Hei, ikävä kyllä Jyväskylän kaupungin kirjastot ovat suljettuna 1.2–14.2. heikentyneen koronatilanteen takia Jyväskylän kaupungin poikkeusolojen johtoryhmän linjauksen mukaisesti.
Uusia varauksia ei myöskään oteta vastaan kirjastojen ollessa suljettuna. Tämän vuoksi Jyväskylän kirjastoja ei voi valita noutopaikaksi sulkuaikana ja verkkokirjasto ehdottaa muiden Keskikirjastoihin kuuluvien kuntien kirjastoja. Haapamäen kirjasto on aakkosissa ensimmäisenä, siksi se näkyy noutopaikkana ensin. Alasvetovalikosta voi valita myös muita kirjastoja.
Jos kirjan tarvitsee nopeasti, sen voi varata toiseen kuntaan. Silloin varauksen tosin joutuu myös hakemaan ko. kunnan kirjastosta.
Toivottavasti Jyväskylään pääsee taas tekemään varauksia...
Thomas Brezinan kirjoittamaa kirjasarjaa Seitsemän tassua ja Penny on saksaksi ilmestynyt jo 35 osaa. Syksyyn 2007 mennessä niistä on suomennettu 22 ja lisää varmaankin on tulossa. Kirjojen nimistä tai ilmestymisajoista ei valitettavasti ole tietoa.
Lähden siitä olettamuksesta, että haluat kieliharjoittelua tositilanteessa. Sivustolla German Internet Links (http://webgerman.com/germlinks/ ) on valtavasti linkkejä, online-kursseja, testejä ym. About.com –sivuston saksan kielen sivuilla on myös kirjeenvaihto- ja foorumilinkkejä: http://german.about.com/library/blpenpal_intro.htm
Yksi vaihtoehto tositilanteen kieliharjoitteluun ovat keskustelufoorumit. Näitä ei saa sekoittaa chatteihin, joissa käydään ikään kuin puhelinkeskustelua kirjoittamalla ja joissa keskustelut häipyvät kun ne ovat ohi. Foorumeille kirjoitetut viestit jäävät talteen, ja ovat kaikkien luettavissa.
Teoksessa Lykyn avain: 999 vanhaa taikaa ja uskomusta (SKS, 1991)löytyy kappaleen Lapsionni (s. 55-59) alta mm. "Kun halutaan poikalasta, niin tekijällä pitää olla karvalakki päässä ja kintaat kädessä. Vimpeli 1889" (s. 58). Samoin Marja Paasion teoksesta Pilvihin on piian nännit: kansan seksiperinnettä (1985) löytyy mm. lapsentekoa ja raskautta koskevia uskomuksia.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan
Maija on yleisin kansanomainen muoto Mariasta, jonka puhuttelumuotona sitä on käytetty pitkään ennen vakinaistumista itsenäiseksi nimeksi. Maijan vastine pohjoismaisissa kielissä ja saksassa on Maja.
Oona puolestaan on peräisin muinais-irlantilaisesta Oonagh (engl. Una, Englannissa usein muodossa Winnie) -nimestä ja yleistynyt Suomessa vasta 1990-luvulla.
Käytin feministien määrittelyssä Wikipedian artikkelia. Se on tietenkin vain muutaman kirjoittajan totuus ja Suomesta löytyy varmasti muitakin feministeiksi tunnustautuvia ihmisiä. Wikipedia
Aloitin teosten etsinnän Kaari Utriosta.
Tein tarkennetun Helmet haun: Tekijä Utrio, Kaari (ei ) aihe kaunokirjallisuus - rajaus kirja ja aikuisten kokoelma.
Haku toi 41 tulosta esim. Bella donna: kaunis nainen kautta aikojen, Suomen naisen tie - pirtistä parlamenttiin sekä Kiilusilmä feministi, eli, miksi en enää matkusta junassa. Helmet-haku
Sama haku (nimi vain vaihtuu) löysi Margherita Zilliacuksen kirjan Rätten till drömmar : rapport från Guinea Helmet-haku
Kokeilin samaan tapaan muitakin wikipedia listan nimiä....
"Nykysuomen sanakirja" määrittelee suurlähettilään ylimmän arvoluokan diplomaattiseksi edustajaksi. Suurlähetystö on lähetystö, jonka päällikkönä on suurlähettiläs. Lähettiläs on puolestaan toisen arvoluokan diplomaattinen edustaja. Diplomaattiedustajat jaetaan yleisesti suurlähettiläisiin, lähettiläisiin ja asiainhoitajiin. Suurlähetystöt ovat eri valtioissa olevia diplomaattisia edustustoja, ja niitä ei sovi sekottaa muihin edustustoihin tai konsulaatteihin. Englannin kielessä suurlähettilästä vastaa termi 'ambassador' ja lähettilästä 'envoy'. 'Suur-' on tyypillinen substantiivien etuliite, joka ilmaisee kooltaan, alaltaan tai vaikutukseltaan suurta.
Lähteet:
SKS: Nykysuomen sanakirja (WSOY, 1978)
Nurmi, Timo: Uusi suomen kielen...
Naantalin kirjasto kuuluu Vaski-kirjastoihin. Vaski-kirjastojen verkkosivulla ei ole erityisesti uutuuksille omaa otsikkoa. Etusivulla on kyllä otsikko varatuimmat. Niistä useat ovat juuri uutuuksia.
Uutuuksia pystyy hakemaan näin:
Vaski-kirjastojen etusivulla (https://vaski.finna.fi/) olevaan hakulaatikkoon (valkoinen pohja, teksti Hae kokoelmasta…) klikataan hiirellä ja painetaan enter, avautuu hakusivu, jonka oikeassa reunassa on otsikko Rajaa hakua. Sen alta Kirjastot-listasta voi valita Naantalin. Aineistotyyppi-otsikon alta voi valita halutun (esim kirja). Uutuudet-otsikon alta voi valita viimeisin viikko tai viimeisin kuukausi. Useita muitakin rajausvaihtoehtoja on tarjolla.
Hieman hankala tunnistaa noin kaukaa otetusta kuvasta. Saattaisit kenties löytää kutsumattomaan vieraan kuvan tai kuvauksen esim. Asumisterveysliitosliiton sivuilta. https://www.asumisterveysliitto.fi/toimintaDo%20wasps%20like%20the%20smell%20of%20gasoline?neuvonta/rakennustuholaiset-ja-kutsumattomat-pikku-vieraat
Maila Pylkkäsen kipulinturuno on kokoelmaan Jeesuksen kylä sisältyvän Vierastunnit-sikermän toinen runo Ampiainen (nimi sisällysluettelosta):" --kellonjousi piirtää ampiaisen, / kipulintu, ampiainen, / alituinen särky." (s. 70)
Alkuperäiset Muumi-sarjakuvat ovat kaikki mustavalkoisia ja aikuisille tarkoitettuja. Myös kaikki uusintapainokset ovat mustavalkoisia kanttaan lukuunottamatta.
Lapsille on julkaistu Muumi-sarjakuvia värillisinä. Niitä löytyy Muumi-lehdessä ja kuvakirjoissa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumipeikko_(sarjakuva)
Hei! Tekniikka&talous -lehteä ei ole luettavissa Vantaan kirjastoissa lainkaan. Lehteä tulee esimerkiksi Rikhardinkadun, Myllypuron ja Pasilan kirjastoihin. Rikhardinkadulla lehteä säilytetään kuluva vuosi, ja Pasilassa kuluva plus kolme edellistä kuukautta. Lehtä ei voi lainata.Tässä linkki saatavuustietoihin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stekniikka%20ja%20talous__Ff…
Asiaa kannattaa tiedustella sarjan kustantajalta Gummerukselta (https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/). Myös Ritva Ylösen väitöskirjaa Tervaksinen toteemi kannattanee tutkia. Siinä tutkimuksen aineistona ovat Iijoki-sarjan ilmestymisajan kritiikit, lehtikirjoitukset ja lukijakirjeet. Tervaksinen toteemi on luettavissa osoitteessa https://trepo.tuni.fi/handle/10024/94472 .
Helmet kortilla voi lainata pääkaupunkiseudun kirjastojen materiaalia. Jos haluat käyttää Kirkkonummen kirjaston sähköisiä palveluja tarvitset kirjastokortin tänne. Meillä on tarjolla kaksi e-kirjapalvelua, Ellibs ja Biblio, molemmista löytyy myös äänikirjoja. Palveluihin kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Kirjastokortin saat käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy cd-levyt Sakamoto:High heels-soundtrack sekä kokoelma The songs of Almodovar, jossa on kappaleita eri elokuvista. Näiden levyjen saatavuustietoja pääset katsomaan osoitteesta http://www.libplussa.fi
Seuraavasta teoksesta voisi olla hyödyllistä tämän asian selvittämisessä: Krons, Marja : Korhonen 75 : Huonekalutehdas Korhonen oy:n arkistot. PAINOS 2. p.
JULKTIEDOT [Turku] : Huonekalutehdas Korhonen, [1997]
ULKOASU 128 s. : kuv. STAND NRO 952-90-9359-4 (nid.)
Teoksen saa lainaksi mm. pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista.
Hei,Joensuussa ei säilytetä Kainuun sanomia, eikä meillä ole pääsyä vanhempiin digitoituihin lehtiin lukuunottamatta Kansalliskirjaston vapaasti luettavia digitointeja jotka loppuvat vuoteen 1939.Mikrofilmejä kyseiseltä ajalta on mahdollista saada kaukolainaksi. Joensuun pääkirjastolla on mikrofilmin lukija, jossa näitä voi selailla. Ole yhteydessä kaukopalveluun, jos haluat näitä tutkittavaksi, niin siellä selvitetään mistä niitä saa tilattua ja minkä on hinta. Tässä linkki Joensuun kaukopalveluun: https://vaara.finna.fi/Content/kaukopalvelu. (https://vaara.finna.fi>Info>Kaukopalvelu)
Näiden nimien alkuperää on kysytty meiltä aiemminkin. Löydät vastaukset palvelumme arkistosta. Kirjoita hakusanoiksi "etunimet Juhana" ja "etunimet Vilhelmi".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Juhanan rinnakkaisnimiä ovat Juha, Juhani, Juho ja Jukka, jotka ovat suomalaisia lyhentymiä ja muunnoksia Johanneksesta ja sen ruotsalaisesta lyhentymästä Johan. Suomen almanakassa kaikki juhlivat nimipäiväänsä Johannes Kastajan päivänä 24.6.
Vilhelmi on Vilhelm-nimen suomalainen muunnos. Vilhelm on ollut ruotsalaisessa ja suomalaisessa almanakassa vuodesta 1709 alkaen. Vilhelm on muinaissaksalainen nimi, jonka merkitys on 'lujatahtoinen kypäräniekka'.
