Tommy Tabermannilla on hyvät kotisivut ja siellä jopa mahdollisuus lähettää postia kirjailijalle. Suosittelen, että kysyt häneltä! Teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet, osa 4: Virikkeet, ainekset, rakenteet (WSOY, 2000)Tommy Tabermann kertoo lyhyesti myös Rosa Luxemburg runokirjansa synnystä. Tämän saman tekstin voit kuitenkin lukea vaivattomasti Tommyn kotisivuilta: http://www.tommytabermann.net/
Kirjaa on arvioitu ainakin seuraavissa artikkeleissa:Kuinka representoida representaatiota. Tiede & edistys 36 (2011) : 1 : s. 74-76. Esityksiä esittämisestä. Niin & näin. 18 (2011) : 2, s. 146-148,Edustava esitys representaatiosta. Terra 123 (2011): 4 . Luettavissa myös verkossaSekä Niin & näin että Tiede ja edistys löytyvät Pasilan kirjavarastosta. VOit mennä Pasilan kirjastoon ja pyytää lehdet luettavaksesi.
Kysymyksesi on aika laaja. Voisit ensi alkuun katsoa Oulun kaupunginkirjaston lastenosaston Teuvo sivuilta luettelon kauhukirjoista http://www.ouka.fi/kirjasto/lakauhu.htm . Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Minkähän ikäisille ajattelit kauhutarinoita? Ääneenluettavaksi sopivat kansansadut esim. Kuu paistaa, kuollut ajaa. Ja vähän nuorimmille esim. Vihreä koura ja muita kummitusjuttuja. Lastenosastomme kirjastonhoitajat antavat mielellään lisävinkkejä.
Suomessa oli kauppa-autoja eli virallisemmin myymäläautoja Tilastokeskuksen Moottoriajoneuvot 2007 -julkaisun mukaan 31.12.2007 rekisterissä 93 kappaletta.
Määrä on romahtanut muutamassa vuosikymmenessä. Karjalainen-lehden (5.7.2008) mukaan Suomessa oli vielä 1970-luvulla n. 1200 myymäläautoa. Samaisen lehden mukaan autojen nykyinen määrä on kolmisenkymmentä, mutta viimeisimmän virallisen tilaston mukaan luku on siis tuo 93.
Hei!
Salasanan saat vain käymällä henkilökohtaisesti jossakin Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteessä. Lisäksi tarvitaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilökortti.
Tästä linkistä löydät aukioloajat:
http://www.kuopio.fi/web/kulttuuri-ja-kirjasto/aukioloajat
Jos et pääse vielä käymään kirjastossa, voit uusia lainasi soittamalla aukioloaikoina lainaustoimistoon p. 017-182318.
Etsimänne kansansävelmä Elämä on arvoitusta sisältyy Tuitantiin samannimiselle äänitteelle, joka on julkaisut C-kasettina. Äänitteen tiedot löytyvät sekä kansallisdiskografia Fennicasta että Ylen äänitetietokannasta Fonosta, mutta valitettavasti äänitettä ei ole lainattavissa missään. Myöskään laulun nuottia tai sanoja ei ole julkaistu missään.
Pimeyden kukat (Flowers in the attic) on filmattu 1987, ohjaaja Jeffrey Bloom. Kirjastoissa tätä elokuvaa ei ole saatavana. Andrewsin kirjaan Rain perustuvaa samannimistä elokuvaa on ohjaamassa Craig DiBona. Kirjaa ei ole suomennettu.
Lähde: Internet Movie Database http://akas.imdb.com/
Pentti Lempiäisen kirjoittaman Suuri etunimikirjan mukaan Raila ja Raili ovat suomalaisia mukailuja nimestä Raakel. Myös virossa katsotaan Railin syntyneen vanhemmista muodoista Rachel, Rahel, Rahil. Suomen almanakassa Raili on vuodesta 1929. Annika taas on saksalaisperäinen hellittelymuoto, kuten suomalaisten kansanrunojen Annikki. Suomen almanakassa Annika ja Anniki ovat perinteisenä annan päiväinä 9.12, edellinén vuodesta 1984, Annikki vuodesta 1929.
Tietokantojen perusteella näyttää siltä, että Somerjoen laulusta Valot on julkaistu nuotteja sanoineen vain suomenkielisestä versiosta. Tuo englanninkielinen versio Lights löytyy kuitenkin äänitteeltä (Somerjoki: Iso lemmen pala, Siboney 2002), joten tiukan paikan tullen sanat ehkä saa kuuntelemalla talteen.
Esimerkiksi seuraavissa teoksissa on tietoa Anni Polvasta:
- Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1999
- Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän/Koonneet Kari Hatanpää ja Marketta Härkönen. Suomen nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto, 1996
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Ismo Loivamaa. Kirjastopalvelu, 1995
Kaikki nämä ovat Oulunsalon kirjastossa ainakin käsikirjastokappaleena.
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli on osoitteessa: http://www.nuorisokirjailijat.fi/polvaanni.shtml
Tässä Polvan kustantajan, Kariston nettisivu:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=41&a…
Suomen kustannustoiminnan historiasta löytyy Internetistä tietoa kyseisen kustantajan kotisivuilta.
BookNet kustantajien kotisivuja http://booknet.cultnet.fi/kustant/
WSOY:n historiikki http://www.wsoy.fi/www/yhtyma.nsf/historia.htm
Otavan historiikki http://www.otava.fi/otava/historia.html
Gummeruksen historiikki http://www.gummerus.fi/kustannus/yresittely.htm
Kustannustoiminnan historiasta on myös lukuisia teoksia. Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta
http://www.libplussa.fi/ valitse monipuolinen haku, sekä hae teoksia ja julkaisuja joiden -kohtaan asiasana tai luokka. Hakusanoina voit käyttää kustannustoiminta, kustantajat ja historia
Turun kaupunginkirjastossa ei tosiaan ole kysymääsi äänikirjaa, sitä ei myöskään ole enää saatavana Ylen tallennemyynnistä. Sitä näyttää vielä olevan muutamissa maakuntakirjastoissa. Voit tehdä kaukolainatilauksen lähimmässä kirjastossa, tilaus maksaa Turussa neljä euroa.
Kansalliskirjaston Fennicassa eli suomalaisen julkaisutuotannon tietokannassa ei ole Brad tai Paul Andersonin nimellä julkaistuja teoksia. En löytänyt Marmadukea myöskään sanomalehdissä julkaistujen strippisarjakuvien luetteloista tai tunnetuimpien sarjakuvasyndikaattien listoilta. Tom Deyn ohjaama Marmaduke-elokuva vuodelta 2010 on sen sijaan ilmestynyt suomeksi dubattuna, ja se on lainattavissa kirjastosta.
Julkaisen tämän vastauksen Kysy kirjastonhoitajalta -sivulla, jos jollain lukijoistamme sattuisi olemaan tarkempaa tietoa Marmadukesta.
Thomas Brezinan kirjasarjassa Seitsemän tassua ja Penny on ilmestynyt kevääseen 2006 mennessä 18 osaa, yksi on tulossa eli yht. 19. Osien nimet ovat:
16. Salaperäinen ihailija 2004
17. Outoja sattumia 2005
18. Uusi ihastus 2005
19. Susimetsän salaisuus 2006
Brezina on kirjoittanut sarjaan 35 osaa.
Helsingin kirjastoissa on käytössä varauskuitti, jonka asiakas voi tulostaa automaatilta, jos ei muista
varauksensa viimeistä noutopäivää. Tietoa tarvitaan varausten itsepalvelunoudossa.
Kuittiin tulostuva tieto ei ole täysin luotettava. Rajapinta, jonka avulla ohjelmat vaihtavat tietoa keskenään, laskee viimeisen noutopäivän nidetietueen viimeisen päivityksen päivämäärästä lähtien.
Automaatti ei (ainakaan tällä hetkellä) saa tietoa viimeisestä noutopäivästä suoraan kirjastojärjestelmästä vaan laskee sen itse ja eri syistä voi päätyä eri tulokseen.
Oikea noutopäivä näkyy varausilmoituksessa ja Helmet-haun Omissa tiedoissa.
Kyllä vain. Tässä joitakin esimerkkejä:Heikkinen, Antti: Maaseudun tulevaisuus (2019)Hirvonen, Elina: Että hän muistaisi saman (2010)Hotakainen, Kari: Jumalan sana (2011)Myllymäki, Maisku: Valvoja (2024)Pääskynen, Markku: Tämän maailman tärkeimmät asiat (2005)Rimminen, Mikko: Pussikaljaromaani (2004)Saarinen, Marjo Katriina: Kaikki päivän tunnit (2022)Sahlberg, Asko: Höyhen (2002)Tervo, Jari: Suomemme heimo (2001)Lisää teoksia voi hakea verkkokirjastosta asiasanalla "yhdenpäivänromaanit".
Brotherin sivuilta löytyy jonkinlainen yleisohje usealle mallille, missä mukana VX-1060. Päällisin puolin tuo kuvassa näyttää samalta kuin VX-1063 googlen kuvahaussa.https://manuall.co.uk/brother-vx-1060-sewing-machine/Noilta sivuilta ei ainakaan tuolla tarkalla VX-1063 mallilla löydy ohjeita. Jos nuo eivät ole kelvolliset, niin onnistuisiko ne löytymään jostakin ompelukoneita myyvistä liikkeistä.Eurokangas näyttää myyvän Brotheria verkkokaupassaan ja Jyväskyläss Sokkarilla heillä on myymäläpiste. Lisäksi ainakin Ompelukone Keinonen osoitteessa Väinönkatu 30 sekä Jyväskylän Ompelukone osoitteessa Väinönkatu 15 B myyvät ompelukoneita.
Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyvät molemmat Silja Sillanpään kirjoittamat Katti Matikainen -sarjan kirjat eli Reissukissa Katti Matikainen (2003)sekä Konttorikissa Katti Matikainen (2004).
Arvonimi earl on suomeksi jaarli. Jaarli vastaa arvonimeä kreivi. Jaarlista ei ole feminiinistä muotoa, joten kreivitär on englanniksi countess. (Lähde: http://www.katajala.net/keskiaika/elama/aatelisarvot.html)
Earl Fostescue voisi olla suomeksi joko Jaarli Fortescue tai Fortescuen jaarli. Ensimmäinen Fortescuen jaarli oli Hugh Fortescue (1753-1841). (Lähde: http://www.historyofparliamentonline.org/volume/1790-1820/member/fortes…)
