistisairaudet” / Timo Erkinjuntti, Sirkkaliisa Heimonen, Maarit Huovinen käsittelee muun muassa Lewyn kappale –tautia.
Alzheimerin tautia ja/tai Parkinsonin tautia käsittelevää kirjallisuutta:
Kun ei muista, mitä lusikalla tehdään : dementiapotilaiden omaiset kertovat / Antti...
Uimataidosta puhutaan toisinaan luontaisena kykynä, mutta ihmisen uimataito on opeteltava taito. Tämmän päivän suomalaisista vain kaksi kolmasosaa osaa uida:
http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/kotimaa/71867.html
http://www.hs.fi/kotimaa/a1403757917482
Uimataitoisia ihmisiä on kuitenkin ollut tuhansia vuosia. Englannin kielellä aiheesta löytyy tietoa mm. alla olevien sivujen kautta:
http://www.icnsportsweb.com/history-swimming-evolution-swimming-sport.h…
http://www.haltonsc.com/index.php/en/swimming-mainmenu-35/early-history…
http://www.tidalwaveswimming.com/TabGeneric.jsp?_tabid_=14223&team=gatws
Yoko Tsuno -sarja on ilmestynyt aikoinaan (70-luvulla) Ruutu- ja Non stop -lehdissä. Semic-kustantamo on sittemmin julkaissut Yoko Tsonon seikkailuja albumeina. Sarjassa on ilmestynyt yhdeksän albumia, jotka kaikki kuuluvat Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin.
1. Leloup, Roger Taivaallinen dsonkki / Roger Lelou 1999
2. Leloup, Roger Titaanit / teksti ja kuvitus: Roge 1997
3. Leloup, Roger Henkien portti / Roger Leloup, [su 1996
4. Leloup, Roger Paholaisen kammio 1994
5. Leloup, Roger Reinin kulta / teksti ja kuvitus: 1993
6. Leloup, Roger Kifan pakolaiset / teksti ja kuvit 1991
7. Leloup, Roger Hong Kongin lohikäärme / teksti...
Runon tekijää ei ole löytynyt. Olen kysynyt kirjastonhoitajien yhteiseltä sähköpostilistalta, tunnistaako kukaan runoa, mutta vastauksia ei ole tullut. Jos tekijä selviää, otamme yhteyttä. Tai ehkäpä joku lukija tunnistaa runon.
Valitettavasti kirjaston Säädyllinen murhenäytelmä -videot ovat kaikki lainassa. Sen verran kuitenkin sain selville, että musiikki on Kuulan ja Merikannon, sovittaja Trbojevik.
Myös esim. Moviezine FreaX -elokuvalehden sivuilla (http://www.freax.com/fin/saadyllinen_murhenaytelma.html) kerrotaan musiikista vain säveltäjien ja sovittajan nimet (Musiikki: Jovanka Trobojevic, Toivo Kuula ja Oskar Merikanto). Elokuvasta ei ole julkaistu soundtrackia.
Kokeile Supertravelnet-linkin karttahakua osoitteessa http://www.supertravelnet.com. Klikkaa ensin Europe, sitten Estonia jne. aina tarkempaa karttaa kohti.
Normaalien kirjojen laina-aika on neljä viikkoa, joten se jo lisää odotusaikaa huomattavasti. Osa kirjan 225 kappaleesta on myös laitettu bestseller-niteiksi, jolloin ne eivät liiku lainkaan varausjonossa vaan niitä voi lainata kirjastossa se, joka kirjan ensimmäisenä huomaa. Bestsellereissä on kyllä viikon laina-aika, mutta ne eivät siis varausjonon etenemiseen vaikuta lainkaan, jollei sitten joku kirjaa jonottava asiakas peru varausta saatuaan kirjan bestsellerinä.
Jos varauksen saapumisaikaa haluaa arvioida, kannattaa ottaa huomioon se, että jo nyt lainassa olevan kirjan eräpäivä saattaa olla vielä viikkojen päässä. On myös mahdollista, että osa asiakkaista pitää lainaa yliaikaa tai palauttaa sen jo ennen eräpäivää. Siksi varausten...
Margit Sandemon Noitamestari-sarja on viisitoistaosainen ja sen viimeinen osa on Tuntematon tie. Sandemo on kirjoittanut myös muita sarjoja; suomeksi niistä on käännetty Jääkansan tarina-sarjaa ja Sandemo-sarjaa. Noitamestari-sarjan jatko voisi olla Sagnet om lysets rike 1 - 10, mutta sitä ei ilmeisesti ole suomennettu.
Lisätietoja Sandemon tuotannosta löydät seuraavilta www-sivuilta: http://www.litteraturnettet.no/katalog/index.asp?info=medlem&nr=681, http://www.geocities.com/sandemo_reader/ , http://home.c2i.net/ehaehre/katta/
Tutkin asiaa Suomen kansallisbibliografian eli Fennica-tietokannan kautta ja sen mukaan tämä "Luokanopettajat 1990" on ollut kertaluonteinen julkaisu eikä sellaista ainakaan samalla nimellä ole muina vuosina julkaistu.
Opettajamatrikkeleita on kyllä julkaistu, mutta useimmiten ne ovat yksittäisen koulun opettajista koottuja luetteloita, eivät tällaisia yleisiä.
Leif Mether on vuonna 1994 julkaissut kirjasen "Koulumatrikkeleja" (Sukutietotekniikka ry), johon on koottu luetteloa Suomessa julkaistuista alan matrikkeleista. Tätä ei löydy Teuvalta, mutta sen voi saada kaukolainaamalla jostain muusta kirjastosta (löytyy kyllä useammasta kirjastosta Suomessa).
Toinen mahdollisuus on selata näitä matrikkeleita Fennica-tietokannasta (https://finna....
Kysyin kirjastomme henkilökunnalta tunnistaako joku, mistä kohtaa Vaasaa kuva on otettu. Ikävä kyllä tietoa ei löytynyt. Kuvassa näkyy kahvila-kyltti ja kollega koitti selvittää asiaa sen avulla, mutta sekään ei tuottanut tulosta. Tietoa ei löytynyt myöskään kuvaaja Volker von Boninia tutkimalla. Kuvan paikkaa voisi koittaa selvittää Facebookin Vaasa-aiheisten ryhmien avulla. Sellaisia ovat esimerkiksi Vaasan julkinen Puskaradio, Vanhoja valokuvia Vaasasta, Vaasan kuvia 1900-luvulta ja Puhetta Vaasasta.
Mikäli kyseessä on kirja Kupittaan savi oy: keramiikkavalm. v. 1941, sitä on saatavana sekä Suomalaisessa kirjakaupassa (www.suomalainen.com) että Akateemisessa kirjakaupassa (www.akateeminenkirjakauppa.fi). Lisäksi kirjaa voi tiedustella myös antikvariaateista.
Punaiseksi jättiläiseksi kutsutaan tähteä, joka elinkaarensa loppupuolella laajenee voimakkaasti. Tähtien säteily (valo ja lämpö) syntyy jatkuvasta fuusioreaktiosta, jossa tähden sisältämä vety muuttuu heliumiksi. Kun vetyvarat alkavat loppua, fuusioreaktio siirtyy tähden keskiosasta sen ulkokerroksiin ja työntää samalla tähden pintaa ulommaksi. Samalla tähden lämpötila laskee ja väri muuttuu punaisemmaksi. Kaikkien tähtien elinikä on rajallinen, mutta vain riittävän isot tähdet muuttuvat punaisiksi jättiläisiksi (pienemmät hiipuvat ja jäähtyvät ilman laajenemisvaihetta). Omasta Auringostamme tulee sellainen noin viiden miljardin vuoden kuluttua.
Tähtien sisältämien alkuaineiden jäljille päästiin jo 1800-luvun loppupuolella, kun keksittiin...
Kappaleen nimi lienee Ihanuuteni ja sitä on esittänyt Yasmiinin tuoksu. Eräällä keskustelupalstalle aihetta käsitellään hieman enemmänkin, http://www.radiosuomipop.fi/phpbb2/viewtopic.php?p=152860 .
Aineistotietokannasta kannattaa etsiä nimellä Ihanuuteni, http://kummeli2.kemi.fi:8000/Intro?formid=form.html .
Haulla löytyvät seuraavat
Suomirock Vol 1 [Videotallenne] : Power Karaoke
Suomi soittaa [Äänite] : jaksaa vanhakin tanssia p1997
Tanssiorkesteri Syke Villit bootsit p2003
Ensimmäisestä en löytänyt tietoja esittäjästä tätä kautta, toisella levyllä kappaleen esittää tanssiorkesteri Ässät, kolmannella tanssiorkesteri Syke. Ehdotan, että käyt lähikirjastossa katsomassa, olisiko näissä äänitteissä etsimäsi kappale.
Tieto löytyy helmet.fi -sivustolta. Vasemmasta yläkulmasta painetaan "Kirjastot ja palvelut", jonka jälkeen painetaan "Valitse palvelu" keskeltä sivua. Näin avautuu valikko, josta voi valita kirjastot, joissa on palautusluukku.
Kesijärvi on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan se on tai on ollut nimenä vain 41 ihmisellä. Kirjaston käytössä olevista lähteistä ei tätä nimeä löytynyt. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana kesi tarkoittaa ohutta nahkaa, pintakerrosta tai kuorta, mutta ei löytynyt tietoa siitä, liittyykö sana Kesijärvi-sukunimeen.
Emme valitettavasti tunnistaneet satua tai tv-ohjelmaa. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukija sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vihjeet ovat aika tarkat, mutta muisti ei riitä aivan tuonne asti.Päättelin, että runon tai runoelman aiheena voisivat olla kivet. Tein tarkennetun haun aihesanoilla runot ja kivet. Rajasin hakutuloksen suomenkielisiin kirjoihin 1980-1999. Tulokseksi sain 8 kirjaa (aikuisten ja lasten aineistoa. Linkki Helmet hakuunOnnea oikean runon metsästykseen.
