Valitettavasti Lempi Pursiaisen teoksista ainoastaan Pienenä tyttönä Savossa on luettavissa myös isotekstisenä.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Kysymyksessä on varmaankin Pertti Koskimiehen aivan uusi lintukirja, jossa kiinnitetään erityistä huomiota lajien yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin. Teos: Suomen lintuopas / Pertti Koskimies ; valokuvat: Tomi Muukkonen ja Markus Varesvuo ; piirrokset: Jari Kostet ; [kartat ja graafit: Anja Jelonen], Helsinki : WSOY, 2005.
Myös Lasse J. Laineen teoksessa Suomalainen lintuopas, [Helsinki] : WSOY, 2004, 9. uudistettu painos, on kiinnitetty erityishuomiota lajien erehdyttäviin yhtäläisyyksiin.
Koulun oppiaineiden historiasta löytyy esitys mm. teoksesta Hellström (2008): Sata sanaa opetuksesta: keskeisten käsitteiden käsikirja (s.246-248). Suomalaisen koulutuksen ja opetuksen historiasta tietoa löytyy esim. teoksista Heikkinen (1983): Perinneyhteisöstä kansalaisyhteiskuntaan: koulutuksen historia Suomessa esihistorialliselta ajalta itsenäisyyden aikaan, Mikael Agricolasta opin ja tutkimuksen tielle 2006 (2007) ja Rinne (1984) Suomen oppivelvollisuuskoulun opetussuunnitelman muutokset vuosina 1916-1970: opetussuunnitelman intentioiden ja lähtökohtien teoreettis-historiallinen tarkastelu. Myös didaktiikkaa ja eri oppiaineiden historiaa käsittelevistä teoksista löytyy tietoa aiheesta. Nykyiset perusopetuksen opetussuunnitelman...
Pirkkalan kirjaston sivuilta löytyy tällainen tieto:
"Voit tehdä varauksia kirjastossa, mobiilisovelluksessa tai verkkokirjaston kautta. Varaaminen Pirkkalan kokoelmasta on maksutonta. Muualta PIKI-alueelta tuleva seutuvaraus on 2 €. Noutamattomasta varauksesta veloitetaan 1 €.
Mikäli etsimääsi aineistoa ei ole saatavissa Pirkanmaalta lainkaan, on mahdollista tehdä kaukovaraus. Tehdäksesi kaukovarauksen ole yhteydessä kirjaston asiakaspalveluun tai sähköpostilla osoitteeseen kaukolaina@pirkkala fi
Varauksia voi lainata vain sillä kortilla, jolla varaus on tehty. Pirkkalan kirjastot eivät luovuta varauksia muille kuin varauksen tehneelle henkilölle. Jos jonkun pitää hakea varauksesi puolestasi, ole yhteydessä kirjastoon etukäteen...
DVD:nä löytyy "Eva & Adam : neljät synttärit ja fiasko / ohjaaja Catti Edfeldt ; käsikirjoitus Måns Gahrton & Johan Unenge ; kuvaus Jan Rydqvist Helsinki : FS-Film, [2002]
Pasilan kappale on kuitenkin korjattavana, muista kirjastoista löytyy, tällä hetkellä kuitenkin kaikki ovat lainassa.
Telttasaunan ohjeita löytyy myös verkosta:
http://wiki.partio.net/Telttasauna
http://www.kolumbus.fi/bjorn.corander/sauna.htm
http://www.kolumbus.fi/bjorn.corander/firm/telttasauna.pdf
Tietoa eurokolikoiden keräilystä ja niiden arvon määrityksestä löytyy Suomen numismaattisen yhdistyksen sivuilta: https://tietopankki.snynumis.fi/eurot/eurokolikot/eurokolikoiden-kerail…
Suomen Pankki ei tee keräilyrahojen hinta-arvioita. Keräilyrahojen arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).
Parhaiten saat selvyyden päähenkilöiden kohtaamista vastoinkäymisistä lukemalla kirjan. Kirja löytyy myös äänikirjana, mikäli mieluummin kuuntelet tekstiä. Voit tiedustella kirjaa tai äänikirjaa lähikirjastostasi. Kirjasta on tehty kaksi elokuvaa, joita voi myös lainata kirjastosta.
Tuntematon sotilas kertoo sodasta, joten vastoinkäymisiä on monenlaisia, ja tietysti kuolema ja haavoittuminen ovat niistä vakavimmat. Sota-alueella selviytyminen, liikkuminen ja elämä on muutenkin vaikeaa ja tuo eteen monenlaista. Jos haluat tehdä analyysin jonkun tietyn henkilön kohdalta, keskity lukiessasi kirjaa juuri hänen kohtaamaansa ja kerää tietoa lukemisen edetessä.
R. L. Stinen kotisivuilla on lista Goosebumps-kirjasarjan kirjoista:
http://www.rlstine.com/#nav/books
Tietoa Nightmare Room -sarjan kirjoista löydät puolestaan täältä:
http://www.thenightmareroom.com/frames_flash.html
Stinen suomennetut teokset kustantajan verkkosivuilla:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=333
Katso myös:
http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio…
http://en.wikipedia.org/wiki/Goosebumps
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Nightmare_Room
Ääneneristyksestä on julkaistu mm. seuraavat kirjat:
Ääneneristyksen toteuttaminen (Suomen rakennusinsinöörien liitto, 2003)
Ääneneristys rakennuksessa (Rakennustieto 2003)
Aiheesta voi lukea myös internetistä, esim seuraavista osoitteista.
Paroc Oy: http://www.paroc.fi/channels/fi/acoustics/regulations+and+guides/aanene…
Puuinfo: http://www.puuinfo.fi/fi/ammattilaisten_palvelut/rakennussuunnittelu/su…
Kyseessä voisi olla tämä kirja: Alfred Smedberg, Poika joka ei osannut pelätä.
Tarinassa Teppo-niminen poika lähtee etsimään kadonnutta lehmää ja matkalla hän tapaa pelottavia olentoja, mm. Takametsän vihreätukkaisen noidan. Loppu on tietysti onnellinen: lehmä löytyy ja pelottavien olentojen kanssa tehdään rauha.
Kirja on Kouvolan pääkirjaston kokoelmassa, kuvakirjojen hyllyssä.
Satu sisältyy lisäksi ainakin seuraaviin satukokoelmiin: Lasten satuhelmiä ja Satumaailma, joita molempia on useassa Kymenlaakson kirjastossa.
Kyseinen kirja löytyy jo Espoosta ja siihen on 32 varausta. Voit siis jo varata sen, eikä tarvitse odottaa Myyrmäen kappaleen saapumista.
http://luettelo.helmet.fi/record=b2156356~S9
Koska kumpaakaan kirjainta ei käytetä suomen kielen kotoperäisissä sanoissa, on olemassa lähinnä joitain harvoja vierasperäisiä sanoja, joissa kirjaimet x tai q ylipäätään esiintyvät. Nykysuomen sanakirja tunnistaa kuusi q-kirjaimella ja viisi x-kirjaimella alkavaa sanaa, eikä niistä yksikään ole adjektiivi.Äänteellisesti X vastaa yleensä ks-konsonanttiyhtymää, ja suomen kirjakielen luoja, Mikael Agricola, käytti x-kirjainta ks:n sijaan. Agricola käytti myös q-kirjainta ja vieläpä sanojen alussa - esim. Agricolan quiua on nykysuomen kuiva - mutta merkintätyyli on jäänyt kauas historiaan.Kysymys on hyvä, mutta nykyisessä suomen kielessä ei vain ole ko. kirjaimilla alkavia adjektiiveja. 500 vuotta sitten kysyttäessä olisi ollut. Ehkä lasten...
Käytöstä poistettuja mikrokorttien lukulaitteita voi tiedustella Pakilan työkeskuksesta Jakokunnantie 26 -28, 00660 HELSINKI Yhteyshenkilöt varastossa ovat : Pekka Turunen ja Jim Rannila p. 7548 8578 tai
GSM: 050-3296 200. http://www.hel.fi/sosv/tyoto/pakila.htm
Helsingin kaupunginkirjastossa jäljellä olevat mikrokorttien lukulaitteet ovat käytössä ja valitettavasti kirjasto ei myy poistettuja mikrokorttien lukulaitteita suoraan asiakkaille.
Teoksessa Teen itse pihan rakenteet (Eskola, 1988) on ohje halkaistusta tukkipuusta valmistettavalle pöydälle ja penkille. Ohje on varmasti myös sovellettavissa hirsisen pöydän rakentamiseen.
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta. Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Varsin paljon internet-viitteitä Islannin energiataloudesta löytyy esimerkiksi Metacrawler-haulla (http://www.metacrawler.com/index_power.html) hakusanoilla 'Iceland energy'. Näin löytyvät mm. seuraavat:
National Energy Authority of Iceland - http://www.os.is/eng/
Iceland Energy - http://www.icelandenergy.is/sitemap.html
Utilization of Enery in Iceland - http://www.ml.is/hca_ml/energy.htm
Lisäksi esim. Iceland State Electricityn tai National Power Companyn osoitetiedot löytyvät kirjasta The Europa World Yearbook 1999. Kirja löytynee suurista kirjastoista.
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) ei tunne nimeä ”Saina”, mutta nimi saattaisi hyvinkin olla nimen ”Saima” mukaelma samaan tapaan kuin ”Saini” ja ”Saimi”. Se tavallaan täydentäisi näiden nimien muodostaman nelikon.
Nimi ”Saima” on ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan saanut alkunsa Snellmanin toimittamasta suomalaisuushenkisestä Saima-lehdestä, jonka nimi viittaa vesistö Saimaaseen. Ensimmäinen lapsi kastettiin Saimaksi vuonna 1852, ja Kansanvalistusseuran kalenteriin se pääsi 1882. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että 1800-luvulla ehdittiin kastaa myös kaksi Saini-nimistä tyttöä, ehkäpä Saima-nimen imussa. Sainin suurin suosio ajoittui aikavälille...
