Logistik-sanaa voi ilmaista näin: logistiikka tai kiljetus- ja materiaalitalous. Logistisk on aina logistinen.
Katso lisää teokseta Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja.
Kotus, eli Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimisto ylläpitää puhelinneuvontaa myöskin.
Kielitoimiston neuvontapuhelin (09) 701 4991 (maanantaisin ja perjantaisin klo 9–11.30 ja tiistaista torstaihin klo 9–14)
Katso lisää
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2
Kesäkuussa 1992 toistakymmentä lähinnä Etelä-Suomessa toimivaa pankkia ajautui ylipääsemättömiin vaikeuksiin. Valtion vakuusrahasto katsoi, että säästöpankkien joutuminen selvitystilaan olisi johtanut rahoitusmarkkinoiden vakavaan häiriöön. Katsottiin parhaaksi, että kyseiset pankit sekä 30 muuta säästöpankkia fuusioituivat Suomen Säästöpankiksi.
Lisätietoa löytyy Mitä Missä Milloin -kansalaisen vuosikirjasta 1994, sivuilta 326-329.
Myös Aamulehden arkistosta, joka on käytettävissä Tampereen kaupunginkirjastossa löytyy tästä aiheesta artikkeleita.
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'.
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm. Osoitteesta http://chineseculture.about.com/library/name/male/blna_justus.htm löytyy yksi tapa...
Franz Kafkan teosten tulkintoja löytyy muun muassa osoitteesta
http://www.vr.net/~herzogbr/kafka/index.html .Löytääksesi vastaavia sivuja Ernest Hemingwayn kirjoista käytä Ask Jeeves-hakupalvelua. Löydät sen osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ , kohdasta Tiedonhaku. Näin saat esiin pikahakuruudun. Valitse Ask Jeeves ja kirjoita hakulauseeeksi esimerkiksi Ernest Hemingway on the web tai pelkkä Ernest Hemingway. Samaa hakumenettelyä voit käyttää myös Franz Kafkan, samoin kuin kaikkien muiden sinua kiinnostavien kirjailijoiden kohdalla.
Hei!
Löysin asiaan saman vastauksen kahdesta eri kirjasta: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. O 2000 ja Uusi suomalainen nimikirja. O 1988. Niiden mukaan Aalto on tyypillinen 1900-luvun alussa harkiten valittu sukunimi, sillä siis korvattiin esimerkiksi ruotsalainen sukunimi.
Ilmeisesti kaikista Suomen yleisistä kirjastoista voi lainata DVD-elokuvia.
Helmet-kirjaston DVD-elokuvat: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3Ag%20c%3A15__O…
Hakutulosta voi rajata tarkennetussa haussa esimerkiksi lasten kokoelmaan ja tiettyyn kieleen.
Kyseessä on Aleksis Kiven runo Metsämiehen laulu. Teksti löytyy myös netistä: http://www.kivenjuurilla.fi/runot.html#
Tunnettu sävellys mieskuorolle on Jean Sibeliuksen (op. 18 nro 5), sen nuotit löytyvät mm. teoksesta Laulu-Miesten lauluja I ja Suomem Mieskuoroliiton julkaisuista Taitomerkkilaulut ja Pakolliset taitomerkkilaulut. Toinen tunnettu, ja ehkä kansanlaulunomaisempi yksinlaulu on Yrjö Kilpisen. Sen nuotit löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 9, s. 13. Tämän lisäksi Kaj Chydenius on säveltänyt saman runon, se löytyy Chydeniuksen nuottikirjasta Opera omnia : Aleksis Kivi-laulut. Harri Saksalan sävellys on kirjastossa vain äänitteenä, samaten kuin Kalervo Tuukkasen ja Markku Ylipään. Muita säveltäjiä, joista kirjastossamme...
Samuel Shellabargerin Kulta ja kuolema (suom. Eeva Kangasmaa, Aura, 1946 ja WSOY, 1953) kuluu useiden Suomen kirjastojen kokoelmiin. Helmet-kirjastojen kokoelmista se on valitettavasti jostakin syystä jouduttu poistamaan.
Voit tilata teoksen lainaan kaukopalvelun kautta. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön netissä tai kirjastossa. Pyyntö edellyttää, että Helmet-korttisi on voimassa ja sinulla on lainausoikeus. Kaukopalvelulomake ja hinnasto löytyvät alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Äidin enon lapsi on äidin serkku, joten on luontevaa sanoa 'äidin serkun lapsi'.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-olen-miettinyt-mita-nimitysta?language_content_entity=fi,
Kävin läpi kolme erilaista Barrien kirjan suomennosta. Tarkistin jokaisesta kirjan alkupuolella olevan esittelykohtauksen, jossa Wendyn/Leenan koko nimi kerrotaan. Sari Karhulahti käyttää suomennoksessaan alkuperäistä nimeä Wendy Moira Angela Darling. Samaa muotoa käyttää myös Martta Eskelinen. Tyyni Tuulio sen sijaan ohittaa nimiongelman mainitsemalla, että Leena kertoi Peterille kaikki nimensä.
Selasin myös läpi pari Disneyn animaatioelokuvaan liittyvää kuvakirjaa. Näistä lyhennetyistä versioista esittelyjakso puuttui kokonaan. Näiden lähteiden perusteella voisi siis sanoa, että Leenan koko nimeä ei ole käännetty tai sitä ei ole ainakaan julkaistu suomen kielellä.
Kyyti-kirjastojen etusivun https://kyyti.finna.fi/OrganisationInfo#85980 alalaidasta löytyy linkki "maksut ja korvaukset".
Sen alta löytyy tietoja kaukolainauksesta sekä sähköinen kaukolainalomake https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fin1349263&SID=41aa9f0a-a353-42c2-8ec9-bb03aae4bf61&dy=630536909.
Aleksi artikkeliviitetietokannasta löytyy artikkeleita, joissa käsitellään aihetta sananvapaus ja kirjastot.
Baer, Titta: Oliko Orwell optimisti? : kansalaisoikeudet tietoyhteiskunnassa ja kirjastossa.Kirjastolehti 2005;6; 10-11.
Haasio, Ari: Sensuurin kourissa. Kirjastolehti 2000; 7; 6-7. Elektronisena aineistona löytyy Haavisto, Tuula: Sananvapaus asuu myös kirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0198/vierask.html
Vastasin sinulle silloin aikaisemmin kysymykseesi näin "Kirjastot.fi -sivustolta löytyy tiedonhaun perusteita esim. http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjastot Täältä löytyy kursseja ja opastusta tiedonhakuun sekä useita linkkejä, esim. Tiedon jäljillä (Hyvinkään kaupunginkirjasto). Näissä esitellään tiedonhakua kirjastosta mutta myös verkkotiedonhakua. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tiedonhaku/ Tästä osoitteesta löytyy verkkotiedonhaun perusteita ja tietoa ylipäätään verkkotiedonhausta." Linkkejä on aika monta, joten minun on näin vaikea vastata, mistä kohtaa olet löytänyt sopivia kysymyksiä. Toivottavasti löydät ne uudelleen!
R.L. Stine on syntynyt vuonna 1943. Vuonna 1986 hän kirjoitti ensimmäisen kauhukirjansa.
Lisää tietoa mm. kirjassa KOSKI, Mervi: Ulkomaisia kertojia 1. 2001. Myös WSOY:n sivuilta saa perustietoa kirjailijasta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=333&lastname=Stine….
Toinen kotimainen kieli ruotsi on suomenkielisessä perusopetuksessa kaikille pakollinen oppiaine. Sen opiskelun voi aloittaa A1-kielenä 1. vuosiluokalla tai valinnaisena A2-kielenä yleensä 4. vuosiluokalla, ja viimeistään se täytyy aloittaa 6. vuosiluokalla B1-kielenä. Ruotsi on yleisimmin B1-kielenä.
Kunnat linjaavat omissa opetussuunnitelmissaan, miltä vuosiluokalta alkaen ruotsia tarjotaan. Kuntien opetussuunnitelmia löytyy https://peda.net/ tai kuntien omilta verkko-sivuilta.
Canto religioso löytyy partituurista
Tekijä: Melartin, Erkki, (säv.)
Nimeke: Kuusi helppoa kappaletta Op. 121/1-6, Violoncello & Piano - Violine & Piano - Trio
ISSN: M-042-08824-1
Tämän nuottijulkaisun luettelointitiedoissa kerrotaan:
Kokoelma on sävelletty sellolle ja viululle, mutta Melartin sovitti kappaleet myöhemmin myös viululle ja pianolle sekä pianotriolle. Tässä julkaisussa on partituuri sellolle ja pianolle sekä erilliset viulun ja sellon äänet, joten kappaleet voi esittää kaikilla Melartinin tarkoittamilla kokoonpanoilla.
Partituuri näyttää tällä hetkellä olevan saatavissa Helsingin pääkirjastosta (luokka 786.33, puh. 31085701) ja Vantaalta Tikkurilan kirjastosta (luokka 78.73, puh. 83923583). Aivan ajantasaiset...
Yleisten kirjastojen tilastot löytyvät kirjastot.fi-sivuilta: http://tilastot.kirjastot.fi/index.php?lang=fi Sitä kautta löytyy tilastoja kuntien kirjastojen näyttelyistä (myös muut kuin taidenäyttelyt). Alla linkki tilastoon, josta löytyvät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen tilastot vuodelta 2015, joka on uusin tilastoitu vuosi. Otsikon Kirjaston tapahtumat ja käyttäjäkoulutus alta löytyvät näyttelyt. Voit muuttaa hakua ja hakea haluamiasi kuntia tarpeen mukaan:
http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2%2C73%2C191%2C400%2C409&years=2015
Taidelainaamoja ei ole tilastoitu. Ne eivät ole kirjastojen omaa toimintaa, vaan yleensä jonkin taiteilijaseuran pitämiä, ja kirjaston tiloissa toimivia. Ainakin Helsingissä, Espoossa, Raumalla ja...
En saanut Salosen suomennosta käsiini, joten en voi vertailla sen sisältöä muihin käännöksiin. Kansallisbibliografia Fennica ei mainitse, että kyseessä olisi lyhennelmä ja myöskin kirjojen yhteinen sivumäärä viittaisi siihen, että kyseessä on lyhentämätön laitos. Joka tapauksessa varmuudella lyhentämätön laitos ko. kirjasta on ainakin Anna Louhivuoren 3-osainen käännös vuodelta 1968.
Kolmen Muskettisoturin eri käännöksistä on kysytty aiemmin 14.8.2003 tässä palvelussa http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=57881437-8b9…
Ainoa suomenkielinen käännös kyseisestä kappaleesta löytyi Internetistä. Kiss FM -radioaseman Aamutiimi on pari vuotta sitten tehnyt tutuista hittikappaleista suomenkielisiä pilaversioita. Shakiran Whenever Wherever on nimeltään Kopio (Shakira Remix). Samannimisen kappaleen sanoitus löytyy osoitteesta
http://www.sunpoint.net/~swat89/aapila.htm
Varmaa ei kuitenkaan ole, onko se juuri kyseinen Kiss FM:n kappale.
Nähtävästi kyseistä Shakiran sävelmää ei ole tehty "virallisesti" ollenkaan suomeksi, koska siitä ei löytynyt tietoa Yleisradion Fono -tietokannasta, Suomen kansallisdiskografia Violasta eikä Internetistä muuta kuin yllämainittu.
