Kajaanin kaupunginkirjaston lehtileikekokoelmasta löytyy useita artikkeleita Veikko Huovisen Joe-setä kirjasta. Artikkeleita voi lukea kirjastossa ja niistä voi ottaa kopioita, lainaan niitä ei saa. Lehtileikkeitä voi kysyä neuvonnasta.
Saffron threads tarkoittaa maustesahramista saatavaa maustetta. Tarkasti ottaen kyse on Wikipedian mukaan maustesahramin luoteista saatava mauste ja väriaine. Suomesta sitä löytyy maustehyllystä sahrami-nimellä.
Harrastajille tarkoitetusta kirjallisuudesta ei löydy tietoja kalojen painoista, ainoastaan pituuksista. Tutkijat ovat kyllä punninneetkin kaloja. Löydät tutkimusartikkeleita hakemalla Googlesta esimerkiksi hakulauseella "length-weight relationship of ornamental fish species". En pystynyt äkkiä löytämään kalaa, jonka paino olisi juuri 140 grammaa, mutta esimerkiksi vannekirjoahven (Heros efasciatus) vaikuttaisi kykenevän kasvamaan sen painoiseksi.
Helsingin kaupunginkirjastossa tähän kysymykseen voisi vastata
tietotekniikkayksikön päällikkö Olli Savonen, puh.09-31085444, sähköposti olli.savonen@lib.hel.fi .
Hei!
Eri valmistajat myyvät ns. Wokkiöljyä (Wok oil). Kyse on yleensä aasialaisittain maustetusta öljystä, mausteena on voitu käyttää esim. seesaminsiemeniä. Mausteet ja aineisosat kuitenkin vaihtelevat tuotteittain, joten on mahdoton sanoa yhtä ainutta ainesosaa, joka tekisi öljystä juuri "wok-öljyn".
Mausteöljyjen tarkoitus on nimensä mukaan maustaa ruokaa.
Kannattaa käydä kaupan öljy- ja kastikeosastolla tutkailemassa eri tuotteita ja valita niistä omaan makumaailmaan sopiva aasialaisittain maustettu öljy. Öljyn voi toki myös maustaa itse, jolloin sillä voi korvata valmiiksi maustetut öljyt.
Lisäksi kannattaa kysyä reseptin laatijalta suosituksia kyseiseen reseptiin sopivasta öljystä.
Auton modifiointia ja tuunausta käsitteleviä kirjoja löydät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi Esimerkiksi Mauno, Esko: Tuning : auton modifiointi. Voit hakea sanalla tuning joko Helmetistä tai internetistä.
Ainakaan Maija-Liisa Heikinmäen Suomalaiset häätavat -kirjassa ei ollut mainittu mitään tiettyä suosittua kihlausajankohtaa. Siitä sai kuvan, että morsian tultiin kihlaamaan kotiin tai sitten pari kävi yhdessä markkinoilla, joita oli eri aikaan vuodesta.
Kalevalaseuran vuosikirjassa 59 Juhlakirja: suomalaiset merkkipäivät -kirjassa Lauri Honko kirjoittaa, että onni on vuodenvaiheessa murroksen tilassa ja siten myös muovailtavissa. Siksi on tarkkailtu enteitä ja suoritettu tiettyjä seremonioita, jotta sataisiin hyvät säät, viljaonni, karjaonni, löydettäisiin aviokumppani jne.
Vuoden vaihde aiemmin Suomessa oli joko kekrinä 1.11.satokauden päätyttyä tai myöhempinä aikoina uudenvuodenpäivänä 1.1.
Myöskään uudenvuoden viettoa käsittelevistä...
Lentokoneista löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
Berger, Rolf: Maailman lentokoneet, 2010.
Dick, Ron: 50 lentokonetta jotka muuttivat maailmaa, 2010.
Chant, Chris: II maailmansodan lentokoneet, 2008.
Jarrett, Philip: Legendaariset lentokoneet : ilmailun värikäs historia, 2008.
Laukkanen, Jyrki: Suomen ilmavoimien lentokoneet, osat 1-4.
Blatner, David: Lentoon : kaikki mitä olet halunnut tietää lentämisestä, 2005.
Edellä mainittujen kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston verkkokirjastossa ( http://kirjasto.kuopio.fi/ )
Lisää aiheeseen liittyviä kirjoja löydät aineistohausta kirjoittamalla hakusanaksi lentokoneet.
Lasarukesta löydät tietoa seuraavista teoksista: (1) Kuka on kukin Raamatussa(1996) (2)Raamatun maailma: Pyhän kirja ihmisiä ja elämää (1981) (3)Nikolainen, Aimo T.: Johanneksen evankeliumi (1989). Internetistä voit käydä katsomassa osoitteessa http://icgno.org/biblestudy2/lazarus.htm
Sähkönsiirrosta vastaava yhtiö eli sähköverkkoyhtiö määräytyy asuinalueen ja siellä olevien verkonhaltijoiden mukaan. Sähköverkkoyhtiöitä ei voi kilpailuttaa. Katuosoitteen perusteella toimivaa hakupalvelua ei ole saatavilla.
Jyväskylän kaupungin verkkosivujen mukaan Jyväskylän alueella toimii kolme sähköverkkoyhtiötä: Alva Sähköverkko (kantakaupunkialue), Järvi-Suomen Energia (Vaajakoski osittain, Leppälahti, Oravasaari, Oittila, Putkilahti, Rutalahti) ja Elenia Verkko (muut entisten Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden alueet).
Lähde: Sähkökatko | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)
Kirjastostamme ei löytynyt kuin pari teosta, jossa mainitaan Naistenklinikan toimineen Orivedellä toisen maailmansodan aikana. Ne löytyvät alla olevasta listasta. Siinä on myös muutama osoite, joista voisi etsiä tietoa / kysellä lisää.
Tutkin myös erilaisista tietokannoista (Helmet, Linda, Arto, Pirkitta) niin HYKSin kuin Oriveden opiston historiaa toisen maailmansodan ajalta – tuloksetta.
Oriveden opisto 1909-1959 : 50 vuotta kansanopistotyötä / kirjoittanut Arvo Oksanen. - Vammala : Oriveden opisto, 1959
s. 56-57 muutaman kappaleen selostus Naistenklinikan toiminnasta opistolla.
Orivesi : maalaispitäjästä kehittyväksi kaupungiksi / Hannu Sinisalo. - [Orivesi] : Oriveden kaupunki, 1990
s. 218 muutama sana naistenklinikasta; viitataan...
Clavellin kirjat ovat sen verran itsenäisiä, että ne voi lukea missä järjestyksessä tahansa; esimerkiksi teoksessa Aikuisten jatko- ja sarjakirjat Clavellin teoksia ei mainita ollenkaan. Encyclopedia Britannicasta, joka on kirjaston työasemilla käytössä, selviää englanninkielisten alkuperäisteosten järjestys: Tai-Pan 1966, Shogun 1975, Noble-House 1981, Whirlwind(Pyörretuuli) 1986 ja Gai-Jin 1993. Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan ne ovat ilmestynet vähän eri järjestyksessä: Shogun ennen Tai-Pania, muuten samoin.
Löydät Suomen ajantasaisen lainsäädännön verkko-osoitteesta www.finlex.fi ja sieltä ->Lainsäädäntö ->ajantasainen lainsäädäntö -> sitten voit joko kirjoittaa hakusanaksi kirjastolaki tai etsiä sen aakkosellisesta hakemistosta. Uusi versio on vuodelta 1998 ei 1993. Painamalla kuvaketta jossa on kirjan kuva pääset ajantasalla olevaan lakitekstiin. Lakitekstin sisällä on viitteet muutoksiin - muutoksia voi tarkastella myös luettlokortinnäköisen kuvakkeen takaan. Finlex on helppokäyttöinen ja siellä on jokaiseen kohtaan tarkat ohjeet.
Kohdasta Sähköinen säädöskokoelma saat vuoden ja säädöksen (904/1998) numerolla esiin pdf-muotoisena ao. lain eli siinä painoasussa kuin se alunperin on julkaistu.
Säädöskäännöksistä löytyvät ne Suomen...
Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-hakupalvelun (https://www.finna.fi/) mukaan hänestä ei ole tehty elämäkertaa. Palvelusta ei löytynyt hänestä muutakaan tietoa.
Valitettavasti nimestä Chrismia ei löytynyt tietoja.
Nimeä ei ollut Oulun kaupunginkirjastossa paikallaolevissa nimikirjoissa. Nimikirjoja on runsaasti, esim. aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2&sesid=1183989465&ulang=fin asiasanalla etunimet tulee yli 90 viitettä.
Nimeä ei ollut myöskään seuraavilla nettisivuilla:
http://www.behindthename.com/
http://www.zelo.com/firstnames/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on kaksi Chrismiaa https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa on useita nimikysymyksiä http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Liittyisikö Chrismia jotenkin Kristiinaan? Nimen selitys arkistossa http://...
Tietosi kirkkoisä Augustinuksen äidistä, Monica Hippolaisesta ovat ihan oikeat. Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa kerrotaan lisäksi nimen Monica kohdalla: merkitys tuntematon, mahdollisesti kreik. yksinasuva naiserakko tai lat. kehottava.
Kun en tiedä, milloin kysyjän lukiovuodet ovat olleet, tämä on melkoista hakuammuntaa, mutta voisiko kyseessä olla vuonna 2010 suomennettu John Boynen kirja Poika raidallisessa pyjamassa (Bazar)? Ainakin sen tarina sisältää paljon samaa kuin kysyjän kuvaus.
Tätä paremmat arvaukset voisi lisätä tähän vastaukseni perään.
Heikki Poroila