Kuoroille saatavilla olevia nuotteja voit etsiä pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.lib.hel.fi), kohdasta Kirjat ja muu aineisto käyttämällä asiasanoina kuoromusiikki, mieskuorot, naiskuorot tai sekakuorot ja valitsemalla aineistotyypiksi nuottijulkaisut. Nuotteja voi kopioida omaan käyttöön. Saman haun voit tehdä myös lähimmässä kirjastossasi asiakaspäätteellä.
Kuvanveistäjä Antti Maasalon CV:n mukaan tuuliteoksen Huomiopiste (1992) sijainti on YLE, Helsinki.
Lähde:
Kuvataiteilijamatrikkeli, Antti Maasalo https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/antti-maasalo#bio
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne verbiä tärppäyttää, joka on siis selvästikin muodostettu verbistä tärpätä.
Sanakirjoista löytyy esimerkiksi vastaavantyyppinen verbi täsmäyttää ’antaa täsmätä; saattaa täsmäämään’. Sen perusteella voinemme päätellä, että tärppäyttää-verbiä on käytetty merkityksessä ’antaa tärpätä; saattaa tärppäämään’.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Vahvistusta tällaiselle tiedolle ei löydy mistään: Veikko on omakielinen nimi, sillä sana veikko on tunnettu ’veljen’ merkityksessä ympäri Suomea. Sirkku ei viittaa sisaruuteen laisinkaan.
Suuren etunimikirjan (Lempiäinen, 2001) mukaan "Sirkku-nimestä tiedetään, että vuonna 1877 ilmestyi suomeksi Grimmin veljesten satu Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt, josta Sirkku irtaantui tytönnimeksi. Kansanvalistusseuran kalenteriin nimi ilmaantui v. 1893, mutta muuttui myöhemmin Sirkaksi. Sirkut ovat tietenkin myös myös yleisiä peippolintuja (esim. keltasirkku)."
Pirjo Mikkosen Suomalaiset sukunimet -kirjan mukaan sukunimet Aalto ja Aaltonen ovat yleisempiä nuorista harkiten otetuista nimistä, joilla on korvattu useita ruotsalaisia sukunimiä vuosina 1906-1936.
Mikkosen teoksessa on myös tieto: "nimi on lyhyt, se sisältää luontoaiheisen sanan ja sijoittuu aakkosten alkupäähän".
Väestörekisterikeskuksen sivuilta voi myös käydä katsomassa, kuinka monta Aalto-nimen edustajaa Suomessa on: http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/"
LINDA - yliopistokirjastojen yhteistietokannasta löytyi seuraavat julkaisut:
Lahti kansainvälistyvässä Suomessa : tavoitesuunnitelmaseminaari 29.11.1989 / [julkaissut]
Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus Lahti : 1990. Pihlaja, Juhani:Lahden peruspiirteet : millainen kaupunki Lahti on? [Lahti] : Tekninen virasto, tietopalvelut, 1991. Happy days are here again : Amerikan ilmiöitä ja ajankuvaa Lahdessa 1945-1965 / [Lahden kaupunki], 1990. Halme, Timo: Kaupungin sisäinen rakenne : kaupunkirakenteen hajautuminen, Kuopion kaupunki, 1995. Vesala, Riitta Maankäytön suunnittelun strategiat ja käytäntö : esimerkkinä Lahti Espoo : Teknillinen korkeakoulu, 1994. The Finnish Urban Indicators System Nimeke A portrait of...
Tieto asiasta on kirjankustantajilla. Suurin osa suomalaisista yleiskustantajista julkaisee fantasiakirjallisuutta. Kustantajien kotisivuille pääset osoitteesta http://www.booknet.fi
Tieteis- ja fantasiakirjallisuuslehti Aikakoneen sivulta http://aikakone.org/aikalink1.htm löytyy teksti ja linkki ” Suurin osa viime vuosina suomennetusta high fantasy -kirjallisuudesta on esitelty nimimerkki Darkin (= Mika Salovaara) Scifi ja fantasiakirjat –sivulla http://www.risingshadow.net/phpBB2 ”.
Sivulta löytyy listaus tulossa olevista fantasiakirjoista.
Tietoa Agatha Christien elämästä löydät kätevästi Internetistä osoitteesta:
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/agatha.htm
Sivuilla on tietoa Christien elämästä ja tuotannosta sekä runsaasti linkkejä muille saman aiheisille www-sivuille. Sivuilta löytyy myös lista Christie -aiheisesta kirjallisuudesta johon pääset tutustumaan tarkemmin kirjastoissa.
Arto-artikkelitietokannasta löytyi muutama puutarhamyymälöitä koskeva lehtiartikkeli. Valitettavasti nämä eivät olleet ihan uusia, eivätkä kerro nykytilanteesta.
Muutama esimerkki kuitenkin:
- Jalkanen, Jyrki: Elämykset houkuttelevat puutarhamyymälään, Puutarha ja kauppa 2003:5
- Uimonen, Jyri: Etelä-Pohjanmaan taimistolla markkinointi ei häiritse tuotantoa, Viherympäristö 2001: 1
- Närhi, Seppo: Puutarhamyymälän suunnittelusta, Viherympäristö 1997:3
- Soini, Marianne: Uutta ajattelua puutarhakauppaan, Puutarha & kauppa, 2000:30
Esimerkkejä Aleksi-artikkelitietokannasta:
-Puutarhakeskus voi olla keskellä metsää, Puutarhasanomat 2007:6
- Kalliopää, Katri: Puutarhojen kova kilpailu pitää taimien hinnat kurissa, Helsingin sanomat 1.5.2001...
Teknillisen korkeakoulun kirjaston TEPA- termipankki sisältää rakennusalankin sanastoa viidellä kielellä. www.tsk.fi/tepa
Lisää tekniikan sanastoa löytyy termisanastosta osoitteesta www.cs.tut.fi. luokasta 6, johon sisältyy rakennustekniikka.
Antamiesi tietojen perusteella et ole biologista sukua kyseessä olevalle henkilölle. Jos enosi entinen vaimo käyttää entisen miehensä sukunimeä, hänen lapsellaan voi olla sama sukunimi kuin sinulla.
Lisätietona linkki "Nimiasiat".
http://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/
Suurimpien kaupparyhmien hausta ei tosiaankaan vehnänjyvä-sanalla hakiessa löydy mitään. Vastaava tuote voisi ehkä olla speltistä valmistetut tuotteet, kuten spelttihelmet.
Maanmittauslaitos on julkaissut cd-rom-muotoisen peruskartan PerusCD Itä-Lapin alueelta vuonna 1996. Sitä ei yleisten ja yliopistokirjastojen yhteistietokantojen mukaan ole saatavilla kirjastoista. Maanmittauslaitokselta sitä voi tiedustella. http://www.nls.fi/kartta/muut/yhttied.html -sivulla on Maanmittaustoimistojen yhteystiedot ja http://www.nls.fi/kartta/tuotteet/peruscd.html -sivulla voit tutustua PerusCD:hen.
Maanmittauslaitoksen karttapalveluja on myös internetin kautta saatavilla, esim. Kansalaisen karttapaikka osoitteessa http://www.kartta.nls.fi/karttapaikka/info/kansalaisen.html
Palvelu vaatii rekisteröitymisen, ja tarkemmat kartat ovat maksullisia.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita teoksia perheväkivallasta. Voit hakea aineistoa Internetissä osoitteessa www.helmet.fi. Kirjoita hakukenttään väkivalta auttaminen, niin saat osuvimman hakutuloksen, josta mainittakoon esim. Sirkka Pertun kirjat Perheväkivalta auttamistyössä: opas ammattihenkilöstölle (1999) ja Väkivaltaa kokeneiden auttaminen: opas ammattihenkilöstölle (1998).
Espoossa vain Sellosta löytyy kesän 2009 Novita. Tällä hetkellä se on lainassa ja eräpäivä 12.7.2011.
Helsingissä Itäkeskuksen kesänumero (3 /2009) on palautettu toiseen kirjastoon ja matkalla kotikirjastoonsa. Pystyt tekemään varauksen tästä lehdestä Helmetissä. Hae Novita: Helsinki, klikkaa varaa-painiketta, kirjaudu sisään ja valitse varattava lehti luettelosta. Noutopaikaksi voit valita oman kotikirjastosi.
Tarkoitatko alla olevaa sivua? Helmet-uutuudet-sivulle tulee aineistoa päivittäin, ja uutuus pysyy listalla pari viikkoa. Uusia elokuvia ei kirjastoihin ole sinä aikana tullut enempää.
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Suomenkielistä satu- tai kuvakirjaa diabeteksesta ei valitettavasti löydy Helsingin Kaupunginkirjastosta. Kokoelmiimme kuuluu mm. Anni Polvan kirjoittama kirja" Älä itke, Tiina! Tässä isommille lapsille kirjoitetussa kirjassa Tinttamari sairastuu sokeritautiin sekä BRANFIELD, John, Sokerihiiri. WS 1977. Ruotsinkielinen kuvakirja "Berätta mera, Matilda! : om att ha diabetes" käsittelee myös aihetta. Tämän on kirjoittanut Inger Sandberg. Mm terveyskeskuksissa sekä apteekeissa on mahdollisesti saatavilla lapsille sopivia kuvallisia esitteitä aiheesta. Diabetesyhdistyksestä voi myös tiedustella materiaalia.
Hei,
Voit saada lainaksi Suuri Toivelaulukirjan no 4 ja no 3. joissa kyseiset kappaleet ovat. Varauksen voit tehdä HelMetin kautta, jos Sinulla on kirjastokortti ja PIN-koodi. Voit tulla myös meidän kirjastoon ja lainata ao. kirjat tai ottaa valokopiot a´30 centtiä / kpl.
Kyseiset nuotit ovat sivuilla 24-25 Toivelaulukirja no 4 ja s. 104-105 Toivelaulukirja no3.
Akselin ja Elinan häävalssi löytyy myös Heikki Aaltoilan erillisestä pianonuotista.
