Kyseessä on Alice Tegnérin säveltämä Betlehems stjärna, johon sanat on kirjoittanut Viktor Rydberg. Se on Aukusti Simojoen suomentamana Fazerin julkaisemassa Joulun toivelauluja -kokoelmassa nimellä Betlehemin tähti.
Tällainenkin laulu löytyy aiheesta:
Betlehemsstjärnan [Musiktryck] / Gustaf Nordqvist ; [text:] Oscar Mannström Nordqvist, Gustaf, 1886-1949 (kompositör)
Alternativt namn: Nordquist, Gustaf, 1886-1949
HelMet-kirjastojen kokoelmista laulu löytyy suomeksi levyltä "25 harrasta joululaulua" ja ruotsiksi se löytyy levyltä: "20 mest önskade julsångerna". Ne löytyvät nimekehaussa näillä nimillä.
Seuraavat teokset voisivat olla hyödyllisiä tietolähteitä.Lahdenpää, Veikko: Myyjän kirja (5. painos: Suomen osuuskauppojen keskuskunta, 1958)Osuusliikkeen matkassa : muistoja edistysmielisestä osuustoiminnasta (Työväen Arkisto, 2018)Pirhonen, Seppo: Meidänkin kylässä oli kauppa : maaseudun kauppojen vaiheita maalaispuodista supermarkettiin (Urjamedia, 2017)Tasa, Armas: Tiskin takana ja pöydän päässä : osuuskauppamiehen muisteloita (Weilin + Göös, 1978)Osuusliikkeistä on laadittu paljon historiikkeja, mutta ne ovat useimmiten paikallisia. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy runsaasti tietoa Pirkanmaan osuusliikkeiden vaiheista, mutta ei Pohjois-Suomen. Kannattaa tehdä hakuja esim. kirjastojen yhteisessä Finna-...
Tunnukset Celian palveluun voitte saada omasta kirjastosta. Mukaan tarvitaan henkilötodistus ja alaikäisellä vanhemman allekirjoittama lupa, joka löytyy vaikka www.Celia.fi sivustolta: https://www.celia.fi/palvelut/tietoa-huoltajille/
Celian verkkosivuilta löytyy lisätietoa palvelusta sekä Oppari-verkkokauppa, josta voi hankkia kirjat oppilaalle. Ammattikoulun kirjat ovat maksullisia.
http://oppari.fi/sis/oppari/
Rahojen arvo riippuu paljon niiden kunnosta. Arvoa kannattaa kysellä numismatiikkaan erikoistuneista liikkeistä.
Rahojen arvoon liittyviä kysymyksiä on kysytty paljon Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Listaus numismatiikkaan liittyvistä kysymyksistä on osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=… .
Lisätietoja voi löytyä seuraavista:
http://www.filatelia.net/linkit/rahoja.html
http://www.snynumis.fi/neuvonta/neuvonta.htm
Voisi olla jonkinlainen purkki tai pakkaus.
Kotimaisten kielten keskuksesta voi kysyä myös. Kielitoimiston neuvontapuhelin 0295 333 201 (maanantaista perjantaihin klo 9–12), kesätauolla 30.6.–31.7.
Kaivattu kirja saattaisi olla aivan kotimaista alkuperää oleva Reeta Aarnion Maan kätkemät (Otava, 2008). Samaan sarjaan kuuluvat myös kirjat Veden vanki (Otava, 2009) ja Virvatulen vartijat (Otava, 2010). Kaikki kolme on julkaistu vuonna 2013 yhtenä niteenä nimellä Maan, veden ja tulen väki.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audb522da0-a8e8-4f5e-8d08-fdd902aa01b8
Laki yleisistä kirjastoista kertoo yleisten kirjastojen hierarkiasta ja valvonnasta, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492#P4
Ylin valtion yleisestä kirjastosta vastaava viranomainen on Opetus- ja kulttuuriministeriö, https://minedu.fi/kirjastot. Valtion alueellinen hallintoviranomainen on aluehallintovirasto, https://avi.fi/aluehallintovirastot. Valtion vastuista on kerrottu laissa.
Kunnan tehtävä on yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen. Eri kunnissa kirjastojen hierarkia voikin olla kovin erilainen, pienessä kunnassa voi olla esimerkiksi kirjastovirkailija ja kirjastotoimenjohtajan työ on yhdistetty esimerkiksi kulttuuritoimenjohtajan työhön, isossa kunnassa, kuten esimerkiksi Helsingissä...
Nykysuomen sanakirja, osa 4 ( WSOY,1996) selittää sanan rauhan hieroja tarkoittavan rauhanneuvottelijaa,- tunnustelijaa. Valitettavasti muuta selitystä en löytänyt. Kotimaisten kielten keskus Kotus tuntee suomen kielen, heiltä voisi sanojen alkuperää kysellä.
http://www.kotus.fi/
Arja Korisevan esittämä Avaruus on suomennos kappaleesta Walking in the Air (animaatioelokuvasta Lumiukko). Laulun nuotit ja suomenkieliset sanat löytyvät teoksesta Suuri toivelaulukirja, osa 17 (2003, ISBN: 952-461-023-X).
Vesa-Matti Loirin levyttämä laulu "Tähti tähdistä kirkkain" (tekijät Halonen - Jernström - Salmi) löytyy ainakin nuottikokoelmista Joulun toivelaulut (2006, ISBN: 951-952-461-138-1) ja Halonen, Kassu: Profile, vol. 2 (1999, ISBN: 951-757-633-1). Myös kuorosovitus laulusta on julkaistu.
Pyhäjärven ja muiden Kirikirjastojen asiakkaiden käytössä on ePress-palvelu, jossa voi lukea yli 200 kotimaista sanomalehteä digitaalisina näköislehtinä, mm. Helsingin Sanomia. Lehtiä voi lukea kirjaston asiakaskoneilta tai mobiililaitteelta Haapajärven, Pyhäjärven, Haapaveden ja Kärsämäen kirjastoissa. Eli muualla kuin kirjaston verkossa lehtiä ei voi lukea. Lisää tietoa Kiri-kirjastojen sivuilta:
https://kirikirjastot.verkkokirjasto.fi/web/arena/e-press
Toinen e-lehtipalvelu Kiri-kirjastoissa on Flipster. Sen kokoelmissa on valikoima englanninkielisiä aikakauslehtiä. Alla lisää tietoa:
https://kirikirjastot.verkkokirjasto.fi/web/arena/flipster
Kirjastot ja kirjastokimpat hankkivat oikeuksia e-lehtien asiakaskäyttöön...
Suomen kielellä on niukasti aineistoa aiheesta kehitysvammaisten homoseksuaalisuus. Kehitysvammaisten seksuaalisuutta ja/tai seksuaalikasvatusta käsittelevissä teoksissa homoseksuaalisuus käsitellään ylimalkaisesti mainiten. Teoksessa "Haaveita ja haluja : selkokielisiä tarinoita seksuaalisuudesta/Satu Hyttinen. Kehitysvammaliitto, 2009" on tarinat sekä nais- että miespareille. Teos on selkokielinen ja suunnattu erityisesti (vammaisille) nuorille.
Teoksessa "Sexuality and learning disabilities : A handbook /ed. by Michelle McCarthy and David Thompson. Pavilion, 2010" homoseksuaalisuutta on käsitelty lyhyesti. Teos on suunnattu erityisesti kehitysvammaisten parissa työskenteleville. Tieteellisiä artikkeleita aiheesta on julkaistu...
Kirjan lukeminen pitäisi onnistua kyseisellä lukulaitteella. Voi olla, että kyseessä on Adobe Digital Editionsin ongelma. Voisit olla sähköpostitse yhteydessä Ellibsin tukeen. Tuki palvelee osoitteessa support@ellibs.com. Asian selvittelyssä he tarvitsevat seuraavat tiedot:
Kuvaus ongelmatilanteesta
Käyttämäsi laite ja lukutapa
Kirjastokortin numero / käyttäjätunnus
Mahdollinen virheilmoitus, ruutukaappaus mikäli mahdollista
Aineisto, jota ongelma koskee
Onpa laaja kysymys! Etymologia on kielitieteen haara, joka selvittää sanojen alkuperää, sukulaisuussuhteita sekä merkitysten kehitystä. Eri kielissä voi olla eri tavoin kantakielestä muuttuneita sanoja. Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-hausta osoitteessa http://www.helmet.fi löytyy sanahaulla sanalla Etymologia seitsemän sivua viitteitä. Noin hyvin yleisesti ottaen esim paikannimi on saattanut syntyä paikallisten luonto-olosuhteiden mukaan, esim niemi, talo on saattanut saada nimensä paikannimen mukaan ja talossa asuva perhe on saattanut saada nimensä vuorostaan talonnimen mukaan. Kaikki nimethän eivät tietenkään ole kuvailevia. Viime kädessä nimet perustuvat ihmisten välisiin sopimuksiin.
Kysymyksesi tarkkuudesta johtuen kehottaisin sinua kääntymään lähimmän tieteellisen / oppilaitoskirjaston puoleen. Myös lähimmästä neuvolasta kannattaa kysyä.
Jämsänkosken kaupunginkirjastosta löytyy vain yleisiä raskautta koskevia teoksia, ei tutkimuskirjallisuutta.
Internetistä löytyi muutamia sivuja, joilla käsitellään lantiopohjan lihaksia:
http://syy.oulu.fi/kurssit/tallhak/k97/r8/biologia.htm
http://nicehouse.fi/terveysk/ilolihas.htm
http://www.tokem.fi/amk/kirjasto/tertii37.html
http://www.pulssi.fi/p9806b.htm
http://www.omt.org/homepage/finland/manuaali/manuaali_3-99.htm
http://www.delipap.fi/inkontinenssi/miteninkontinenssiahoidetaan.htm
Vaski aineistotietokannasta löytyy asiasanalla Puskin lukuisia viitteitä, suurin osa on englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi, mutta viitteitä myös suomeksi löytyy. Kirjoissa käsitellään A.Pushkinin elämää. Yhtään viitettä ei löydy yhdistettynä Pihkovaan.
Suomenkielisistä viitteistä meillä Turun kaupunginkirjastossa on mm. Kansojen kirjallisuus (osa 7), jossa käsitellään myös Puskinin elämää, mutta ei mainita Pihkovaa. Erkki Peurasen kirja "Aleksandr Puskin - venäläinen maailmankirjailija" on lyhyehkö esitys Puskinin elämästä ja tuotannosta. Selasin sen nopeasti, mutta en löytänyt ainakaan nyt suoraa mainintaa Pihkovasta. Romaanina meillä on varastossa Juri Tyjanovin "Nuori Puskin", jossa kerrotaan kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta....
Hannu Hautaniemellä on kappale Zai zai zai
Tapani Kansa laulaa Päättyneet on päivät -kappaleensa kertosäkeessä myös: "zai zai zai zai". Levytys on vuodelta 1968.
Molemmat voi kuunnella YouTubelta. Olisikohan kyseessä jompikumpi näistä?
Hei!
Olen sama kirjastonhoitaja kuin edellisen kerran vastatessani.
Tutkin asiaa tarkemmin ja löysin ajantasaisen nettisivuston osoitteesta http://www.tampere.fi/ytoteto/kartta/map.php
Esimerkiksi Eniron karttasivulla Ukkopekankatu edelleen on.
Pahoittelen kovasti sitä, että jouduitte odottamaan näin kauan tietoa.
Kyseessä on turkkilaisen Nazim Hikmetin runo Elämästä. Runon on suomentanut Brita Polttila ja se sisältyy Polttilan valikoimaan ja suomentamaan Hikmetin runojen kokoelmaan Punainen omena (1976).
Milna-nimelle ei löytynyt alkuperää eikä selitystä mitä se tarkoittaa. Väestöreksiterikeskuksen (http://www.vaestorekisterikeskus.fi/) nimipalvelun mukaan Suomessa Milna-nimisiä on vain muutama. Lähempänä Milna-nimeä on Milma, joka on muunnos nimestä Emilia. Ainoa löydetty Milna on kroatialainen kylä Brac-saarella. Voisiko tällä olla yhteyttä valittuun Milna-nimeen?
Nimi tulee vanhasta germaanisen kansanryhmän nimestä "bajuvaarit" (saksaksi Bajuwaren, latinaksi Baiovarii). Saksankielisessä Wikipedian artikkelissa on aiheesta enemmänkin. Nimen kirjoittaminen saksaksi y-kirjaimella (Bayern) on peräisin kuningas Ludwig I:n päätöksestä vuonna 1825. Sitä ennen käytettiin muotoa "Baiern".
Heikki Poroila
