Erkki Junkkarinen on levyttänyt Ilta satamassa -nimisen kappaleen. Kappaleen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Kullervo. Laulu löytyy mm. LP-levyltä Erkki Junkkarinen 2 (Sävel SÄLP 627). Nuotteja ei löytynyt.
Hakunilan kirjastossa ei ole palautusluukkua. Kirjan voi myös palauttaa myös mihin tahansa toiseen avoinna olevaan Helmet-kirjastoon Vantaalla, Helsingissä, Espoossa tai Kauniaisissa, koska olemme yksi yhteinen kirjastoverkko pääkaupunkiseudulla.
Kirjasto on ainakin vielä normaalisti auki, https://www.helmet.fi/hakunilankirjasto.
Rikosrekisterilain 770/1993 ajantasaisen version 3-4a§:ssä määritellään tietojen luovuttaminen rikosrekisteristä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930770
Oikeusrekisterikeskuksen sivulta löytyy myös tiivistelmä Rikosrekisteristä
https://www.oikeusrekisterikeskus.fi/fi/index/palvelut/rikosrekisteriot…
Sukunimi Fogel on Suomessa melko harvinainen. Digi- ja väestötietoviraston tilaston mukaan se on tai on ollut käytössä 52 suomalaisella. Vähän tietoa nimestä löytyy ainakin Sukunimi-infon sivulta.
Konnansuota puolestaan ei puolestaan ole tilaston mukaan ollut käytössä kenelläkään suomalaisella. Siten siitä ei myöskään ole lisätietoja.
Digi- ja väestotietoviraston sukunimihaku: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Fogel Sukunimi.infon-sivulla: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/index-lista.html
Petsamon II ms:a edeltävästä ajasta on paljon kirjoituksia, varsinaisesta rikollisuudesta on ilmestynyt Kirsi Kuusikon väitöskirja Laiton Lappi, laiton Petsamo, 1996 (Rikollisuus ja järjestysvalta Petsamossa 1921-1944)
Lisäksi kannattaa muistaa Erno Paasilinnan Petsamo-kirjat ja kirjoitukset sekä
historiateos: Turjanmeren maa. Petsamon historia 1920-1944. Rovaniemi, Petsamo
seura 1999.
Huom. Liinahamari, ei Lillehammer
kts myös
http://lapponica.rovaniemi.fi
Lapin läänin kirjastojen ja museoitten yhteinen tietopankki ja verkkotietopalvelu
Kivelän sairaala ei ole enää sairaala, vaan monipuolinen palvelukeskus. Talossa ei ole enää ylilääkäriä, ylin talon toiminnasta vastaava on
johtaja Helena Venetvaara-Nurmi. Tiedot saatu Kivelän keskuksesta.
Valitettavasti kysymäsi runon alkuperä ei etsimisestä huolimatta selvinnyt. Runoa haettiin Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä "Linkki maailman runouteen" -tietokannasta, kahdesta eri virsitietokannasta (virret.net sekä virsikirja.fi) sekä mm. Finna-palvelusta.
Mikäli joku tämän kysymyksen ja vastauksen lukijoista tunnistaa kysymyksen, voi vastaukseen mielellään jättää kommentin.
Olisikohan kappale kuitenkin Nine Inch Nailsin Closer? Eli ei ole kotimainen, mutta lyriikoissa on "the only thing that works for me, help me get away from myself".
Kaipaamasi runo on osa Shakespearen Miten haluatte -näytelmää ja on sen lisäksi luettavissa mm. teoksesta Maailman runosydän (1998), s. 514 - 515. Käännösrunojen tietoja voi yrittää etsiä esim. seuraavasta tietokannasta: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/linkki_maailman_runouteen.htm
Hei,
Katsoin Yliopiston Almanakkatoimiston sivuilta, niin viikonpäivä oli lauantai 28.10.2006. Simon nimipäivä.
Osoite verkossa:
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…;
Parhaiten tarkoitukseen sopivat teokset: Guinness-kronikka: 1900-luku. HM 1998 (kirjassa käsitellään sekä Suomen että koko maailman historiaa) ja
Puoli vuosisataa: MMM juhlakirja. O 1999 (tämä käsittelee lyhyesti Suomen historiaa 1950-90 -luvuilla).
Laajemmista historia-sarjoista Grimbergin Kansojen historia päättyy vuoteen 1977 ja Otavan suuri maailmanhistoria 1980-luvun puoliväliin.
Seuraavasta teoksesta löytyy tietoa harjannostajaisista ja niihin liittyvistä perinteistä.
Vilkuna, Kustaa: Työ ja ilonpito: kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudulla näet osoitteesta http://www.helmet.fi
Miten monin eri tavoin harjannostajaisia vietetään nykypäivänä, näet esim. osoitteesta http://www.google.fi kun kirjoitat hakusanaksi harjannostajaiset.
Wikipedian mukaan Jesügein (= Temüdzinin isä) klaania kutsuttiin borjigineiksi, kun taas Höelun (= Temüdzinin äiti) oli olkhonuutti. Ennen nousuaan valtaan Temüdzin tarjoutui liittolaiseksi kereiittien kaanille, mutta liitto päättyi kuitenkin myöhemmin välirikkoon.
Anna-Leena Härkösen koulutuksesta ja lapsuudesta löydät tietoa mm. teoksesta Tulusto Esko: Elämää Suomessa: henkilögalleria (1990).
Lisää lähteitä ja tietoa Härkösestä on esimerkiksi Kirjasammossa,
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena/
Emme löytäneet oikeaa kappaletta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaisi sen?
Kyseessä ei ole Irwin Goodmanin ja Esa Pakarisen kappale Arvon mekin ansaitsemme, Katri Helenan Kai laulaa saan eikä Pasi Kauniston Kun laulaa saan.
Tunnettuja suomenruotsalaisia kirjailijoita, joiden kirjoja on julkaistu sekä ruotsiksi että suomeksi, ovat esimerkiksi Lars Sund, Märta Tikkanen, Henrik Tikkanen, Bo Carpelan, Monika Fagerholm, Oscar Parland ja Fredrik Lång. Heistä löytyy tietoa Suomen kirjallisuuden historioista tai netistä esim. Hämeenlinnan Makupalojen sivuilta: http://www.makupalat.fi > kirjallisuus > Suomen kirjallisuus yleensä > kirjailijat.
Molemmat runot ovat V.A.Koskenniemen tuotantoa, Koulutie (Olen unessa useasti sinun kaduillas, koulutie) ja Elegioja 3 (Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin).
Tietyllä kielellä julkaistun aineiston hakeminen Hämeenlinnan seudun verkkokirjastoista on hieman haasteellista. Kielivalinnoista kun löytyvät vain yleisimmät kielet. Hämeenlinnan seudun kirjastoista ei valitettavasti löydy kuin muutama kiinankielinen teos:
- Sata satua Kiinasta = Zhongguó tónghuà yibai shou / koonnut Zhang Guìzhen ; kuvittanut Hua Qianhóng ; suomentanut Voitto T. Kettunen
- [Suomalaiset valitut novellit] / valik. ja käänt. Du Zhongying
- Yinzheng Fenlan : shishi yu guandian (opas Suomen historiasta ja yhteiskuntaelämästä)
- Jadekasvot : valittuja tarinoita Kiinan muinaisajoilta / Wu Chucain ja Wu Diaohoun vuonna 1695 julkaisemasta proosa-antologiasta Guwen guanzhi ... valikoinut, suomentanut ja selityksin varustanut Jyrki...
Suomen etu- ja sukunimilain (946/2017) 16 §:n mukaan elossa olevan henkilön käytössä oleva sukunimi voidaan ottaa sukunimenä käyttöön vain tietyin ehdoin. Sukulaisuus on hyväksytty peruste eli jos tämä kysymyksessä mainittu henkilö on kysyjän puolison sukulainen, nimenmuutos on ollut laillinen eikä sitä varten ole tarvinnut kysyä erikseen lupaa. Jos kysyjän puoliso haluaa ehdottomasti eri nimen, hänen täytyy hankkia ns. uudissukunimi, joka ei ole vielä kenenkään käytössä. Uudissukunimestä säädetään em. lain pykälissä 17-20.
Heikki Poroila
