Anna-Leena Härkösen koulutuksesta ja lapsuudesta löydät tietoa mm. teoksesta Tulusto Esko: Elämää Suomessa: henkilögalleria (1990).
Lisää lähteitä ja tietoa Härkösestä on esimerkiksi Kirjasammossa,
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena/
Parhaiten tehtäväksiantoa vastaava kirja taitaa löytyä 70-luvulta:
Jaroslav Kochin kirja Onnellinen lapsi : vauvaikäisen kotikasvatus (Gummerus 1977)
Muita aihetta käsitteleviä ovat esimerkiksi
Rödstam, Monica: Lapsen kehitys 0-3 vuotta. Otava 1993
Sinkkonen, Jari: Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun. WSOY 2008
Saatavuustiedot voi tarkistaa HelMet-aineistotietokannasta www.helmet.fi
Ainakin näistä kokoelmista löytyy runoja ruusuista:
- Ruusutarha : antologia runoa ja proosaa / suomentanut ja suomeksi toimittanut Tytti Träff (1999)
- Ruusu-unelmia / valokuvat: Annette Timmermann ; suomenkielisen laitoksen toimittanut Tanja Kanerva (2007)
- Liljojen aikaan : kukkarunoja / toimittanut Tuula Simola (1999)
Molemmat runot ovat V.A.Koskenniemen tuotantoa, Koulutie (Olen unessa useasti sinun kaduillas, koulutie) ja Elegioja 3 (Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin).
Hei!
Nuottikokoelmassa Pienten lauluja. WS 1958 on laulu nimeltä Pekan polttolasi. Olisiko kyseessä sama runo? Nuottikokoelma näyttää olevan paikalla Mikkelin kaupunginkirjastossa.
Valitettavasti ainakaan vielä Nurkkaa ei voi varata sähköisesti netin kautta. Kirjaston kotisivuilta löytyy kyllä tilavarauslomake, jossa Nurkan varaamiseen on kohta "Mikroluokka" (http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=104…). Lomaketta ei kuitenkaan voi lähettää sähköisesti, vaan se on postitettava tai tuotava kirjastoon.
Nurkan varaustavat ovat siis:käynti pääkirjaston vastaanotossa, puhelinsoitto numeroon 06-325 3533, sähköpostilla varauksista huolehtivalle henkilölle (marika.vahakuopus(at)vaasa.fi) tai tilavarauslomakkeen toimittaminen kirjastoon.
Tietyllä kielellä julkaistun aineiston hakeminen Hämeenlinnan seudun verkkokirjastoista on hieman haasteellista. Kielivalinnoista kun löytyvät vain yleisimmät kielet. Hämeenlinnan seudun kirjastoista ei valitettavasti löydy kuin muutama kiinankielinen teos:
- Sata satua Kiinasta = Zhongguó tónghuà yibai shou / koonnut Zhang Guìzhen ; kuvittanut Hua Qianhóng ; suomentanut Voitto T. Kettunen
- [Suomalaiset valitut novellit] / valik. ja käänt. Du Zhongying
- Yinzheng Fenlan : shishi yu guandian (opas Suomen historiasta ja yhteiskuntaelämästä)
- Jadekasvot : valittuja tarinoita Kiinan muinaisajoilta / Wu Chucain ja Wu Diaohoun vuonna 1695 julkaisemasta proosa-antologiasta Guwen guanzhi ... valikoinut, suomentanut ja selityksin varustanut Jyrki...
Suomen etu- ja sukunimilain (946/2017) 16 §:n mukaan elossa olevan henkilön käytössä oleva sukunimi voidaan ottaa sukunimenä käyttöön vain tietyin ehdoin. Sukulaisuus on hyväksytty peruste eli jos tämä kysymyksessä mainittu henkilö on kysyjän puolison sukulainen, nimenmuutos on ollut laillinen eikä sitä varten ole tarvinnut kysyä erikseen lupaa. Jos kysyjän puoliso haluaa ehdottomasti eri nimen, hänen täytyy hankkia ns. uudissukunimi, joka ei ole vielä kenenkään käytössä. Uudissukunimestä säädetään em. lain pykälissä 17-20.
Heikki Poroila
Sulkuaikana lainoja kannattaa nyt uusia verkkokirjastossa tai puhelimitse, koska niille tulee tavallista pidempi laina-aika poikkeustilan takia.
Kysymyksesi koskee Kuopion kaupunginkirjastoa. Siellä palautuksia voi kuitenkin halutessaan jättää kirjastojen palautusluukkuihin, mikäli sellainen on.
Palautusluukut ovat seuraavissa kirjastoissa:
-Pääkirjasto (Museokadun puolella)
-Juankosken lähikirjasto
-Kaavin lähikirjasto
-Nilsiän lähikirjasto
-Puijonlaakson lähikirjasto
-Tuusniemen lähikirjasto
Lisätietoa mm. lainojen uusimisesta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://kuopio.finna.fi/FeedContent/uutiset/https%253A%252F%252Fkuopionkirjasto.fi%252F%253Fp%253D47970
Pukujen suunnittelusta ei valitettavasti löytynyt tietoa, mutta muodin historian kirjoista löytyi kuvia antiikin ajan pukeutumisesta. Tällaisia kirjoja ovat esim. Wolfgang Bruhn: Pukuhistorian kuvasto ja Max Tilke: Pukujen kuosit ja leikkaukset. Kirjat on julkaissut Lehtikirjakauppa vuosina 1981 ja 1982. Lisäksi löytyy Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, tekijänä John Peacock ( Otava 1991) ja Vaatteet ennen ja nyt, tekijänä Mare Lappalainen (WSOY 1995). Tänä vuonaa on ilmestynyt Taina Luoman Muoti-ilmiöitä antiikista nykyaikaan (WSOY). Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa Pukujen suunnittelusta ei valitettavasti löytynyt tietoa, mutta muodin historian kirjoista löytyi kuvia antiikin ajan pukeutumisesta. Tällaisia kirjoja ovat esim....
Hyönteiskirjoja löytyy kyllä paljonkin. Muutamassa vanhemmassa teoksessa on selkeät piirroskuvat, joiden avulla tunnistaminen voi olla helppoakin: Hyönteisiä värikuvina (toim. Uunio Sailas) tai Ulvinen Arvi, Maamme pikkueläimiä.
Varsinaista suomenkielistä käyttöohjetta ei taida Ad-Awareen löytyä, kuten ei juuri muihinkaan hyödyllisiin apuohjelmiin. Monia ohjelmia pystyy kuitenkin sujuvasti käyttämään ilman käyttöohjeiden lukemistakin.
Englannin kielen taito tietysti auttaa perehtymään tarkemmin ohjelmien ominaisuuksiin.
Ad-Awaren osalta tilanne on kuitenkin kielen suhteen useimpia muita ohjelmia parempi, sillä siihen pystyy lataamaan suomenkielisen käyttöliittymän. Useita vaihtoehtoisia kieliä sisältävän kielipaketin voi ladata mm. osoitteesta http://www.lavasoft.de/support/download/
Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten kirjastojen kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HelMet -verkkokirjastosta: http://www.helmet.fi
Voit etsiä kirjoja esimerkiksi tekijän, teoksen nimen tai aiheen mukaan. Yhdellä haulla näet kirjan saatavuuden kaikissa yllämainittujen kuntien kirjastoissa.
Jos haluat noutaa kirjan siitä kirjastossa, jossa se on hyllyssä, voit soittaa kirjastoon ja pyytää heitä varaamaan sen sinulle. Tämä varaaminen on maksutonta. Mutta jos haluat hakea kirjan esimerkiksi sinua lähinnä olevasta kirjastosta (kirja on esim. hyllyssä Vuosaaressa ja haluat noutaa sen Lauttasaaresta, josta kirja on lainassa) voit tehdä varauksen HelMet -verkkokirjaston kautta, jos sinulla on lainauskortin lisäksi tunnusluku (jonka saa...
Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -aineistohausta (https://helmet.finna.fi/). Hakusanaksi voi laittaa sukunimet. Esim. teos Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkku Paikkala. – Uudistettu laitos. - Otava, 2000.Myös Tuomas Salsteen kokoamasta linkkilistasta voi löytää lähteitä sukunimestä Raikkerus https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-Raikkerus~raikkerus.
Rahoitusbudjettiin liittyvää kirjallisuutta on mm. laskentatoimen, budjetoinnin kirjoissa. Asiasanalla budjetointi tai laskentatoimi tai yhdistämällä asiasanat yritykset ja budjetointi voit katsoa esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 .
(Pelkästään rahoitusbudjettiin liittyvää kirjallisuutta ei voi etsiä, koska asiasanaa rahoitusbudjetointi ei käytetä.)
Hyviä selkeitä määritelmiä rahoitusbudjetoinnista on esim. seuraavissa:
- Leppiniemi, Jarmo: Yritysrahoitus, 1989 (täydennettävä ajantasalla pidettävä kansio)
- Leppiniemi, Jarmo: Rahoitus (s. 44-61 käsittelevät rahoitusbudjettia, myös budjetin laatimista)
Laskentatoimen kirjoissa on esimerkkejä rahoitusbudjetin...
Valitettavasti internetistä, etsimästäni kirjallisuudesta jne. ei löytynyt muita tietoja kuin että kyseinen ravintola oli Jyväskylässä ainakin 1980-luvulla. Tietääkö kukaan lukijoista tarkkaa vuotta?Jos pizzerioiden historia Suomessa kiinnostaa, suosittelen uutuuskirjaa Nupponen: Pizzeria nimeltä Suomi.
J. Vainiosta ei löydy tietoja taiteilijamatrikkeleista eikä Taidepörssi –julkaisussakaan ole hänen teoksiaan. Googlettamalla löytyi netiltä Huuto.netissä myytävänä ollut taulu 50-luvulta ”Asumus erämaan tuntumassa”, joka myyntihinta oli 42 euroa.
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan setelin arvo oli tuolloin 300-3000 euroa. Hinta vaihtelee paitsi setelin kunnon mukaan myös sen mukaan, ovatko rahan allekirjoitukset käsin kirjoitettuja vai painettuja ja onko allekirjoitusten alla viivoja vai ei.
Tietoa rahojen arvoon liittyvistä asioista on paljon myös esimerkiksi Suomen Numismaattisen Yhdistyksen sivuilla:
http://www.snynumis.fi/
Hei
En valitettavasti löytänyt tietoa sukunimen alkuperästä.Tuomas Salste on tehnyt tutkimusta suomalaisista sukunimistä. Myös Räbinä nimi löytyy Salsteen sukunimi-infosta. Sieltäkään ei suoraan selviä mistä nimi on peräisin. Sieltä löytyy kuitenkin linkkejä, joiden kautta asiaa voi edelleen tutkia. Alla linkit käyttämilleni sivustoille.
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/rabina.html
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-R%C3%A4bin%C3%A4~rabina
https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=sukunimet
Suomenkielisinä käännösromaaneina Helmet-aineistohausta ( http://www.helmet.fi ) löytyy mm. Virginia Woolfin Mrs. Dalloway, josta löytyy samanniminen englanninkielinen cd-äänikirja. C-kaseteilla löytyy äänikirjat George Orwellin Eläinten vallankumouksesta nimellä Animal Farm ja P. G. Wodehousen Outo lintu linnassa-teoksesta nimellä Pelican at Blandings. Molempien teosten kieli on melko yksinkertaista.
Englanninkielisiä äänikirjoja voi etsiä Helmetistä valitsemalla hakutavaksi sanahaku ja kirjoittamalla hakusanaksi kaunokirjallisuus. Valitse pudotusvalikosta aineistoksi cd-levyt tai c-kasetit ja kieleksi englanti. Näin saat näkyviin järjestelmässä olevat englanninkieliset äänikirjat, joiden pareiksi voit etsiä suomenkielisiä romaaneja.
