Tarkoittanette henkilönimeä eikä päähinettä? Mielestäni muoto Hilkka olisi paras. Vaikka latinan sanakirjat yleensä viittaavatkin k:sta c-kirjaimeen, ei k-kirjainkaan ollut täysin vieras vanhalle latinalaiselle aakkostolle. Muoto Hilcca, joka olisi vaihtoehto, olisi nähdäkseni keinotekoinen ja siitä olisi paljon vaikeampi päätellä ääntämistä. 'Hilkka' päähineen merkityksessä olisi 'mitella'.
Suomen valokuvataiteen museo on vastannut smantapaiseen kysymykseen nän: "Suosittelen tutustumaan tulosteiden arkistokelpoisuutta pohdittaessa oheisen nettisivun tarjontaan:http://www.wilhelm-research.com/ Täältä löytyy useiden "tulostin, muste, paperi, kehystys, säilytys" -yhdistelmien testejä, jotka on tehty hallituissa oloissa ja joihin useat ammattilaiset ympäri maailman luottavat. Selkeistä taulukoista on helposti havaittavissa eri muuttujien vaikutus säilyvyyteen."
Vastauksessa on myös vinkkejä musteen ja paperin valinnasta, mutta ne sinulla tuntuu jo olevan tiedossa.
https://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/#!id=59
Kameralaukku.com keskustelussa on hieman helpommin hahmotettavia vinkkejä. https://foorumi...
Missä tahansa Helsingin kaupunginkirjastossa voi kirjoittaa ja tallentaa tekstiä .rtf-muotoon. Tämä on mahdollista Word-tekstinkäsittelyohjelmassa ja se on valmiina asiakastietokoneissamme.
Suomen kuningashankkeesta löytyy paljonkin kirjatietoa, mutta missään ei mainita, minkä hallitsijanimen kuninkaaksi valittu Hessenin prinssi Karl Friedrich olisi Suomen kuninkaana saanut. Anders Huldén on kirjoittanut kirjan nimeltä Kuningasseikkailu Suomessa 1918 (Kirjayhtymä 1988), mutta pikaselailulla ei siitäkään löytynyt mainintaa hallitsijanimestä.
Evreka-haku Internetissä löytää sivun nimeltä Suomen kuningasseikkailu (http://koulut.kirkkonummi.fi/seppa/suomi80/suomi809.htm), jonka mukaan "kuninkaan arvoniminä tulisivat olemaan Kaarle I, Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä". Tämä sivu on kirkkonummen Sepän koulun oppilaiden Sami Mikolan ja Matti Mäen Internetissä...
Kiinalaisen Bei Daon runo Pyrstötähti löytyy Pertti Seppälän toimittamasta kirjasta Itämaisen elämänviisauden kirja (WSOY, 1994).
Pyrstötähti sisältyy myös Seppälän suomentamaan Bei Daon valittujen runojen kokoelmaan Puhun peilille kiinaa (Basam Books, 2013).
Anna-Leena Härkösellä on runsaasti tuotantoa, josta pääosa oli tällä hetkellä lainassa Oulunsalon kunnankirjastosta. Hänen tuotantoaan saadaan kyllä tilattua Oulunsaloon toisista Outi-kirjastoista. Outi-posti kulkee keskiviikkoisin, voit laittaa vastausmailina tilauksen. Varausmaksu on 1 EUR per kirja.
Outi-kirjastojen aineistohausta http://www.outikirjastot.fi/ voit tarkistaa milloin Anna-Leena Härkösen kirjat palautuvat Oulunsalon kunnankirjastoon.
Lahden kaupunginkirjaston LASTU-verkkokirjaston internetosoite on lastukirjastot.fi. Sivun oikeassa yläkulmassa on Kirjaudu sisään -kohta, jonka takaa näet omat lainat, varaukset, maksut ja voit uusia lainasi.
Sisäänkirjautumiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja siihen liittyvän nelinumeroisen PIN-koodin. Ensimmäisellä kerralla verkkokirjastoon sisään kirjautuessa on luotava ns. käyttäjätili, mikä tarkoittaa käytännössä, että luot itsellesi käyttäjänimen ja keksit siihen liittyvän salasanan. Jatkossa voit kirjautua verkkokirjastoon joko kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla tai vaihtoehtoisesti käyttäjätunnuksella ja salasanalla.
Tässä linkki ohjeisiin:
http://cslibrary.lastukirjastot.fi/106355/fi/articles/ohjeita
Jos tilin...
Meillä Lapin maakuntakirjastossa on Kupittaan saven Kuvasto keramiikkavalmisteista 1941 (1996 tehty näköispainos), joka on tavallisesti lainattavissa. Kirjan saatavuustiedot löytyvät www.lapinkirjasto.fi - On olemassa myös muita kirjoja tai kuavastoja, joista olen tehnyt luettelon, joka on kirjaston taidesalissa nähtävänä. Niitä kirjoja/kuvastoja voi yrittää saada lainaksi kaukopalvelumme kautta.
Tässä on muutama nettiosoite, joissa suosituskirjeen kirjoittamisesta englanniksi.
http://www.coe.missouri.edu/~career/samples/Rec.htm
http://www.psychwww.com/careers/lettrec.htm
http://www.careerkarma.com/resume/samples/recommendations/
http://www.learn2.com/06/0600/0600.asp
Pop-up- eli kurkistusnuken yksityiskohtaista suomenkielistä ohjetta en onnistunut löytämään, mutta englanninkieliset pupun valmistusohjeet löytyvät internetistä osoitteesta http://www.growingupcreative.com/2011/02/how-to-make-a-pop-up-rabbit-do….
Suomenkielistä keskustelua kurkistusnuken teosta Ihan itse -foorumilla: http://foorumi.ihanitse.com/viewtopic.php?f=20&t=25928&p=238111.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-haku antaa haulla "Saarikoski, Pentti" aihe, tulkinta seuraavat teokset:
https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Finna.fi:ssä on muidenkin kirjastojen materiaalia https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Pentti Saarikosken runokokoelmasta Runot 1961-66 löytyy lähdeluettelo, jossa mainitaan muun muassa julkaisut:
Kutsuja, hyppyjä, tilavaa puhetta : Pentti Saarikosken myöhäistuotannon metonyymisia ratkaisuja. Sisältyy julkaisuun: Kuvien kehässä : tutkielmia kirjallisuudesta, poetiikasta ja retoriikasta s. 144-182
Euroopan reunalla, kosken korvalla : jumalten narri Pentti Saarikoski / Yrjö Hosiaisluoma
Runous plus : tutkielmia...
Muutimme Tampereen musiikkiosastolla lausetta niin, että otimme pilkun lauseen keskeltä pois. Ehkä sekin parantaa ymmärrettävyyttä. Otamme kuitenkin edelleen vastaan myös parannusehdotuksia.
Koska kaikki kirjastot eivät ole tässä "kysy kirjastonhoitajalta" -palvelussa vastaajina, ohjautuvat esim. Akaassa tehdyt kysymykset Tampereen vastattaviksi.
Eeva Tenhusesta saat tietoa internetin kautta Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämästä Dekkarinetistä Sen osoite on http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/ Kohdasta kirjailijoita löydät artikkelin hänestä. Myös Timo Kukkolan teoksessa Suomalaisia rikoskirjailijoita ja Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen toimittamassa kirjassa Pidättekö dekkareista on artikkelit Tenhusesta. Kirjailijasta löytyy myös muutamia lehtiartikkeleita. Artikkelit ovat Ruumiin kulttuuri -lehdissä vuosilta 1995 (n:o 2, s. 14-19), 1994 (n:o 1, s. 14-16) ja 1988 (n:o 3, s. 12-15). Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta on aiemminkin kysytty Eeva Tenhusesta. Etätietopalvelun arkiston kautta voit käydä katsomassa aiempia vastauksia..
Kysy kirjastonhoitajalta -sivuston arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx ) löytyy tieto, että John Deweytä on käsitelty täällä aiemminkin. Kopioin tähän vastauksen vuodelta 2002: "Uusi kasvatus" -suuntauksen kehittäjiin kuuluu kasvatusfilosofi John Dewey. Hänen Experience and education -teoksensa (alkuper. 1938) löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta (ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa). Tässä on ote Mette-Maria Kokkosen pro gradu -työstä:
"John Dewey, joka oli 1900-luvun vaikuttavimpia kasvatusfilosofeja, alkoi ensimmäisten pedagogien joukossa tutkia kokemusta ja sen merkitystä kasvatukselle ja oppimiselle. -- Tämä niin sanottu uusi kasvatus korosti ihmisen omia kokemuksia oppimisen lähteenä ja...
Kirjailijoiden tuotantoa on usein varsin hyvin luokiteltu julkaisujärjestykseen Wikipediassa. Ed McBainin kohdalla tämä toteutuu vain englanninkielisellä Wikipediasivulla: https://en.wikipedia.org/wiki/Evan_Hunter Toinen esimerkki sivustosta, josta löytyy listaus 87. piirin kirjoista ilmestymisjärjestyksessä on https://fantasticfiction.com/m/ed-mcbain/ Mainittuja sivuja ei kannata antaa automaattikääntäjän kääntää suomeksi, sillä kirjojen nimet kääntyvät usein "väärin" kirjan suomentajan näkökulmasta.
Koska dekkarinetin kaltaista suomenkielistä palvelua ei ainakaan tällä hetkellä ole, on McBainin kohdalla turvauduttava ns. kiertotiehen kirjan suomenkielisen nimen selvittämiseksi. Voit etsiä haluamaasi kirjaa...
Kysymykseen on hankala vastata, kun näillä sanoilla alkavia lauluja on Viola-tietokannan mukaan useampiakin. Listaan tähän jotain mahdollisia:
Jenni Vartiainen: Minä ja hän - Alkusanat "Sitten kun oon viimeisen lauluni laulanut" (teksti Maria Rahikainen)
Laineen Kasperi: Sitten kun - alkusanat "Sit ku pääsen pois"
Ilona Korhonen: Sitten kun - alkusanat "Sitten kun surullinen sydämeni metsässä mustikkaa kantaa"
Pasi Kaunisto & Markku Aro: Sitten kun mä pääsen siviiliin (sävellys Toivo Kärki, sanat Vexi Salmi)
Cheek: Pelkkää puhetta - alkusanat "Sitten kun ollaan puhelimet kii-kii-kiinni"
Tuollaista eläkkeellepääsemislaulua Viola ei valitettavasti tunne lainkaan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Ainakin noma-niminen infektiosairaus, joka tunnetaan myös nimellä cancrum oris (vesikuolio) voi aiheuttaa tällaisia kasvojen alueen epämuodostumia. Tauti voi saada hampaiston näyttämään epätavallisesti kehittyneeltä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Noma_(disease)
Alkuperäiset lähteet selviävät näiden teosten lähdeluetteloista:
Hirn, Sven: Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940. Helsingin kaupunginkirjasto, 1998
Närhi, Mauri K.: Lukuseurasta kansankirjastoon: Helsingin kirjastotoimintaa 1800-luvulla. Helsingin kaupunki, 1963
Kallion kirjastossa on valokopioina joitakin lehtiartikkeleita tuolta ajalta. Niissä ei kuitenkaan ole tietoa lukutottumuksista. Tervetuloa tutustumaan niihin.
Ota myös yhteyttä Rikhardinkadun kirjastoon, heillä saattaa olla aineistoa kirjastonsa historiasta.
Molempien kirjastojen yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.lib.hel.fi/suomi/kirjasto-info/kirjastot/index.html
Vaikea kysymys...
Meillä on varmasti Suomen kirjastoissa äänitteitä ja nuotteja, jotka eivät ole enää myynnissä.
Ne ovat kuitenkin tavallaan julkisesti saatavilla lainaksi tai kopioituina.
Kaikkia omakustanne materiaaleja ei kirjastoistakaan löydy.
