Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla norjalaisen Bjørn Sortlandin Silmätyksin. Se on kertomus 17-vuotiaasta Fridasta, joka matkustaa Italiaan saatuaan tietää sairastavansa vakavaa silmäsairautta, koska hän haluaa nähdä maailman kauneimman maan ja sen taideaarteet ennen kuin on myöhäistä. Firenzessä Frida tutustuu 19-vuotiaaseen Jakobiin, joka vie Fridan mukanaan taidekierrokselle Italiaan ja Ranskaan. Tekstin lomassa on kuvia tarinassa mainituista maalauksista.
Internetistä löytyi seuraava selitys: "Sacred or spiritual marriage, union of archetypal figures
in the rebirth mysteries of antiquity and also in alchemy. Typical examples are the representation of Christ and the Church as bridegroom and bride
(sponsus et sponsa) and the alchemical conjunction of sun and moon."
Suomeksi suunnilleen: "Pyhä tai hengellinen avioliitto, esikuvallisten hahmojen liitto antiikin jälleensyntymisen salaisuuksissa sekä alkemiassa.
Tyypillisiä esimerkkejä ovat Kristus ja kirkko sulhasena ja morsiamena sekä auringon ja kuun alkemistinen yhteys."
Vuonna 1878 säädetyn ensimmäisen asevelvollisuuslain mukaan jokainen suomalainen mies oli asevelvollinen vuodesta 1881 lähtien. 1901 kansallinen asevelvollisuus lakkautettiin ja keisari vahvisti Suomelle uuden valtakunnallisen asevelvollisuuslain. Lainsäädäntö mahdollisti Suomen oman sotalaitoksen lakkauttamisen ja suomalaisten sotilaiden sijoittamiseen minne tahansa Venäjän valtakunnassa. Lain toiminta jäi hyvin lyhyeksi. Valtakunnallinen lainsäädäntö aiheutti passiivista vastarintaa, laajoja kutsuntalakkoja ja eri puolilla maata kerättiin lakia vastustavia adresseja. Vuoden 1901 asevelvollisuuslain toteuttaminen lakkautettiinkin 1905 keisarin manifestilla.
Vuoden 1901 valtakunnallisen lain mukaan "Valtaistuimen ja Isänmaan...
Saa tuoda. Pääkirjastossa ja joissakin lähikirjastoissa on käytettävissä langaton verkko, joten voit käyttää myös internetiä omalla läppärilläsi. Pyydä tunnukset virkailijalta.
Lisätietoa: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/kannettavat
Laulu on nimeltään "Uudisraivaajan työlle". Laulu alkaa: "Jätit valmiiksi raivatut rintamaat" tai "Jätit valmiiksi raivatut rintamamaat". Laulun viidennessä säkeistössä lauletaan: "...kone reippaasti riihessä ryskyttää ja koskessa sähköä jyrrää". Säkeistöjä on seitsemän.
Laulun on säveltänyt Ahti Sonninen ja sanat on kirjoittanut Paavo Meriläinen. Nuotissa "Sekaäänisiä lauluja. 156. vihko" (Otava, 1952) ovat kaikki säkeistöt. Nuotinnos on sekakuorolle. Laulun alanimenä on "Ylä-Savon laulu". Laulu sisältyy myös nuotteihin "Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten" (useita painoksia; esim. 4. painos; Otava, 1962) ja "Laulan ja soitan : säestykset" (Otava, 1959). Ahti Sonninen on yksi näiden musiikin oppikirjojen...
Saman elokuvan voi tosiaan nähdä vuosikymmenten mittaan monilla eri suomenkielisillä ruututeksteillä. Se, onko taso yleisesti heikentynyt johonkin toiseen aikakauteen nähden, on kiistanalaista, mutta joitain yleisiä syitä "huonoihin" käännöksiin tulee mieleen.
Käännöksiä on tehty ja tehdään elokuvateattereihin, tallenteille, eri televisiokanaville ja suoratoistopalveluihin hyvin kirjavilla työehdoilla ja monenlaisten toimijoiden kautta. AV-alan työehtosopimuksen piirissä oleva kääntäjä tekee työtään erilaisilla ehdoilla kuin villin toimiston kautta freelancerina kääntävä. Suoratoistoalustoilla käännös ei välttämättä ole lainkaan ammattikääntäjän tekemä. Palkkauksen ohella myös työtahdin vaatimukset vaikuttavat...
Dvd-levy voi olla korjattavana monesta syystä. Levy voi esim. olla naarmuuntunut tai sen kotelo rikkinäinen. Useampilevyisestä elokuvasta saattaa jokin levy olla kadoksissa. Korjausaika vaihtelee sen mukaan, miten levylle tehdään. Naarmuja hiotaan levyistä, koteloita vaihdetaan, ja puuttuvien osien sijaintia selvitellään.
Korjausaika vaihtelee suuresti muutamasta päivästä useaan viikkoon. Toisinaan levy voi olla niin huonokuntoinen, että se joudutaan poistamaan kokoelmista.
Nurmeksen nimen arvellaan olevan lähtöisin järvennimestä Nurmesjärvi, jossa 'nurmes' on johdos karjalankielisestä nurmi-sanasta. Toisin kuin suomessa, karjalan kielessä 'nurmi' tarkoittaa luonnonniittyä, esimerkiksi rantaniittyä.
Lähde:
Suomalainen paikannimikirja
Mannerheim osasi kuutta kieltä: ruotsia, suomea, venäjää, ranskaa, saksaa, englantia.
Ruotsi oli Mannerheimin äidinkieli, ja suomea hänen kerrotaan oppineen jo lapsena palvelusväeltä ja muilta lapsilta. Suomea ja muita kieliä hän opiskeli koulussa sekä Suomessa että sotilaskoulutusaikana Venäjällä. Mannerheimin sotilasura Venäjällä kesti suurin piirtein 30 vuotta. Kieliä hän käytti myös hoitaessaan kansainvälisiä suhteita.
https://www.hbl.fi/artikel/mannerheim-var-inte-bara-sprakbegavad-utan-o…
Linda- ja Arto-tietokannoissa on aika paljon aineistoa itkuvirsistä ja itkijöistä. Tässä joitain poimintoja. LINDA: Anna-Liisa Tenhunen, Itkuvirsien kolme elämää, 2006, väitöskirja, Joensuun yliopisto; Aili Nenola, Inkerin itkuvirret, 2002, SKS; A.O.Väisänen, Hiljainen haltioituminen: A.O.Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista; Eila Stepanova, Itku, itkukieli ja itkijä: Praskojva Saveljevan itkut, 2004, Pro gradu -työ, Helsingin Yliopisto; Elina Pyykkönen; Johdantoa itkuvirsien musikologiseen tutkimukseen, 1984, Pro gradu -työ, Turun Yliopisto; Tuomas Rounakari, Kyynelten laulutunne itkuvirsien luomisprosessissa ja musiikillisissa rakenteissa, 2005, Pro gradu -työ, 2005, Helsingin Yliopisto. ARTO: Stig Söderholm, Karjalaisen itkijän...
Ensimmäinen kysymys tunnetaan myös niin sanottuna valehtelijan paradoksina. Eräitä ratkaisuyrityksiä siihen ovat olleet:
* peruslogiikkaa on muutettava, koska jotkin lauseet, kuten valehtelijan paradoksi, eivät ole tosia eivätkä epätosia
* peruslogiikkaa on muutettava, koska jotkin lauseet, kuten valehtelijan paradoksi, ovat samaan aikaan sekä tosia että epätosia
* missään loogisesti korrektissa kielessä ei voi puhua kielen lauseiden omasta totuudesta eikä mikään lause voi siis viitata omaan totuuteensa, joten valehtelijan paradoksi kertoo vain luonnollisen kielen epätarkkuudesta
Lisää informaatiota valehtelijan paradoksista ja sen mahdollisista ratkaisuista löytyy esimerkiksi täältä:
http://plato.stanford.edu/entries/liar-paradox/
Kaksi...
Nimi Mea on peräisin italian kielestä ja tarkoittaa "minun".
http://names.yuly.ru/female-i-name-37689.htm
Nimen Amanda latinankielinen merkitys on 'rakastettava, ystävällinen'. Almanakassa Amanda jatkaa elsassilaisen 300-luvulla eläneen Strassburgin piispan Amanduksen muistoa. Suomessa Amandus sisältyi jo Mikael Agricolan Rukouskirjan kalenteriin 1544. Amanda-nimen muunnoksia ovat: Manda, Mandi, Mandu, Manta, Manti, Mantu, Mantukka ja Manttu.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Uudistetun virsikirjan virsi numero 396 on englanninkieliseltä nimeltään "Nearer, my God, to thee". Sen on säveltänyt Lowell Mason ja se tunnetaan myös nimellä Titanic-hymni. Lisätietoja Wikipediassa osoitteessa www.wikipedia.org.
Kyseinen lause on poimittu merkittävän roomalaisen runoilijan Lucretiuksen (n. 99–55 eKr.) teoksesta Maailmankaikkeudesta (lat. De rerum natura). Teoksen tarkoituksena oli selittää epikurolaisen filosofian ydin roomalaiselle yleisölle.
Maailmankaikkeudesta koostuu kuudesta kirjasta. Kysymyksesi sitaatti on teoksen kolmannesta kirjasta (III, 966-967), joka käsittelee muun muassa kuolemanpelkoa ja siitä vapautumista. Epikurolaisuuden mukaan kuolemanpelko on järjetöntä, sillä ei ole olemassa kuoleman jälkeistä elämää. Ihminen, kuten kaikki maailmassa olevat oliot, koostuvat atomeista. Kun ihminen kuolee, tämä atomikimppu hajoaa lopullisesti.
Tähän teemaan liittyy myös kysymyksesi sitaatti. Paavo Numminen on...
Hesarin arkistoa penkomalla löytyi parikin viittausta kirjastokortin ikää pidentävään vaikutukseen.
Ruotsalaisesta tutkimuksesta kerrottiin Helsingin Sanomissa neljä vuotta sitten:
"Kirjastokortin ja terveyden välinen yhteys oivallettiin ensi kerran Ruotsissa. Sikäläisessä kyselytutkimuksessa kartoitettiin kaikki perinteiset sydäntä uhkaavat vaarat, kuten tupakka, kolesteroli ja verenpaine.
Samalla kysyttiin kaikenlaista muutakin, ja tulos yllätti: oikeaoppisia elämäntapoja, hölkkää ja rasvoja suurempi merkitys oli sillä, omistiko kirjastokortin vai ei. Kortilla oli siis erittäin vahva sydäntä suojaava vaikutus.
Tulosta on selitetty sillä, että kirjastokortin hankkiminen on merkki tiedonjanosta ja aktiivisuudesta. Muun muassa nämä...
Pääset kirjaston aineistotietokantaan osoitteesta http://www.libplussa.fi/. Tietokantaan on linkki myös Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta (Kirjat ja muu aineisto).
Internet-Plussa on sisällöltään aivan sama kuin kirjastopäätteen kautta käytettävä tietokanta, mutta hakutekniikassa on joitakin eroja. Katso sivulla olevaa linkkiä "Aineistohaun ohjeita ja vinkkejä". Kirjaston lehtitietokantaan puolestaan pääsee myös etusivulta tai osoitteesta http://libpress.lib.hel.fi/.
Lisäksi kirjaston työasemilla on monia muita tietokantoja, joihin kotikoneilta ei ole pääsyä (esimerkiksi artikkelitietokanta Aleksi ja lehtitietokanta Ebsco).
Jämsänkoski kuului vuonna 1918 vielä Jämsään. Se erosi Jämsästä 1925. Jämsänkosken seurakunta perustettiin samana vuonna. Tietääksemme vasta tuolloin Jämsänkoskelle rakennettiin ensimmäinen hautausmaa.
Ainakin seuraavissa teoksissa (Jukka Rislakin Kauhun ajan, 1995 lisäksi) on tietoa vuoden 1918 tapahtumista Jämsässä (ja Jämsänkoskella):
- Toivonen, Raimo: Papit kansalaissodassa, 2000.
- Paavolainen, Jaakko: Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918, osa 2 : Valkoinen terrori, 1967.
- Kärsimysten tieltä : kymmenvuotismuistoja, 1928.
- Keskisuomalaiset sotapolulla : kappale Suomen vapaussodan historiaa, 1918.
- Isomäki, Kaarlo: Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä, 1920 (myös äänikirjana).
- Suomen vapaussota vuonna 1918...
Tähän Tuure Kilpeläisen ja Timo Kiiskisen säveltämään ja Tuure Kilpeläisen ja Jiri Kurosen sanoittamaan Jäähyväiset-lauluun ei ole tähän mennessä julkaistu nuottia.
Suosittelisin kirjastossa lainattavia kielikurssipaketteja, joihin kuuluu kirja ja kasetteja tai cd-levyjä. Niiden avulla voisitte sekä lukea että kuunnella ruotsin kieltä. Paras keino varmistua, että paketti sopii juuri Teille, on lukea kirjan takakannen teksti. Kaikki ruotsin kieleen liittyvät kirjat kuuluvat Helsingin kirjastoissa luokkaan 872. Ruotsinkielinen kaunokirjallisuus löytyy Helsingissä luokasta 2.4. Lisäksi suosittelisin ruotsinkielisten TV- ja/tai radiokanavien seuraamista ajankohtaisen sanaston omaksumiseksi ja ylläpitämiseksi. Tärkeätähan olisi löytää jokin kiinnostava aihe, silloin kielen oppiminen sujuu melkein itsestään. Tietysti olisi hyvä myös rohkeasti puhua ruotsia sitä taitaville. Yleensä ruotsinkieliset ilahtuvat...
