Koirien eleistä ja käyttäytymisestä löytyy tietoa mm. täältä:
https://www.hankikoira.fi/koiratietoa/koiran-kayttaytyminen/koiran-elei…
https://www.purina.fi/kaikki-koirista/k%C3%A4ytt%C3%A4ytyminen-ja-koulu…
https://www.mustijamirri.fi/vinkit-ja-artikkelit/koiran-elekieli
https://seura.fi/ilmiot/lemmikit/koiran-elekieli/
Tässä myös linkki muutamaan mielenkiintoiseen Helmet-kirjaston kokoelmista löytyvään kirjaan, joissa käsitellään nimenomaan koirien elekieltä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skoira%20eleet__Orightresul…
Eri oppilaitokset järjestävät opetusta pelien suunnittelussa. Mitään lyhyenpää pelintekokurssia ei löytynyt. Pelin rakentamiseen menee paljon aikaa. Pelin kehittäminen on monitahoinen prosessi, joka vaatii muun muassa ohjelmoimisen, grafiikan ja äänimateriaalin osaamista.
Helsingissä HEO-kansanopiston pelisuunnittelun opinnot https://www.heo.fi/opintotarjonta/mediaopinnot/pelisuunnittelu
Eri oppilaitosten kursseja Opintopolussa. https://opintopolku.fi/app/#!/haku/peliala?page=1&facetFilters=teachingLangCode_ffm:FI&tab=los
Helsingin, Espoon ja Vantaa kansalais- ja työväenopistojen kurssihaku Ilmonet.fi antaa hakusanalla ohjelmointi muutaman kurssin.
Onko sinulla kyseisen yliopiston kirjastokortti, jolla pääset kirjautumaan sisään yliopiston verkkokirjastoon? Yliopistojen kirjastot ovat tieteellisiä kirjastoja, joten niiden kokoelmien varaaminen/lainaaminen ei onnistu paikallisen yleisen kirjaston kirjastokortilla. Lisäksi joitain kirjaston kirjoja voi lukea vain kirjaston tiloissa, jolloin niihin ei edes voi tehdä varauksia. Lisää tietoa saa ottamalla yhteyttä yliopiston kirjastoon.
Laki yleisistä kirjastoista kertoo yleisten kirjastojen hierarkiasta ja valvonnasta, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492#P4
Ylin valtion yleisestä kirjastosta vastaava viranomainen on Opetus- ja kulttuuriministeriö, https://minedu.fi/kirjastot. Valtion alueellinen hallintoviranomainen on aluehallintovirasto, https://avi.fi/aluehallintovirastot. Valtion vastuista on kerrottu laissa.
Kunnan tehtävä on yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen. Eri kunnissa kirjastojen hierarkia voikin olla kovin erilainen, pienessä kunnassa voi olla esimerkiksi kirjastovirkailija ja kirjastotoimenjohtajan työ on yhdistetty esimerkiksi kulttuuritoimenjohtajan työhön, isossa kunnassa, kuten esimerkiksi Helsingissä...
Aiheesta on kysytty aiemminkin Kysy Kirjastonhoitajalta palvelusta, ja ohessa on linkki aikaisempaan vastaukseen.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e0f3a510-486…
Kyseistä kirjaa, eli hänen tyttärensä kirjoittamaa omaelämäkertaa, löytyy myös HelMet-kirjastoista runsaasti. Voit tehdä aineistoon varauksen HelMet-verkkokirjastossa tai lähikirjastossasi paikanpäällä.
"Feminist rage" ei taida olla kovin vakiintunut kirjallinen genre. Ehkä seuraavat kirjat voisivat olla tähän suuntaan:
Sisareni sarjamurhaaja - Oyinkan Braithwaite
Vuosisadan rakkaustarina ja Miestä ei voi raiskata - Märta Tikkanen
Nainen nollapisteessä - Nawal El Saadawi
Makeaa vettä - Akwaeke Emezi
Shimotsuma Monogatari: Yankī-chan to Rorīta-chan (Kamikaze girls) - Novala Takemoto
Rosa Liksomin lyhytnovellit
Pane mua - Virginie Despentes
Teoksessa Teen itse pihan rakenteet (Eskola, 1988) on ohje halkaistusta tukkipuusta valmistettavalle pöydälle ja penkille. Ohje on varmasti myös sovellettavissa hirsisen pöydän rakentamiseen.
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta. Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Roomalaiset käyttivät numerojärjestelmää, jossa numerot perustuvat kirjaimiin, joita me kutsumme roomalaisiksi numeroiksi. Ykköstä merkitsevä kirjain on I, numero 5 on V ja numero 10 merkitään kirjaimella X. Suuremmille luvuille otettiin käyttöön kirjaimet L, C, D ja M (50, 100, 500 ja 1000). Kaikki muut luvut muodostetaan näiden kirjaimien eri yhdistelmillä. Wikipedian artikkelissa kerrotaan, että mainitsemiasi vaakaviivoja, ylä- ja alaviivoja, käytettiin, jotta numerot olisivat paremmin erottuneet varsinaisesta tekstistä. Artikkelissa kerrotaan myös, että keskiajalla roomalaisten numeroiden käyttö väheni, koska arabialaiset numerot sopivat laskemiseen roomalaisia numeroita paremmin. Nykyään kuitenkin edelleen roomalaisia numeroita...
Kyseeseen saattaisi tulla Margaret Mahyn Noitavaellus (Tammi, 1990). Siinä Laura-tyttö yrittää pelastaa pikkuveljensä Jackon pahalta hengeltä, joka imee itseensä muitten elinvoimaa ja energiaa pysyäkseen hengissä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue4fa80e3-cf17-4889-a174-e4f7ae5ea64d
Puiden lukumäärästä meillä ei ole tietoa, mutta puulajeja Espalla on kaksitoista. Tämän tieto löyty kirjasta Esplanadin puisto, Dendrologinen seura, 1989.
Internetissä ei todellakaan tunnu olevan hyviä suomenkielisiä sivuja 1960-luvun vaate- ja hiustyylistä. Makupaloissa (osoite: www.makupalat.fi ) on hyvää aineistoa otsikon vapaa-aika alla, mutta ei suomenkielistä. Wikipediassa on yleistä kuvausta 1960-luvun tapahtumista. Hiukan aiheeseen kuuluvaa on osoitteessa www.oph.fi/kulttuuri-ikkuna/esine/vaatetus/historiaa.html . Ehkäpä myös Googlella löytyvä Marin historiansivu, ja hakuehtoina marimekko + historia. - Mutta kokoelmassamme on suomenkielisiä kirjoja, jotka käsittelevät aihetta, esim.
Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan / Arja-Liisa Kuitunen (1998); 1900-luvun muodin historia / Gertrud Lehnert (2001); Historialliset päähineet, kampaukset ja korut / S. P. Skolnikov (...
Alla on joitakin Helmet-kirjastoista löytyviä pienten lasten käytösoppaita. Nimen alla olevasta linkistä löytyy kirjan esittely.
- Eipäs juupas / Riitta Nisonen, Markku Töllinen:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510350157&q…
- Hups, ollaan ihmisiksi! : hauska käytöskirja lapsille / Ursel Scheffler, Jutta Timm:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9516275095&qtyp…
- Ole hyvä! : pienten prinsessojen käytöskirja:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789513230869&q…
- Pikku etiketti : käytöstapakirja lapsille / kirjoittanut Sue Lloyd ; kuvittanut Jaqueline East
- Atsiih! / [teksti:] Mij Kelly ; [kuvitus:] Mary McQuillan:
http://armas.btj.fi/request....
Stephenie Meyerin New Moon eli Houkutus-kirjan jatko-osa ilmestyy suomeksi syksyllä 2007 nimellä Uusikuu. Kustantaja WSOY ilmoittaa julkaisupäiväksi 31.10.
Lisätietoja kustantajan sivuilta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/news&id=745
Lahden kaupunginkirjaston valikoimassa on monia maailmanhistoriaa käsitteleviä kirjasarjoja. Kokoelmasta löytyy myös useampia lukion historian oppikirjasarjoja. Ehkä kannattaisi aloittaa lukion historian kertauskirjoista. Tässä muutama esimerkki:
Historia: lukion kertauskirja (toim. Heikkonen [et al] WSOY: 2008) sekä
Abi historia (toim. Kohi [et al.]Otava: 2009), joka on ainereaaliin valmistava harjoituskirja.
Valtioiden ja kansojen historiaa käsittelee ainakin Historian ABC -kirjasarja (Kari, Risto; Tammi: 2009)Suositeltavaa on varmasti lukea mahdollisimman laajasti kirjallisuutta oman kiinnostuksen mukaan. Kannattaa tehdä itse aineistohakuja laittamalla asiasanaksi maailmanhistoria.
Nykytutkimuksen on hyvin vaikea arvioida tarkasti, kuinka monta sanaa Agricola keksi käännöksiä tehdessään. Kyse on joka tapauksessa isosta määrästä. Suomentaessaan vieraskielisiä tekstejä Agricola tarvitsi uutta suomenkielistä sanastoa erityisesti hengellisen elämän, hallinnon ja talouden alalla. Varsinkin abstrakteille käsitteille ja termeille oli kehittettävä suomenkielisiä ilmaisuja. Agricola johti uusia sanoja suomen murteiden vanhoista sanoista ja osan hän keksi itse muun muassa yhdistelemällä vanhoja sanoja tai antamalla niille uuden merkityksen. Suurin osa Agricolan teoksissaan käyttämistä sanoista on kuitenkin sellaista kielen perussanastoa, joka on ollut käytössä jo ennen Agricolaa.
Agricolan teoksissa...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on lainattavissa teos Vanhat käsialat ja asiakirjat. Hki : Valtionarkisto, 1977 Teoksessa on 1700-luvun teksteissä esiintyviä kirjainmuotoja ja käsialanäytteitä tuolta ajalta. Kokoelmissamme on myös Alf Åbergin teos Läsning av gamla handstilar. Stockholm : Genealogiska fören., 1979
Molempien saatavuustiedot löytyvät aineistotietokannastamme http://www.helmet.fi
Tälläiseen kerrontatapaan perustuvia tarinoita saattaa olla tietysti useitakin. Mieleeni tuli Ryunosuke Akutagawan kertomus Metsikössä. Tarinassa aviopari joutuu metsässä hyökkäyksen kohteeksi. Vaimo raiskataan ja mies murhataan. Tarina kerrotaan kerrotaan moneen kertaan eri todistajien suulla: ruumiin löytäjän, eri todistajien, rikollisen, pidätyksen tehneen poliisin, raiskatun vaimon ja murhatun miehen (shamaanin välityksellä!). Jokainen tuo juttuun oman lisänsä ja kertoo täysin oman versionsa tapahtumista. Mikä on lopullinen totuus ja selviääkö se edes? Kyse on rikosjutusta, jossa on kauhutarinan aineksia. Tarina löytyy suomennettuna kokoelmasta Shosetsu.
Kirjan sijaintitiedot Helmet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/search*fin/?...
Ottaisitteko yhteyttä kirjastoon, josta olet lainannut tuon kadonneen kirjan niin voitte sopia sen korvaamisesta samalla voitte kuolettaa tyttärenne kirjastokortin. En pysty tekemään sitä kun kysymyksessänne ei kerrota tyttärenne nimeä. Oma kirjastokorttinne on käyttökiellossa vanhojen maksamattomien maksujen vuoksi. Maksun voitte suorittaa lähimmässä kirjastossanne ja samalla voitte liittää kortiinne tunnusluvun ja pyytää eräpäivämustutuksen sähköpostiinne.
Kysy kirjastonhotajalta -palvelussa on kysytty aiemminkin tietoa taulun tekijästä taulun kuvan perusteella.
Tässä linkki silloin annettuun vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-maalannut?language_content_entity…
