Tätä kannattaa kysyä Suomen Kirjasäätiöltä, joka jakaa palkinnot. Tässä kirjasäätiön nettisivut, joista löytyy myös yhteystiedot: http://www.kustantajat.fi/kirjasaatio/kirjasaatio/
Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt vastausta. Sanojen aurinko, ottaa, saada ja sade alkuperää käsitellään kyllä monissa teoksissa, esimerkiksi Kaisa Häkkisen teoksessa Nykysuomen etymologinen sanakirja (uusin, 6. painos vuodelta 2013). Ottaa aurinkoa -ilmauksen merkitys 'oleskella auringossa ruskettuakseen' selitetään Pirkko Muikku-Wernerin teoksessa Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008). Sen sijaan teoksessa ei kerrota, miksi ilmauksessa käytetään juuri ottaa-verbiä. Ilmausta saada sadetta ei teoksista löydy, joten sekään ei selviä, miksi saada-verbiä käytetään sade-sanan yhteydessä.
Suomen kielen käyttöä koskeviin kysymyksiin vastataan Kielitoimiston puhelinneuvonnassa arkisin klo 9-12....
Uutta kirjaa Sulo Kolkasta ei ole ilmestynyt sitten vuoden 2006. Suomen sotilas -lehdessä (Näytenumero, nro 6, 2009) on pieni kirjoitus, jossa hänet mainitaan. Sen mukaan tarkka-ampuja Sulo Kolkkaa ei ole ollut olemassakaan, vaan ainoastaan urheilutoimittaja Sulo Kolkka. Ulkomainen toimittaja olisi mahdollisesti sekoittanut tarkka-ampuja Simo Häyhän ja Kolkan nimet keskenään. Artikkeli löytyy täältä:
http://www.suomensotilas.fi/pdf/Naytenumero_74_75.pdf
Wikipedia-artikkelista löytyy lisää tietoa "sotilashahmo" Sulo Kolkasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo_Kolkka_(sotilashahmo)
Hei, tietoa Suomen kansantaloudesta helpointa on kysyä Tilastokeskuksesta. Kysyttäessä s-postilla on varminta määritellä, että mitä ajanjaksoa tarkoitatte.Helmet-kirjastosta löytyy tietoa kirjallisessa muodossa. Esimerkiksi emeritusprofessori Markku Kuisma on kirjoittanut aiheesta.Tästä löydät yhteystiedot Tilastokeskuksen neuvontapalveluun.https://stat.fi/fi/tietoa-meista/yhteystiedot/neuvonta-ja-tietopalveluSähköposti: info@stat.fiPuhelin: p. 029 551 2220
Seuraavien verkkosivustojen mukaan erilaisten kamelirotujen tiineys kestää n. 13 kuukautta:
http://www.americazoo.com/goto/index/mammals/356.htm;
http://www.arab.net/camels/;
http://www.animalinfo.org/species/artiperi/camebact.htm
Finnairilta saatte varmasti tarkat tiedot ( http://www.finnair.fi ) esim. soittamalla, mutta mikäli haluatte itse "laskeskella" löytyy Internetistä laskuri, joka ilmoittaa kaupunkien välimatkat linnuntietä. Laskurin osoite on http://www.indo.com/cgi-bin/dist . (Sivun otsikko on hieman hämäävä, mutta laskuri löytyy sivun keskivaiheilta.)
Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan nimi Suvi esiintyy 7.6. suomalaisessa almanakassa v:sta 1950 lähtien. Suvi on myös suosittu yhdysnimen alku. Suvi on suomalainen vuodenaikoihin liittyvä kaunis nimi, merkitsee myös etelää ja suojasäätä.
Vilkunan kirjassa Etunimet kerrotaan, että Henna on vanha muoto nimistä Henriikka ja Henrietta. Nämä nimet ovat Henrikin sisarmuotoja. Henna on myös kutsumamuoto Johannasta ja Helenasta.
Nimien alkuperistä kertovat mm. teokset:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?
Pentti Lempiäinen: Nimipäivättömien nimipäiväkirja
Slaavilainen ruokakulttuuri kattaa useamman valtion ruokakulttuurin, mm. Venäjä, Ukraina, Bulgaria, Puola ja Tsekki.
Hyvät artikkelit näiden alueiden ruokakulttuurista löytyvät kirjoista Kultainen keittokirja (osat 3 ja 4) ja Culinaria: European specialties: Vol 1.
Myös seuraavista kirjoista aiheesta löytyy tietoa, vaikka useimmat pääasiassa sisältävät ruokaohjeita. (eniten kirjallisuutta näyttää löytyvän Venäjän ruokakulttuurista):
Lindström, Juhani: Venäläinen keittiö: Jäämereltä Kaukasiaan
Lehmusoksa, Risto: Venäjän keittiö
Salamaa, Elsa: Gulassista haaremin herkkuun
Lehtiartikkeleita:
Saine, Helena: Venäjä (Kodin kuvalehti 1999; 8, s. 143-144, sarja: Maailma lautasella)
Venäläinen ruokaperinne yllättää (Ortodoksinen kulttuuri 1995; 6...
Arvonimi earl on suomeksi jaarli. Jaarli vastaa arvonimeä kreivi. Jaarlista ei ole feminiinistä muotoa, joten kreivitär on englanniksi countess. (Lähde: http://www.katajala.net/keskiaika/elama/aatelisarvot.html)
Earl Fostescue voisi olla suomeksi joko Jaarli Fortescue tai Fortescuen jaarli. Ensimmäinen Fortescuen jaarli oli Hugh Fortescue (1753-1841). (Lähde: http://www.historyofparliamentonline.org/volume/1790-1820/member/fortes…)
Valssin "Ta mej till havet" säveltäjä ja sanoittaja on Peter Lundblad. Alkuperäisen esittäjän selvittäminen olikin sitten mutkikkaampaa, mutta veikkaisin että se on säveltäjä itse. Yleisradion Fono-tietokannasta löytyi monta äänitettä jossa esittäjänä oli Lundblad, yksi jossa esittäjä oli Lars Berghagen sekä useampia instrumentaaliversioita.
Eteläisimmässä Suomessa suunnilleen linjalle Rauma - Tampere - Lappeenranta kasvavan metsätammen mahdollisuudet pärjätä Lieksan korkeudella ovat varsin huonot, vaikka on todennäköistä, että ilmaston oltua nykyistä lämpimämpi myös tammia on esiintynyt nykyistä pohjoisempana. Oikein suotuisissa mikroilmastollisissa olosuhteissa tällainen kasvaminen voisi ehkä olla satunnaisesti mahdollista, mutta jo puuksi kasvaminen edellyttäisi, ettei kauteen mahdu pitkiä ja kylmiä talvia.
Euroopanpähkinäpensas on tammeakin arempi ja eteläisempi laji, jonka yksilön pohjoisimmaksi tunnetuksi esiintymispaikaksi antaa Wikipedia Korpilahden Keski-Suomessa. Korpilahti ei ole juurikaan Lieksaa etelämpänä, mutta pähkinäpensaan pärjäämisen näkökulmasta Lieksa...
Hei
Kuopion kaupunginkirjaston uusi verkkokirjasto otettiin käyttöön toukokuussa 2011. Frank-monihakua Kuopion osalta on Kirjastot.fi:n taholta työstetty. Valitettavasti työ on edelleen kesken eikä tiedossamme ole tarkkaa aikataulua, milloin haku saadaan toimimaan.
Pahoittelemme tätä ja toivomme kärsivällisyyttä.
Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokantaa voi käyttää osoitteessa:
http://kirjasto.kuopio.fi//
Sivu löytyy myös, kun googleen kirjoittaa Kuopion kirjasto.
Lähdeviitteita voidaan merkitä monella eri tavalla. Olennaista on erottaa selkeästi oma ja lainattu teksti ja mainita käytetyt lähteet selkeästi ja johdonmukaisesti. Viitteistä tulee ilmetä tekijän tai tekijöiden sukunimi, julkaisun painovuosi ja sivunumerot. Internet-lähteisiin on merkittävä päivämäärä, jolloin niihin on viitattu.
Alkuperäislähteet ilmoitetaan mieluiten alkuperäisessä asussaan ja aakkostetaan arkistojen, julkaisujen ja sanomalehtien mukaan.
Lisää tietoa lähdemerkinnöistä löydät esim. seuraavista lähteistä:
http://www.kielijelppi.fi/kirjoitusviestinta/lahdeviitteiden-merkinta
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/hie/opiskelu/.../HISsemohje
http://www.helsinki.fi/~pmautio/orientoiva/viittaaminen.html
Kirjoja: Kananen, Jorma:...
Tee asiasanahaku pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussaan (www.libplussa,fi). Yhdistä hakusanaan vanhukset seuraavia sanoja: toimintakyky, toimintaterapia, elämänlaatu, hoito, avohoito. Voit käyttää myös hakusanaa vanhustyö. Näillä saat esille muutamia viitteitä kirjoihin, jotka voisivat olla kiinnostavia. Täysistä tiedoista voit tarkistaa, mitä kirjat pitävät sisällään, ja saatavuustiedoista, missä kirjastoissa kirja on saatavilla.
Tieteellisten kirjastojen kokoelmista ei löytynyt lisäksi mitään, mutta seuraavia artikkeleita voisit kysellä esim. Helsingin pääkirjastosta: Jacobson, Harriet: Toimintaa iäkkäälle (Toimintaterapeutti 1998, nro 5, sivu 3-6); Raitanen, Anitta: Viriketoiminta laitospotilaiden hoidossa (...
Seuraava näkemys perustuu koiran kanssa elämiseen, ei eläinten fysiologian erikoisosaamiseen. - On tuskin mitään yleistä biologista syytä, minkä takia koira ei voisi ainakin pakottavassa tilanteessa virtsata ja ulostaa vedessä. Vedessä pysyvästi elävillä eläimillä ei vaihtoehtojakaan ole, mutta koiralla on. Varsinkin virtsaaminen on tärkeä viestintäväline, joka vedessä menettää tehonsa. Koiran ei siis yleensä kannata virtsata vedessä.
Ulostaminen on kaikilla koirilla silminnähden lihastyöskentelyä edellyttävä tapahtuma, jonka aikana useimmat koirat rodusta riippumatta taivuttavat vartalonsa tiettyyn asentoon, jotta uloste ei putoa omille jaloille. Asento on vaistomainen, eikä perustu harkintaan ajasta ja paikasta. Todennäköisesti vedessä...
Dawson's Creek -kirjoja on suomeksi ilmestynyt viisi:
Jennifer Baker: Kaiken uuden alku ja Tyyntä myrskyn edellä
K. S. Rodriguez: Pitkä kuuma kesä ja Suhteet solmussa
C. J. Anders: Viettelysten viikonloppu
Fanisivun mukaan kirjoja olisi englanniksi ilmestynyt yhteensä 16. http://tonystrading.co.uk/galleries/tvbooks/dawsonscreek.htm
Monien satujen noidat muistuttavat kuvaustasi. Myös esimerkiksi L. Frank Baumin Ihmemaa Ozin Peltimiehellä, Carlo Collodin Pinokkion Pinokkiolla ja Tove Janssonin Taikurin hatun Taikurilla on samoja piirteitä. Hahmot voivat tosin näyttää hyvinkin erilaisilta kuvittajan mukaan.
Laulettuna löytyy Saaritsan kääntämänä cd-levyltä:Terveiset ulapalta : musiikkia mereltä ja järvien seliltä.
Näyttää ettei löytyisi nuottia, jossa sanat olisivat painettuina suomennoksena.
Myöskin löytyy Tikkurilan musiikkivarastosta vhs-kasetti, jossa laulu lauletaan suomeksi (saattaisi olla tekstitetty, en tiedä).
Näistähän voi kuuntelemalla "poimia" sanat.
