Paavo Rintalan teosta "Pojat" koskevat kirja-arvostelut:
Huovinen, Pentti: Pojista (Paavo Rintala; Pojat. Otava 1958) - Suomalainen Suomi 1958 s. 533-534.
Lounela, Pekka : Yhden kuolema (Paavo Rintala; Pojat. Otava 1958) - Parnasso 1959 n:o 1
s. 181-182.
Rousti, Kalevi : Romaani Oulun pojista ; Paavo Rintalan "Pojat" - Kaltio 1958 n:o 7-8 s. 184.
Kaksi pro gradu -työtä, jotka käsittelevät Paavo Rintalan teosta "Pojat":
Seppälä, Juha : Toinen maailmansota Paavo Rintalan tuotannossa. Turun yliopisto, kotimainen
kirjallisuus. 1982
Liuskari, Heleena : Sodan ja rauhan lapset Paavo Rintalan tuotannossa. Turun yliopisto, kotimainen
kirjallisuus...
Kysymäsi Satakunnan Kansa -lehdet ovat luettavissa Porin kaupunginkirjastossa mikrofilmeinä. Voit varata ajan kirjaston lehtienlukusalista mikrofilmien lukemista varten. Kirjastosta löytyvät mikrofilmeinä myös kaikki vanhat Satakunnan Kansan numerot ilmestymisestä lähtien.
Osa Satakunnan Kansan artikkeleista löytyy kokoteksteinä Satakunnan aluetietokannasta: http://www.pori.fi/satakunta/haku/satka.html. Artikkelitietokanta sisältää Satakuntaa koskevia artikkeleita vuosilta 1986-1999. Mukana on niiden toimittajien artikkeleita, jotka ovat antaneet luvan juttujensa liittämiseen tietokantaan.
Kysy kirjastonhoitajalta -sivuston arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx ) löytyy tieto, että John Deweytä on käsitelty täällä aiemminkin. Kopioin tähän vastauksen vuodelta 2002: "Uusi kasvatus" -suuntauksen kehittäjiin kuuluu kasvatusfilosofi John Dewey. Hänen Experience and education -teoksensa (alkuper. 1938) löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta (ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa). Tässä on ote Mette-Maria Kokkosen pro gradu -työstä:
"John Dewey, joka oli 1900-luvun vaikuttavimpia kasvatusfilosofeja, alkoi ensimmäisten pedagogien joukossa tutkia kokemusta ja sen merkitystä kasvatukselle ja oppimiselle. -- Tämä niin sanottu uusi kasvatus korosti ihmisen omia kokemuksia oppimisen lähteenä ja...
Kysyjä tarkoittanee vuosina 1984-1986 tehtyä Riptide-sarjaa.
Televisio-ohjelmatietojen mukaan sarjaa näytettiin Suomessa ainakin marraskuusta 1988 toukokuulle 1990 Kaapeli-TV:n Viihdekanavalla.
Kysyin asiaa Suomen Näytelmäkirjailijoidenliiton kirjastosta. Valitettavasti näytelmän ja dialogin kirjoittamisesta ei ole olemassa mitään perusteosta. Tiedot pitää noukkia sieltä täältä tai hakeutua jollekin kurssille.
Suomen kuningashankkeesta löytyy paljonkin kirjatietoa, mutta missään ei mainita, minkä hallitsijanimen kuninkaaksi valittu Hessenin prinssi Karl Friedrich olisi Suomen kuninkaana saanut. Anders Huldén on kirjoittanut kirjan nimeltä Kuningasseikkailu Suomessa 1918 (Kirjayhtymä 1988), mutta pikaselailulla ei siitäkään löytynyt mainintaa hallitsijanimestä.
Evreka-haku Internetissä löytää sivun nimeltä Suomen kuningasseikkailu (http://koulut.kirkkonummi.fi/seppa/suomi80/suomi809.htm), jonka mukaan "kuninkaan arvoniminä tulisivat olemaan Kaarle I, Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä". Tämä sivu on kirkkonummen Sepän koulun oppilaiden Sami Mikolan ja Matti Mäen Internetissä...
Teoksessa Teen itse pihan rakenteet (Eskola, 1988) on ohje halkaistusta tukkipuusta valmistettavalle pöydälle ja penkille. Ohje on varmasti myös sovellettavissa hirsisen pöydän rakentamiseen.
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta. Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Molemmat termit liittyvät suvuttomaan lisääntymiseen. Tieteen termipankin mukaan silmikointi tai kuroutuminen on hiivasienillä, kasveilla ja alkeellisilla eläimillä esiintyvä lisääntymistapa. Jotkut kasvit taas lisääntyvät kasvullisesti rönsyjen avulla. Lisää tietoa esim.Tieteen termipankin ja peda.net biologian -sivuilta:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:silmikointi
https://peda.net/p/hanna.numminen/bi6/eje/1te
Aamulehdellä on maksullinen arkisto. Tarkempia tietoja arkiston käytöstä ja maksuista löydät Aamulehden verkkosivuilta, http://www.aamulehti.fi/.
Tampereen kaupunginkirjaston työasemilla on asiakkaiden käytössä Suomen Media-arkisto, josta löytyy Aamulehden artikkeleita kattavasti vuodesta 1995 alkaen.
J. Vainiosta ei löydy tietoja taiteilijamatrikkeleista eikä Taidepörssi –julkaisussakaan ole hänen teoksiaan. Googlettamalla löytyi netiltä Huuto.netissä myytävänä ollut taulu 50-luvulta ”Asumus erämaan tuntumassa”, joka myyntihinta oli 42 euroa.
Podcast-sanalle ei toistaiseksi ole löydetty suomenkielistä vastinetta, kuten käy ilmi artikkeleista, joihin on linkit alla. Varmistin asian myös Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus), josta kerrottiin, että podcast-sanalle ei ole kukaan esittänyt toimivaa suomenkielistä nimeä. Myöskään Kotuksessa ei ole sellaista keksitty.
Ajankohtaista kielenhuollosta 10/2018 https://www.kotus.fi/kielitieto/kielenhuolto_kielitoimistossa/ajankohta…
Podcast-sana Kielikellossa https://www.kielikello.fi/-/podcast
Kotus https://www.kotus.fi/
Opetushallituksesta kerrottin, että asiaa ei ole säädelty tai ohjeistettu valtakunnallisesti opetushallinnon puolelta, vaan kyse on kuntien arkistointimääräyksistä ja -ohjeista. Kyseeseen tulee lähinnä todistukset.
Arkistointia yleisesti säätelee arkistolaki ja -asetus
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940831
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19821012
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 todetaan todistuksista:
"Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä,
ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen."
http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,17627,1558...
Kyllä, jos olet lainannut kirjan jostain Espoon, Helsingin tai Vantaan kirjastoista, niin sen voi palauttaa mihinkä tahansa muuhun näiden alueiden kirjastoon takaisin. Esimerkiksi Espoon kirjan voi palauttaa Vantaalle. Helmet kun on iso pääkaupunkiseudun kirjastoverkko, joka kattaa aikaisemmin mainitsemani alueiden kaikki kirjastot. https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Mika_Helmet_on
HelMet on Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen yhteinen kirjastoverkko. Edellä mainittujen kirjastojen Internetissä oleva aineistohaku on myös nimeltään HelMet (http://www.helmet.fi)
Pöykiö esiintyy sukunimenä Oulun seudulla ja pohjoisessa Kainuussa. Pöykiö-nimen arvellaan liittyvän Pöykkö-sukunimeen, joka on mahdollisesti muunnos tai risteytymä nmistä Pääkkö, Pyykkö ja Pöyhönen (Lähde: Pijo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000). Yleiskielistä merkitystä nimelle ei löytynyt.
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa on vastattu samantyyppiseen kysymykseen 10.6.2021.Vastauksen voi lukea osoitteessa https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulevat-marjasekoitusten-kuningatar-ja?language_content_entity=fi
Seinäjoella on oma lukudiplomi alakouluikäisille. Sen on suunnitellut kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston työntekijöistä ja alakoulujen opettajista koottu yhteistyöryhmä. Lukudiplomin nimi on Lukuseikkailu ja sillä on omat www-sivut, jotka löytyvät osoitteesta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lukuseikkailu/
Sivuilta löytyy diplomin suorittamisen ohjeet oppilaille ja opettajille sekä kirjalistat kunkin vuosiluokan diplomia varten. Lisätietoja Lukuseikkailusta saa esimerkiksi Seinäjoen kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastosta. Lisäksi Seinäjoen yläkouluissa ja lukiossa voi suorittaa lukudiplomin. Niistä saa tietoa koulujen äidinkielen opettajilta.
Kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Suomen sukututkimusseuraan, jonka Internet-sivuilta löydät myös luettelon sukuselvityksiä tekevistä henkilöistä ja yrityksistä yhteystietoineen. Osoite on http://www.genealogia.fi/index.htm. Tampereen kaupunginkirjastossa sukututkimus on luokassa 99.31. Luokassa 99.3 olevista sukutukimusoppaista olisi varmasti hyötyä. Tällaisia ovat esim. Kankaanpää, Matti J.: Sukututkimus askel askeleelta, 1999; Sampio, Seppo: Sukututkimuksen perustieto, 1996 ja Hyppönen, Marjo: Sukututkimuksen käsikirja, 1988
Hevoskirjailija Bonnie Bryantista on kysytty aiemminkin
etätietopalvelussa (Kysy kirjastonhoitajalta - Arkisto).
Valitettavasti hänestä ei löydy suomeksi elämänkertatietoja painettuna tai netistä. Englanninkielistä kotisivuakaan ei löytynyt. Pari englanninkielistä haastattelua kuitenkin löytyi seuraavista osoitteista:
http://www.abc.net.au/rollercoaster/saddle/special/default.htm
http://groups.msn.com/thesaddleclubgirls2004/interviewonbonniebryant.ms…
Ehdotamme että kyselet asiasta (Espoon kirjastoihin liittyen) Sellon kirjaston esimieheltä Hans Swahnilta.
Hansin sähköpostiosoite on Hans.Swahn@espoo.fi
