Suomeksi hänestä ei taida olla kirjoitettu mitään, mutta hänen kotisivuillaan (http://www.joannsimon.com/) hän kertoo itsestään ja hevosharrastuksestaan.
Tätä laulua on kyselty vuosien varrella useampaankin kertaan. Laulu alkaa "Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa. Laulun on levyttänyt ainakin Johanna Kartano-Rusanen vuonna 2008. Laulua ei ole ilmeisesti julkaistu nuottina, mutta sanat pitäisi löytyää tuon Yö meren rannnalla -levyn tekstilitteestä. Voit varata levyn ja kopioida sanat tekstiliitteestä.
Linkki Johanna Rusasen Yö meren rannalla levyyn:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1883978?lang=fin
Laulun sanat löytyvät myös Aulikki Oksasen kirjasta Kolmas sisar - lauluja ja laulurunoja (2011). Laulu on kirjassa nimellä Hopeinen laulu. Kirja on varattavissa Helmetin kautta.
Yleisradion artikkeli aiheesta: https://yle.fi/a/3-6114137
Kysy...
Laulettuna löytyy Saaritsan kääntämänä cd-levyltä:Terveiset ulapalta : musiikkia mereltä ja järvien seliltä.
Näyttää ettei löytyisi nuottia, jossa sanat olisivat painettuina suomennoksena.
Myöskin löytyy Tikkurilan musiikkivarastosta vhs-kasetti, jossa laulu lauletaan suomeksi (saattaisi olla tekstitetty, en tiedä).
Näistähän voi kuuntelemalla "poimia" sanat.
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan konsti tarkoittaa nokkelaa temppua, keinoa, niksiä yms., ja on lainasana ruotsin sanasta konst, joka puolestaan merkitsee mm. taitoa, taidetta, keinoa ja viisautta. Sanakirja kertoo myös, että suomen kirjakielessä konsti on esiintynyt jo Agricolasta alkaen. Keinoa tai temppua tarkoittava konsti on siis yhteydessä taidetta tarkoittavaan konstiin, sillä molempien merkitys pohjautuu jonkin tekemisen taitoon.
Kotus: Suomen etymologinen sanakirja: konsti
Häkkinen, K. (2004). Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY.
Autojen hintatietoja voi etsiä esimerkiksi kyseisen aikakauden lehdistä. Kävin läpi Tekniikan maailma -lehden sisällysluetteloita. Juuri vuoden 1987 lehdistä en Nissan Cedriciä löytänyt, mutta se on esitelty esimerkiksi Tekniikan maailmassa nro 14 vuonna 1985. Ainakin hintaluokan jäljille pääset varmasti tällä pari vuotta aikaisemmallakin tiedolla. Kyseinen lehti on kirjaston etävarastossa, joten en päässyt nyt tarkistamaan hintatietoja, mutta voit tilata sen kirjastoon luettavaksi.Automainoksia voi löytyä aikakauslehtien lisäksi sanomalehdistä. Kirjastossa on 1980-luvun sanomalehtiä mikrofilmattuna, ja niitä voi tulla kirjastoon selailemaan.
Kyseessä saattaisi olla Tampereen äänitepalvelun (myöhemmin Tamvox) 80-luvulla julkaisema Satupiiri-niminen kasettisarja, jossa julkaistiin kaikkiaan neljä osaa. Kukin kasetti sisältää viisi satua. Lukijana näillä kaseteilla on tamperelainen näyttelijä Seppo Mäki.
1: Kolme karhua, Saapasjalkakissa, Jaakko ja herneenvarsi, Kolme pientä porsasta, Aladdin ja taikalamppu
2: Keisarin uudet vaatteet, Pieni punahilkka, Kaunokki ja peto, Kolme pientä pukkia, Ruma ankanpoikanen
3: Jänis ja kilpikonna, Prinsessa Ruusunen, Hölmöläisten touhuja ja Tuhkimo, Bremenin kaupungin soittoniekat
4: Todellinen prinsessa, Lumikki ja 7 kääpiötä, Kaupunkilaishiiri ja maalaishiiri, Muurahainen ja heinäsirkka, Tohtori Kaikkitietävä
Joissain kirjastoissa on...
Ympäristöministeriön www-sivulla http://www.vyh.fi/ym/palvhak/alo.htm löytyy luettelo eri alueiden seutukaava-asioista vastaavista henkilöistä puhelinnumeroineen.
Sisäasianministeriön www-sivulta http://www.intermin.fi/suom/laanit/kartat.html puolestaan löytyy kuntaluettelo lääneittäin ja maakunnittain. Suomen kuntaliiton sivulla http://www.kuntaliitto.fi/esittely/kuntakoodit.htm on kuntien kuntanumerot.
Tilastokeskus käyttää määritelmää seutukunnat Suomen tilastollisessa vuosikirjassa. Aikaisemmin postin sivuilta http://www.posti.fi/ löytyi postinumeroluettelo, muttei enää. Vastausta siihen, mitkä postinumeroalueet
kuuluvat mihinkin seutukaava-alueeseen ei löytynyt. Asiaa kannattaisi ehkä tiedustella ympäristöministeröstä tai postista.
Tämä on tietysti spekulaatiota, mutta kuntaliitoksissa nimi ei välttämättä katoa kokonaan käytöstä. Kun uusi kunta koostuu useammasta entisestä kunnasta, saatetaan tiettyä uuden kunnan osaa kutsua vanhalla nimellä. Esimerkiksi Sastamala syntyi kuntaliitoksen kautta, mutta sen keskustaajamaa kutsutaan yhä Vammalaksi. Sastamalasta löytyy tietoa esimerkiksi Wikipedian artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Sastamala.
Jos leikitellään ajatuksella, että pääkaupunkiseudun kunnat liittyisivät yhteen ja ottaisivat uuden nimen, luultavasti vanhat kunnat jäisivät alueellisiksi nimiksi. Helsinki olisi silloin sen tietyn osan nimitys, jolla olisi luultavasti yhtä omia kaupunginosiaan kuten nykyäänkin. Toisaalta vaikka jokin nimi...
Kyseessä on Gunnar Björlingin runo kokoelmasta Luft är och ljus (1946), sen kuudennesta osasta. Runo alkaa rivillä "Nån gång gick strömmen förbi...".
Valitettavasti kyseisestä runosta ei löydy suomennosta.
https://www.sls.fi/sites/default/files/publications/pdf/2523.pdf
https://litteraturbanken.se/f%C3%B6rfattare/Bj%C3%B6rlingG/titlar/Luft%…
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
Tietoa vierasperäisten sukunimien alkuperästä löydät ainakin seuraavista kirjoista:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet
Marianne Blomqvist: Vad heter finlandssvenskarna?
Mikkosen ja Paikkalan mukaan 1600-luvulta lähtien alkoi ilmestyä uudentyyppisiä porvaris- ja käsityöläisnimiä, jotka muistuttivat kaksiosaisia paikannimiä (esim. Lundberg, Blomstrand, Björklund). Ruotsalaisesta nimestä tuli vähitellen arvostuskysymys.
Sukunimen alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen sukututkimusseuran kautta linkistä http://www.genealogia.fi/ . Sieltä löytyy muun muassa runsas määrä sukunimiä käsitteleviä artikkeleita: http://www.genealogia.fi/nimet/
Hei, ajokorttilaki 386/2911 nojalla liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) on autokouluopetuksen vastuuvirasto. Kannattaa tiedustella insinööriajon ajoneuvon hallinnan teknistä historiatietoja heiltä. Toivottavasti pääset sieltä ainakin alkuun kysymyksissäsi.
Yleisissä kirjastoissa EBSCO-tietokanta on kyllä vapaasti kaikkien asiakkaiden käytettävissä. Esim. Helsingin kirjastoissa pystyt myös tulostamaan tietokannassa olevia kokotekstiartikkeleita, jolloin ensimmäiset viisi liuskaa ovat maksuttomia, loput maksavat markan / sivu. En kuitenkaan onnistunut löytämään etsimääsi artikkelia Ebscosta. Näyttää myös siltä, että Ebscoon on indeksoitu ainoastaan etsimäsi lehden edeltäjä (Psychosocial rehabilitation journal) vuoteen 1995 asti, mutta ei Psychiatric rehabilitation journalia.
Olet tietysti tervetullut käyttämään Ebscoa mihin tahansa pääkaupunkiseudun yleiseen kirjastoon, mutta edellä mainituista syistä ehdottaisin, että ottaisit yhteyttä Terveystieteiden keskuskirjastoon Terkkoon, jonka...
Suomen kirjastoista ei valitettavasti löydy nuotteja kyseiseen kappaleeseen. Joskus vapaaehtoisten tekemiä nuotinnoksia voi löytää erilaisilta harrastajasivustoilta, mutta virallista nuotinnosta ei näytä olevan saatavilla.
Pienellä alkukirjaimella, koska ruokien ja ruokalajien nimet kirjoitetaan pienellä, vaikka niihin sisältyisi erisnimi (esim. pariisinperunat, bostonkakku).
Lähde
Kielitoimiston ohjepankki: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/alkukirjain-esimerkkeja-pienes…
Tähän kysymykseen on vaikea vastata yleisluontoisesti, sillä jokainen kirja kannustaa omalla tavallaan lukijaa jatkamaan eteenpäin. Kirja voi herättää lukijan mielenkiinnon esimerkiksi jännittävällä ja vaikeasti ennalta arvattavalla juonikuviolla tai hauskoilla tai erikoisilla henkilöhahmoilla. Rikosromaanissa lukija saattaa "koukuttua" jännityksen tunteeseen tai innostua siitä, että hän pääsee johtolankoja seuraamalla ratkomaan arvoitusta yhdessä kirjan salapoliisin kanssa.
Laihian kirjastossa on Aarre A. Alapotin kokoelma (ks. Internet: http://www.laihia.fi/103.html ), jossa on paljon sukututkijaa kiinnostavaa materiaalia. Kokoelmasta ei anneta aineistoa lainaksi; sen sijaan valokopioita voidaan asiakkaalle lähettää ja niiden hinta on yleensä 0,20€ / kopio.
Hiipakka-sukua koskevia kortteja on parisenkymmentä. Kortit ovat käsintehtyjä ja osasta muste on jo hiukan haalistunut. Olisi parasta, jos voisitte itse mennä Laihian kirjastoon tutustumaan aineistoon, jotta saisitte juuri toivomanne aineiston käsiinne.
Laihian kirjaston yhteystiedot ovat alla:
http://www.laihia.fi/94.html:
Laihian kunnankirjastoLaihiantie 3966400 Laihia
puhelin: (06) 4750 476 (kirjasto) 0400-199 232 (kirjastoauto)faksi: (06) 4770...
Helsingin kaupunginkirjastossa asia ei toistaiseksi ole ajankohtainen, koska perintää ei ole annettu ulkopuolisen perintätoimiston hoidettavaksi. Asiasta kannattaa kysellä Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastoista tai perintätoimistoista. Vantaan kaupunginkirjaston saatavia on parin vuoden ajan perinyt Intrum Justitia ja Espoossa vastaava toiminta käynnistyy perintätoimisto Contantin kanssa.
Koulukodit (aiemmin vuoteen 1946 asti kasvatuslaitokset) ovat lastensuojelulaitoksia, joissa annetaan opetusta, kasvatusta ja hoitoa sopeutumisvaikeuksien vuoksi huostaan otetuille lapsille ja nuorille. Laitoksia on kutsuttu myös turvakodeiksi sekä tyttökodeiksi tai poikakodeiksi. Oppilaat ovat suorittaneet niissä kansakoulun tai peruskoulun. Ammattikoulukodeissa on voinut saada ohjausta eri ammatteihin. Oppilaiden ikä on eri aikoina vaihdellut 7-21 vuoden välillä. Kasvatuslaitoksia ovat ylläpitäneet valtio, kunnat sekä yksityiset yhteisöt.Kasvatuslaitosten esivaiheita olivat 1800-luvulla syntyneet orpo- ja lastenkodit, joista osa oli luonteeltaan kasvatuslaitoksia. Yksityisten kasvatuslaitosten ja koulukotien määrä on...
Hyvönen kuuluu Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan niihin sukunimiin, jotka ovat hyvä-sanan johdoksia. Hyvä-kannasta on meillä ollut käytössä esimerkiksi sellaisia nimiä kuin Hyvöi, Hyvikkä, Hyväkkä, Hyväri, Hyvätti ja Hyvänen. Nykyisiä sukunimiä ovat Hyväkkä, Hyvättinen, Hyvärinen ja Hyvönen. Ryhmän nimiä on käytetty todennäköisesti esikristillisinä yksilönniminä koko suomenkielisellä alueella ja lappalaistenkin keskuudessa, mutta sukunimet Hyvärinen ja Hyvönen ovat yleistyneet erikoisesti Karjalassa ja Savossa. Ne molemmat ovat kuuluneet Matti Kuusen vertailujen perusteella "varsinaisiin savolaisnimiin". Molemmat nimet olivat levinneet jo 1500-luvulla lähes kaikkiin Savon pitäjiin, ainoastaan Mikkelin tienoilta ne...
