Voutilaisen levy ”Ihmeitä” on ainakin nyt varattavissa. Saattaa olla, että viimeksi katsoessasi levystä ei ollut vielä yhtään lainattavaa kappaletta. Voit tehdä varauksen nyt osoitteessa http://www.helmet.fi/record=b2020286~S9*fin.
Kauniaisten kävelysauvojen tarkat saatavuustiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b2010395~S9*fin. Niiden laina-aika on yksi viikko, ja niitä voi uusia tavalliset kolme kertaa. Varaaminen muualle ei sen sijaan onnistu.
Asiakkaan kyselemien dekkareiden kirjoittaja on joensuulainen kirjailija ja sarjakuvantekijä Tuomas Lius. Like on julkaissut häneltä kolme toimintatrilleriä: Haka (2009), jossa tappava salaisuus on järven pohjassa, Laittomat (2010) sekä Lappiin sijoittuva Härkäjuoksu (2011).
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy cd-levyt Sakamoto:High heels-soundtrack sekä kokoelma The songs of Almodovar, jossa on kappaleita eri elokuvista. Näiden levyjen saatavuustietoja pääset katsomaan osoitteesta http://www.libplussa.fi
Auton modifiointia ja tuunausta käsitteleviä kirjoja löydät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi Esimerkiksi Mauno, Esko: Tuning : auton modifiointi. Voit hakea sanalla tuning joko Helmetistä tai internetistä.
Kysymyksesi on lääketieteellisesti, psykologisesti ja antropologisesti niin laaja ja monitahoinen, ettei tässä palvelussa ole mahdollista vastata siihen tyhjentävästi.
On olemassa sairauksia ja oireita, jotka aiheuttavat vaikeuksia tunnistaa kasvoja. Tällaisia ovat esimerkiksi jotkin neurologiset sairaudet ja muistihäiriöt.
https://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/vinkkeja-kasvosokeudesta-karsiville/
https://bpspsychub.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1348/174866407X231001
On vaikea sanoa, voisiko ihminen unohtaa oman ulkomuotonsa, jos hän ei voisi katsoa valokuvia tai peilin kaltaisia heijastavia pintoja. Kasvojen tunnistaminen on ihmislajin evoluution kannalta elintärkeää, joten voisi spekuloida, ettei unohtamista kovin...
Ainakaan Maija-Liisa Heikinmäen Suomalaiset häätavat -kirjassa ei ollut mainittu mitään tiettyä suosittua kihlausajankohtaa. Siitä sai kuvan, että morsian tultiin kihlaamaan kotiin tai sitten pari kävi yhdessä markkinoilla, joita oli eri aikaan vuodesta.
Kalevalaseuran vuosikirjassa 59 Juhlakirja: suomalaiset merkkipäivät -kirjassa Lauri Honko kirjoittaa, että onni on vuodenvaiheessa murroksen tilassa ja siten myös muovailtavissa. Siksi on tarkkailtu enteitä ja suoritettu tiettyjä seremonioita, jotta sataisiin hyvät säät, viljaonni, karjaonni, löydettäisiin aviokumppani jne.
Vuoden vaihde aiemmin Suomessa oli joko kekrinä 1.11.satokauden päätyttyä tai myöhempinä aikoina uudenvuodenpäivänä 1.1.
Myöskään uudenvuoden viettoa käsittelevistä...
Pirkkalan kirjaston sivuilta löytyy tällainen tieto:
"Voit tehdä varauksia kirjastossa, mobiilisovelluksessa tai verkkokirjaston kautta. Varaaminen Pirkkalan kokoelmasta on maksutonta. Muualta PIKI-alueelta tuleva seutuvaraus on 2 €. Noutamattomasta varauksesta veloitetaan 1 €.
Mikäli etsimääsi aineistoa ei ole saatavissa Pirkanmaalta lainkaan, on mahdollista tehdä kaukovaraus. Tehdäksesi kaukovarauksen ole yhteydessä kirjaston asiakaspalveluun tai sähköpostilla osoitteeseen kaukolaina@pirkkala fi
Varauksia voi lainata vain sillä kortilla, jolla varaus on tehty. Pirkkalan kirjastot eivät luovuta varauksia muille kuin varauksen tehneelle henkilölle. Jos jonkun pitää hakea varauksesi puolestasi, ole yhteydessä kirjastoon etukäteen...
Emme onnistuneet löytämään tällaista kauppaa Helsingistä. Muutamassa muussa Suomen kaupungissa liike on. Ja verkkokaupoista tosiaan tätä kahvia voi myös ostaa.
Haapajärven kirjastosta löytyy Anne Frankin kirjoittama Nuoren tytön päiväkirja. Lisäksi Anne Frankista löytyvät kirjat Miep Gies: Anne Frank, suojattini sekä Melissa Müllerin fiktiivinen Anne Frank : päiväkirjan salaiset sivut.
Kirjastostamme ei löytynyt kuin pari teosta, jossa mainitaan Naistenklinikan toimineen Orivedellä toisen maailmansodan aikana. Ne löytyvät alla olevasta listasta. Siinä on myös muutama osoite, joista voisi etsiä tietoa / kysellä lisää.
Tutkin myös erilaisista tietokannoista (Helmet, Linda, Arto, Pirkitta) niin HYKSin kuin Oriveden opiston historiaa toisen maailmansodan ajalta – tuloksetta.
Oriveden opisto 1909-1959 : 50 vuotta kansanopistotyötä / kirjoittanut Arvo Oksanen. - Vammala : Oriveden opisto, 1959
s. 56-57 muutaman kappaleen selostus Naistenklinikan toiminnasta opistolla.
Orivesi : maalaispitäjästä kehittyväksi kaupungiksi / Hannu Sinisalo. - [Orivesi] : Oriveden kaupunki, 1990
s. 218 muutama sana naistenklinikasta; viitataan...
Jyväskylästä oli saanut Keski-Suomen museolta seuraavaa tietoa: Koristemaalaukset ovat maalannut Oskari Raja-aho, ei Urho Lehtinen. Toisaalta taas Sirosen ja Lahden kirjoittamassa kirjassa Sinappiaurinko kerrotaan, että joidenkin tietojen mukaan Lehtinen olisi yhteistyössä Raja-ahon kanssa suunnitellut koulun kattomaalauksia. Museosta löytyy teos: Cygnaeus koulun historia ( (isbn: 052-5332-79-9). Siinä tulkitaan tuntemattoman tarinan olevan Väinämöisen veneretki, jonka aikana hän valmisti hauen leukaluusta uuden kanteleen, kävi Pohjolassa vaatimassa Sampoa ja Sammon ryöstön jälkeen menetti myrskyssä sekä Sampon että uuden kanteleensa.
Museon kirjaston yhteystiedot, http://www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo/kokoelmat_ja_tutkimus/kirjasto…
Seuraavissa teoksissa on käsitelty suomalaisten elämää maalla ja kaupungissa 1920- ja 1930-luvuilla:
Karisto, Antti: Elintaso, elämäntapa, sosiaalipolitiikka 1991
Karisto, Antti: Matkalla nykyaikaan 1998
Sinisalo, Hannu: Ihmisen ja työn kuvia 1981
Suomalaiset / toim. Valkonen 1985
Suomen kaupunkilaitoksen historia 3 1984
Suuri muutos: suomalaisen yhteiskunnan kehityspiirteitä 1992
Vuosisatamme Suomi / toim. Zetterberg
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Porin kaupunginkirjastossa on vanhoja suomalaisia elokuvia Suomi-Filmin suosikit -sarjassa, joista löytyy ajankuvauksia kyseisiltä vuosikymmeniltä.
Kirjastossa voi hakea erilaisista tietokannoista lisää aihetta käsittelevää aineistoa,...
Suomenkielisiä sivuja nimistä ei oikein löytynyt ja seuraavista linkeistä useimmat vievät englanninkielisille sivuille. Nimipäiväluetteloita löytyi ainakin ruotsalaisista nimistä http://www.scandinavius.com/sweden/seconnections/namesday/senamesday.ht…
virolaisista nimistä http://www.vara.ee/post/nimi.shtml (eestin kielellä), unkarilaisista nimistä http://www.hungarotips.com/customs/ndays.html ja puolalaisista nimistä http://www.okana.net/imieniny.html
Seuraavasta osoitteesta löytyy Yhdysvaltojen 100 suosituinta nimeä vuonna 2000
http://www.ssa.gov/OACT/NOTES/note139/2000/note139update2000.html
Irlantilaisia nimiä on osoitteessa www.hylit.com/info/Names/index.html
Seuraavasta kahdesta linkistä pääsee laajoihin nimiarkistoihin joissa on eri...
Luultavasti Berit & Dallapé -levyllä (1977) ja siihen sisältyneessä "Jimmy banjoaan hän soittaa" -kappaleessa soitti banjosoolon Ingmar Englund, joka oli Dallapén 1970-luvun levytysten vakituinen vierailija banjoineen.
Lähde: Marko Tikka & Toivo Tamminen, Tanssiorkesteri Dallapé. Suomijatsin legenda 1925-2010. SKS, 2011.
Valitettavasti nimestä Chrismia ei löytynyt tietoja.
Nimeä ei ollut Oulun kaupunginkirjastossa paikallaolevissa nimikirjoissa. Nimikirjoja on runsaasti, esim. aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2&sesid=1183989465&ulang=fin asiasanalla etunimet tulee yli 90 viitettä.
Nimeä ei ollut myöskään seuraavilla nettisivuilla:
http://www.behindthename.com/
http://www.zelo.com/firstnames/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on kaksi Chrismiaa https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa on useita nimikysymyksiä http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Liittyisikö Chrismia jotenkin Kristiinaan? Nimen selitys arkistossa http://...
Valitettavasti emme tunnistaneet taulua. Kannattaa olla yhteydessä taidehuutokauppoihin: Hagelstam ja Bukowskikis
Hagelstam https://www.hagelstam.fi/osta-myy
Bukowskis https://www.bukowskis.com/fi/sell
Tietosi kirkkoisä Augustinuksen äidistä, Monica Hippolaisesta ovat ihan oikeat. Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa kerrotaan lisäksi nimen Monica kohdalla: merkitys tuntematon, mahdollisesti kreik. yksinasuva naiserakko tai lat. kehottava.
